Lue keskustelun säännöt.
Keski-Euroopan lintukanta on romahtamassa – ensin lähtivät hyönteiset, sitten loppui linnuilta ruoka
21.03.2018 |
Ranska puhuu katastrofista, Saksa hämmästelee muutoksen nopeutta ja myös pohjoinen Suomi on havainnut ilmiön: lintuja on vähemmän kuin ennen.
Ranskalaisten tekemä tutkimus maan lintukannasta hätkähdyttää asiantuntijoita. 15 vuoden aikana lintujen määrä maaseudulla on vähentynyt kolmanneksella, joissakin lajeissa lähes 70 prosentilla.
Tutkija esittää huolensa brittiläisen
– Tilanne on katastrofaalinen, luonnonsuojelubiologi Benoit Fontaine Ranskan kansallismuseosta sanoo.
Tutkimus viittaa vahvasti siihen, että linnuilta yksinkertaisesti on loppumassa ruoka – eli hyönteiset.
Tuholaismyrkyt tappavat hyönteiset
Tutkijat uskovat, että suurin syy hyönteisten vähenevälle määrälle ovat tuholaismyrkyt. Ongelma korostuu silloin, kun laajalla alueella viljellään yhtä ja samaa viljelyskasvia, esimerkiksi vehnää tai maissia.
viittaavat samaan ilmiöön Euroopassa. 30 vuodessa lentävien hyönteisten määrä on pienentynyt 80 prosentilla.
– Meidän maaseutumme on muuttumassa todelliseksi autiomaaksi, tutkija Fontaine kirjoittaa julkilausumassa.
Saksa samassa veneessä Ranskan kanssa
Myös saksalaiset ovat huolissaan lintukadosta ja korostavat muutoksen nopeutta.
, vuodet 1998–2009 kattava tutkimus osoittaa, että 12 vuodessa maan lintukanta pieneni noin 15 prosenttia.
Myös tämä tutkimus antaa vahvan viitteen siitä, että hyönteiskato aiheuttaa lintujen joukkokuolemia. Toinen syy on maaseudun eli lintujen perinteisten elinalueiden muuttuminen.
Rakennustyylillä on silläkin iso merkitys. Saksalaisarvioiden mukaan vähintään 18 miljoonaa lintua kuolee joka vuosi lentäessään ikkunalasia tai vaikkapa lasitettua parveketta päin.
Paljon puhutut tuulimyllyt tutkijat sen sijaan vapauttavat vastuusta. Niiden siipien ruhjomaksi joutuu vuosittain "vain" 100 000–200 000 lintua.
Tehomaatalous koettelee lintuja Suomessakin
Suomessa pesivät linnut ovat päässeet jonkin verran helpommalla kuin etelämmäksi jääneet lajitoverinsa, mutta muutokset näkyvät meilläkin selvästi.
Kansallinen lintuyhdistysten ja -harrastajien keskusjärjestö BirdLife Suomi seuraa tarkkaan lintukannan kehitystä. Runsaassa kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon.
– Räystäspääsky on vähentynyt kolmannekseen ja haarapääskykin yli kolmanneksen. Pensastaskuja on 40 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo.
Lehtiniemi korostaa, että kyse on harvoin vain yhdestä yksittäisestä tekijästä, jonka syyksi muutoksen voi vierittää. Se kuitenkin tiedetään, että hyönteiset ovat kadonneet monilta perinteisiltä paikoiltaan.
– Kun maatalous tehostuu, esimerkiksi avo-ojien ja niiden pientareilla olevien kukkakasvien määrä pienee. Sitä kautta myös kotimaiset lintulajimme ovat kärsineet, Lehtiniemi sanoo.
https://yle.fi/uutiset/3-10126428
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Varmaan niitetään rehevöitymisen estämiseksi tms.
Öh, kasvillisuushan päinvastoin sitoo ravinteita ja estää niiden valumista vesistöihin.
Mitä ihmeen ravinteita on sorassa?
Sorassa? Missä sä oikein asut? Ei tienpientareet yleensä mitään soraa ole. Miten ne kasvit edes kasvaisi ilman ravinteita :D
Asun maalla. Tienpientareet ovat soraa, koska se ei roudi. Jos tie rakennetaan mullan päälle, niin siitä ei talven jälkeen aja kukaan ennen kuin se on pohjia myöten kunnostettu.
Oletko ikinä paneutunut siihen, miten tiet rakennetaan? Tienreunassa kasvaa esim. lupiinia juuri siksi, että se kykenee ottamaan ilmasta typpeä, jota ei maasta saa.
Kyllä siinä sorassa on ravinteita. Muuten mikään ei siinä kasvaisi.
Täällä missä asun, ovat vain uudet tiet rakennettu sorapenkkojen päälle. Vanhat tiet on tehty paikkoihin, joissa routiminen on luontaisesti vähäistä.
