Lue keskustelun säännöt.
Miehen äidin käytös vaikuttaa mieheen. Mitä minä voisin tehdä?
25.03.2018 |
Miehen äiti mielestäni jotenkin tunkeutuu miehen rajojen yli, tai siis ei kunnioita sitä että mies on hänestä erillinen ihminen. Hän odottaa aikuiselta pojaltaan jonkunlaista huolenpitoa ja päivittäistä yhteydenpitoa ja tukeutuu poikaansa aina kun jossain asiassa on vähänkin vaikeaa. Jos mieheni ei suostu avunpyyntöihin, niin hänen äitinsä suuttuu (loukkaantuu) ja saattaa uhata jollain isolla ikävällä seurauksella (vähän kuin kostoksi). Mies on jo 42 eli mitään teinejä emme enää ole. Anoppini ei sekaannu meidän elämään eikä kotiimme tms eli hänen käytös ei varsinaisesti minun elämään suoraan vaikuta (mielestäni anoppini kunnioittaa minua ja jättää kotimme kohteliaasti rauhaan). Mutta mielestäni anoppini ei kunnioita poikaansa vaan heittäytyy avuttomaksi pikkutytöksi jota aikuisen poikansa pitäisi koko ajan pelastaa ja ymmärtää. Ja sitten hän kritisoi poikaansa aina jos poikansa ei ole onnistunut jossain asiassa, isossa tai pienessä.
Mitä voisin tehdä auttaakseni miestäni? Hän selvästi ahdistuu äitinsä käyttäytymisestä, mutta ei osaa rakentavasti laittaa sille rajoja, vaan joko alistuu manipulointiin tai sitten toinen ääripää eli suuttuu ihan pikkuasiasta äidilleen ja katkaisee välit pariksi viikoksi. Olen yrittänyt puhua miehen kanssa asiasta, mutta hän ei halua puhua, ei myönnä ollenkaan että jotain ongelmaa olisi. Hän ei ehkä itse edes näe tai ymmärrä, että tilanne ei ole ihan normaali ja kuulee minun puheeksioton kritiikkinä?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Jos asia ei ole hänelle ongelma, se ei ole hänelle ongelma. Älä puutu.
On se ongelma, koska hän ahdistuu äitinsä vuoksi usein tai on äitinsä vuoksi vihainen usein. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisten pitää yrittää tunkea nokkansa joka asiaan...
Terv. Tympääntynyt mies!
Vierailija kirjoitti:
Naisten pitää yrittää tunkea nokkansa joka asiaan...
Terv. Tympääntynyt mies!
Meillä on parivuotias lapsi, joka alkaa ihmettelemään että miksi mummola-kyläilyissä on usein riitainen tunnelma (isänsä ja mummonsa välillä) tai miksi isä käyttäytyy oudosti (erilailla kuin kotona). Ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia ei ole hänelle ongelma, se ei ole hänelle ongelma. Älä puutu.
On se ongelma, koska hän ahdistuu äitinsä vuoksi usein tai on äitinsä vuoksi vihainen usein. Ap
Se on siis ongelma sinulle? Oikeasti, ihmisillä on erilaisia välejä sukulaistensa kanssa, hänelle ei ole ilmeisesti sellainen ongelma välit äitiinsä, kuin sinä haluat maalata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asia ei ole hänelle ongelma, se ei ole hänelle ongelma. Älä puutu.
On se ongelma, koska hän ahdistuu äitinsä vuoksi usein tai on äitinsä vuoksi vihainen usein. Ap
Se on siis ongelma sinulle? Oikeasti, ihmisillä on erilaisia välejä sukulaistensa kanssa, hänelle ei ole ilmeisesti sellainen ongelma välit äitiinsä, kuin sinä haluat maalata.
On se ongelma myös minulle kun joudun usein seuraamaan heidän riitoja vierestä ja kestämään miehen pahantuulisuutta kotona vaikka sen pahantuulisuuden on aiheuttanut hänen äitinsä. En enää halua mennä kylään anoppilaan mukaan ja se taas harmittaa miestäni. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anopit ne selkeästi täällä on ehtineet ensimmäisenä vastaileen... :D
Me ratkaisimme asian niin, että miniä ei käy meillä lainkaan. Pojan kanssa ei tule ongelmia, ongelmat tulivat miniästä, joka pyöritteli silmiään ja ryhtyi inttämään aina, kun juttelimme pojan kanssa.
Miniä luulee, että nämme poikaa korkeintaan 2 kertaa kuukaudessa, tosiasiassa poika käy meillä syömässä vähintään kerran viikossa ja lisäksi joka toinen viikonloppu tulee kahville lapsenlapsen kanssa. Viikolla en soittele iltaisin, työpäivän aikana saatamme rupatella lyhyesti.
Miniä on päivät lapsen kanssa kotona, poika voisi käydä siellä syömässä, mutta jostain syystä ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me ratkaisimme asian niin, että miniä ei käy meillä lainkaan. Pojan kanssa ei tule ongelmia, ongelmat tulivat miniästä, joka pyöritteli silmiään ja ryhtyi inttämään aina, kun juttelimme pojan kanssa.
