Miten väärinkohteluun VOI vastata millään muulla, kuin väärinkohtelulla?

Vierailija kirjoitti:

Juu. Se on hyvin luonnollista huutaa ja rääkyä kun tuntee tulevansa kohdelluksi epäreilusti ja huonosti. Ainakin meidän lapset tekee niin. Itse en uskaltanut..

Niin on. Silloin pitäisi vanhemman käsittää muuttaa kurssiaan/suhtautumistapaansa/whatever, vai HALUAAKO antaa väärinkohdelluksitulemisen kokemuksia lapsilleen? Usein tuntuu vanhempia seuratessa, että kyllä.

ap

Ai rinnastat lapsen ja aikuisen kognitiiviset kyvyt toisiinsa? Että lapsi pystyy ottamaan vastuun teoistaan ja arvioimaan niiden vaikutusta toiseen ihmiseen samalla tavalla kuin aikuinen?

Vierailija kirjoitti:

Ai rinnastat lapsen ja aikuisen kognitiiviset kyvyt toisiinsa? Että lapsi pystyy ottamaan vastuun teoistaan ja arvioimaan niiden vaikutusta toiseen ihmiseen samalla tavalla kuin aikuinen?

Joo. Tai en, vaan keskiössä on mun omat tunteet.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai rinnastat lapsen ja aikuisen kognitiiviset kyvyt toisiinsa? Että lapsi pystyy ottamaan vastuun teoistaan ja arvioimaan niiden vaikutusta toiseen ihmiseen samalla tavalla kuin aikuinen?

Joo. Tai en, vaan keskiössä on mun omat tunteet.

ap

Niin, selvästikin, aivan samalla tavalla kuin lapsella. Olet siis tunne-elämältäsi lapsen tasolla. Narsistisessa persoonallisuushäiriössä on juuri näin. 

Heti aamusta. Raivostuttava jankkaaja joka ei itse ota vastuuta mistään. Yhyy yhyy niin väärinkohdeltu ja itse kaltoinkohtelee läheisiään kaikenmaailman tekosyillä. Kus*pää sä olet puhtaasti.

Olet sekaisin.

Ilmiannan joka ikisen keskustelusi. Oot sairas.

Niin, miten väärinpilkutukseen voi vastata muuten kuin huomauttamalla? Ennen kuin-sanaa ei tule pilkkua!

Ja mäkun luulin olevani asenneongelmainen...

Vierailija kirjoitti:

Mä vastaan väärinkohteluun väärinkohtelulla. Jos lapsi ei esim. tottele, hän kohtelee aikuista siinä väärin, joten siitä seuraa lapselle väärinkohtelua. Jos äitini kohteli minua värin, huusin ja rääyin hänelle, hän oli sen ansainnut. Kukaan ei kohtele minua oikein, paitsi mieheni ja silloinkin kun hän kohtelee mua väärin hän saa väärinkohtelua osakseen takaisin. Sellaisia ihmiset ovat, etteivät ansaitse tämän enempää hyvää. Kukaan. Paitsi minä, koska mä en kohtele toisia väärin. Se ei ole mitään väärinkohtelua että antaa väärintekijöille sitä, miten he kohtelivat itseä.

Älä ole kaksinaismoralisti! Totta kai se on väärin! Ihminen on vastuusa itse omasta käytöksestään, ja yleensä fiksusti käyttäytymällä jää voitolle. Ja nyt ei puhuta sitten mistään oikeista rikoksista, vaan käytöksestä koti- ja työpiirissä.

Lapselle ei voi kostaa huonoa käytöstä, silloin antaa mallin, että sua rakastetaan vain kilttinä. Jos sun äiti toimi näin, hän oli paska, mutta älä nyt herran tähden tee lapsillesi samoin!

Keskiverto 6-vuotias ei aina välttämättä osaakaan.

Olisko aika päästää irti äiti-suhteesta vaikka terapian avulla? 

"Jos lapsi ei esim. tottele, hän kohtelee aikuista siinä väärin, joten siitä seuraa lapselle väärinkohtelua. "

Ero on siinä, että lapsi on lapsi eikä häneltä voi vaatia samaa kuin aikuiselta. 

Näin koston kierre on valmis.

Tiedän ihmisiä, jotka ovat tehneet elämässään paljon töitä ja joutuneet kasvamaan, että ovat saaneet sukupolvelta toiselle siirtyneet ongelmaketjut katkaistua. Se vaatii voimia, mutta se onnistuu.