Suomessa ei ole (jos Trafin tilastoja uskomme) yhtäkään käytössä olevaa yhteiskunnan ylläpitämää tietä, joka ei olisi rakennettu sorapenkan päälle. Kyllä ne vanhat tienpohjat on kaivettu ylös ja tuotu soraa tilalle!
Kaikki tiet eivät ole yhteiskunnan ylläpitämiä...
Tämä keskustelu on nyt mennyt joidenkin jankkaajien takia ihan epäolennaiseen suuntaan.
Eurooppalainen ekosysteemi on tuhoutumassa. Meidän pitäisi nyt puhua siitä.
Aika harva meistä asuu alueella, jossa suurin osa teistä ei ole yhteiskunnan ylläpitämiä.
Eurooppalainen ekosysteemi ei ole tuhoutumassa. Suomesta yritetään tehdä Euroopan luontovarasto, jotta emme tuottaisi puuraaka-aineeseen perustuvia tuotteita. Samaa yritettiin 1860-luvulla ja 1910-luvulla.
Voidaan sitten syödä rahaa kun viimeinen kala ja lintu on kuollut. Hyvä me, kyllä me ollaan sitten periksiantamattomia :)
Jotta saksalainen metsänomistaja saa puusta parhaan hinnnan, pitää keksiä syy, miksi suomalainen ei saisi puuta myydä. Haluatko sinä asua luontomuseossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lintujen määrän vähenemisellä ja vegaaniruokavaliolla on nähty olevan yhteyttä. Laitumet ja niityt ovat hyönteisille tärkeä kasvupaikka ja mitä vähemmän on karjaa, sitä vähemmän on hyönteisiä.
Suomessa kasvatatetaan karjaa yhä enemmän, kuin esim 60-70-luvulla, jolloin tilalla saattoi olla vain muutama lehmä, nyt niitä saattaa olla 50-100 eläintä.
Samoin kotimaisen lihan kulutus on kolminkertaistunut, jos sitä vertaa 60-70-lukuun.
60-ja 70 luvulla kottarainen tönki lehmän jätöksestä ravintoa poikasilleen, ei töngi enää kun ei näitä jätöksiä ole.
Totta. Tarvitaan takaisin ne 3-4 lehmän pientilat, joissa naiset nousi lypsylle aamulla klo 5 ja loi käsipelillä lantaa ulos navetasta. Tuloja ei ollut kuin hengenpitimiksi, mutta töitä oli 24/7. Suomessa on monta autiotilaa odottamassa viljelijää, joten palstamammat voivat ostaa maatilan pihapiireineen ja tehdä oman osuutensa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Olen asunut Kiinassa maaseudulla Shandongissa. Siellä ei ollut lintuja eikä hyönteisiä. Ei myöskään metsiä. Jos oli puita ne kasvoivat riveissä puupuistoissa. Ilma ja maaperä oli saastunut. Kaikki ruoka kasvatettiin muovisissa kasvihuoneissa joita oli tienvieressä kymmeniä kilometreja. Paikalliset eivät osanneet kaivata lintuja koska eivät olleet niitä nähneet.
Suomessa kotini on onnekseni alueella jossa on metsiä, paljon eri lintulajeja ja linnunlaulua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse teen kasvikartoituksia työkseni ja eipä siihen montaa kartoitusta tarvitse ymmärtämään, että talousmetsä on äärimmäisen köyhää lajistoltaan. Samat lajit toistuu metsästä toiseen. Vaikka kukkaa on runsaasti, niin ongelmaksi muodostuu se, että se on samojen lajien kukintoja halki isojen alueiden samanaikaisesti.
Luontaisemmissa metsissä kukintaa on kasvukauden alusta loppuun hyvin erilaisten lajien toimesta. Kaikki pölyttäjät eivät lennä mustikkojen ja puolukkojen kukinta-aikaan. Silloin niitä ei näissä metsissä ole. Tarvitaan vesielementtejä, paahdeympäristöjä, kosteita pimeitä ryteikköjä, lahopuuta ja kaikkea ympäristön moninaisuutta.
On hieman hassua lukea tätä keskustelua, kun ihmiset käy sitä sillä mielialalla, että syyt biodiversiteetin hupenemiseen olisivat mysteerejä. Ne ovat päivänselviä ja ekologisilla tutkimuksilla (matematiikka, miljoonia ja miljoonia otoksia) selvitettyjä.
Tiivistettynä voidaan puhua elinympäristöjen homogenisoitumisesta.