Miniä luulee, että nämme poikaa korkeintaan 2 kertaa kuukaudessa, tosiasiassa poika käy meillä syömässä vähintään kerran viikossa ja lisäksi joka toinen viikonloppu tulee kahville lapsenlapsen kanssa. Viikolla en soittele iltaisin, työpäivän aikana saatamme rupatella lyhyesti.
Miniä on päivät lapsen kanssa kotona, poika voisi käydä siellä syömässä, mutta jostain syystä ei halua.
Ikävää, että teillä ongelman syy on miniä. Meillä taas minä en voi olla ongelman syy, koska mieheni kaverit ovat kertoneet minulle, että samanlaista on ollut jo vuosia ennen kuin tulin kuvioihin. Ap.
Ei tuossa auta kuin miehen dumppaaminen koska se ei ole saanut esiliinannauhoja vielä tuohon ikään mennessä katsottua.Nyt on liian myöhäistä.Valitan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko miehesi ainut lapsi? Onko anopillasi aviomies, vai onko hän leski tai eronnut? Jos on yksin, niin ymmärrän tukeutumisen poikaansa. Monet anoppisi ikäpolven naiset ovat tottuneet, että miehet hoitavat kaikki asiat, ja kun sitten sitä miestä ei enää ole, niin avuttomuus iskee. Jos asia ei ole miehellesi ongelma, niin anna olla. Tue häntä kaikessa hiljaisuudessa. Älä vaadi avautumista tai analyysiä, ellei hän ole siihen valmis tai kykenevä.
Vierailija kirjoitti:
Onko miehesi ainut lapsi? Onko anopillasi aviomies, vai onko hän leski tai eronnut? Jos on yksin, niin ymmärrän tukeutumisen poikaansa. Monet anoppisi ikäpolven naiset ovat tottuneet, että miehet hoitavat kaikki asiat, ja kun sitten sitä miestä ei enää ole, niin avuttomuus iskee. Jos asia ei ole miehellesi ongelma, niin anna olla. Tue häntä kaikessa hiljaisuudessa. Älä vaadi avautumista tai analyysiä, ellei hän ole siihen valmis tai kykenevä.
Mieheni on ainoa lapsi, anoppi on eronnut noin 20 vuotta sitten eikä ole löytänyt uutta miestä. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeastiko olette sitä mieltä, että minun ei pitäisi sekaantua asiaan mitenkään vaikka se vaikuttaa perhe-elämäämme ja lapsikin jo ihmettelee? Ap.
Eikä tuo vaikuta teidän parisuhteeseen sitä kautta, miten pelottavina mies näkee naiset? Voitko antaa miehelle paperilla rakentavasti jämäköitä vuorosanoja tuleviin tilanteisiin? Anoppi oppii vai johdonmukaisuudesta sen minkä oppii. Mitä seurauksia poika pelkää? Ei kai perinnön menettämistä (ei kovin hellyyttävää...)? Puhelimen voi myös sulkea sanomalla ystävällisesti "minä suljen nyt puhelimen, hei hei", kun tuttu manipulointi alkaa. Oikea hätä tietysti voi tulla anopillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikä tuo vaikuta teidän parisuhteeseen sitä kautta, miten pelottavina mies näkee naiset? Voitko antaa miehelle paperilla rakentavasti jämäköitä vuorosanoja tuleviin tilanteisiin? Anoppi oppii vai johdonmukaisuudesta sen minkä oppii. Mitä seurauksia poika pelkää? Ei kai perinnön menettämistä (ei kovin hellyyttävää...)? Puhelimen voi myös sulkea sanomalla ystävällisesti "minä suljen nyt puhelimen, hei hei", kun tuttu manipulointi alkaa. Oikea hätä tietysti voi tulla anopillekin.
Kun ei mies halua minun kanssa asiasta keskustella, niin en usko, että hän myöskään haluaa minulta jotain paperia jämäköistä vuorosanoista. En tiedä pelkääkö mieheni jotain seurauksia, luulen, että tuo on vain heidän välilleen muodostunut tapa olla jo lapsuudessa. Minun mielestäni mieheni on sokea sille, että äitinsä manipuloi häntä. Minua anoppi ei manipuloi, minulla on hyvät välit häneen eikä pahaa sanottavaa siitä että millainen hän on minua kohtaan ollut. Ap.
Tyypillinen mammanpoika. Harmi että on noin vanhaksi asti päässyt elämään tuossa systeemissä. Voi olla aika mahdotonta enää tuossa vaiheessa muuttaa mitään.
Miksi ei vanhemmalla ja aikuisella lapsella saisi olla läheinen suhde? Ei kai kaiken tarvitse pyöriä sen parisuhteen ympärillä?
Minua tympii tuo ajattelu että kaikki muu saa laota kuin mennävuoden vilja alta kun se "kumppani" ilmestyy kuvaan. Vanhemmat, sisarukset, vanhat y stävät ja lapsetkin edellisestä liitosta lentävät B-sarjaan kun löytyy se RAKkaus! Kun se on sitten ohi niin on aika taas kaivaa elämän varahenkilöt esille.
Jos mies ei itse pysty katkaisemaan napanuoraansa niin et sinä sille asialle mahda mitään.
Jos asia ei ole hänelle ongelma, se ei ole hänelle ongelma. Älä puutu.