Kasvikartoittajana tiedät, että nuo kertomasi argumentit esitettiin syvästi huolestuneina jo 1900-luvun alussa ja niitä on hoettu kuin mantraa yli 100 vuoden ajan. Kyllä siellä metsän kenttäkerroksessa on edelleen erilaisia kasveja hakkuista huolimatta. Vesielementtejä ei ole ennenkään ollut tasaisesti ympäriinsä eikä hakkuut järveä poista. Paahdeympäristö on synonyymi avohakkuualalle, miksi et kirjoita siitä niin että maallikkokin sen ymmärtää?
Suurin syy homogenisoitumiselle on kaupungistuminen, jolloin elinympäristöt tuhotaan pysyvästi. Metsänhoidolla tehdään tilaa erilaiselle eliökannalle kuin mitä metsässä hoitohetkellä on eli lisätään luonnon monimuotoisuutta.
On hoettu yli sadan vuoden ajan ja varmasti syystä, sillä metsälajit ovat niitä uhanalaisimpia lajeja maassamme, kaikista uhareista miltei 40 % on metsälajeja eikä mikään muu elinympäristö pidä yllä yhtä valtavaa uhanalaiskehitystä. Tulepa joskus mukaan tekemään kartoituksia niin päivitetään sinunkin tietosi! Paahdeympäristö on ekologinen termi joka viittaa sekä avoimuuteen että maalajiin, yleensä siis puhutaan harjujen lajistosta joka on erittäin omaleimaista ja vaativaa. Maallikko varmaan puhuu avohakkuusta paahdeympäristönä, että ymmärrän sinänsä virhekäsityksesi.
Vierailija kirjoitti:
Itse asiassa tutkimusten mukaan puna-apila nostaa maidontuotantomääriä ja parantaa lihanlaatua mm. rasvahappojen osalta.
Tällä havainnolla ei ole mitään tekemistä keskustelun kanssa, joka oli se, että "Mitäpä ajattelit syödä?" kun pölyttäjät katoavat. Lehmän voi syödä, vaikka se ei ikinä saisi puna-apilaa. Puna-apilankin terveyshyödyt voi erittäin todennäköisesti korvata jollain toisella kasvilla. Mahdollisesti jopa sellaisella, jota lehmät syövät jo nyt.
Myös kalat syövät hyönteisiä.
Sama pätee tähänkin, kuin yllä.
Ei ole lainkaan älykästä ajatella, että riittää kunhan elukka on "elossa"
Kukaan ei tällaista ole ajatellutkaan, vaan kyse oli siitä, että mitä syödään, kun pölyttäjät ovat poissa. "Riittää, että elukka on elossa" on yksi nykymaatalouden suurimmista ongelmista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin syy homogenisoitumiselle on kaupungistuminen, jolloin elinympäristöt tuhotaan pysyvästi. Metsänhoidolla tehdään tilaa erilaiselle eliökannalle kuin mitä metsässä hoitohetkellä on eli lisätään luonnon monimuotoisuutta.
Tämä kommenttisi paljastaa, ettet ymmärrä lainkaan mistä puhut. Metsien käsittely on huomattavasti suurempi syy homogenisoitumiselle, kuin Suomessa minimaalisen pinta-alan vallannut kaupungistuminen.
Nykyinen metsänhoito lisää yleislajien mahdollisuuksia muuttaa asumaan metsien puolelle. Varsinaiset metsälajit sen sijaan vähenevät ja ovat jo vähentyneet rajusti.
Avohakkuu ei muuten ole paahdeympäristö. Metsää kasvavan harjun etelä rinne sen sijaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse teen kasvikartoituksia työkseni ja eipä siihen montaa kartoitusta tarvitse ymmärtämään, että talousmetsä on äärimmäisen köyhää lajistoltaan. Samat lajit toistuu metsästä toiseen. Vaikka kukkaa on runsaasti, niin ongelmaksi muodostuu se, että se on samojen lajien kukintoja halki isojen alueiden samanaikaisesti.
Luontaisemmissa metsissä kukintaa on kasvukauden alusta loppuun hyvin erilaisten lajien toimesta. Kaikki pölyttäjät eivät lennä mustikkojen ja puolukkojen kukinta-aikaan. Silloin niitä ei näissä metsissä ole. Tarvitaan vesielementtejä, paahdeympäristöjä, kosteita pimeitä ryteikköjä, lahopuuta ja kaikkea ympäristön moninaisuutta.
On hieman hassua lukea tätä keskustelua, kun ihmiset käy sitä sillä mielialalla, että syyt biodiversiteetin hupenemiseen olisivat mysteerejä. Ne ovat päivänselviä ja ekologisilla tutkimuksilla (matematiikka, miljoonia ja miljoonia otoksia) selvitettyjä.
Tiivistettynä voidaan puhua elinympäristöjen homogenisoitumisesta.
Kasvikartoittajana tiedät, että nuo kertomasi argumentit esitettiin syvästi huolestuneina jo 1900-luvun alussa ja niitä on hoettu kuin mantraa yli 100 vuoden ajan. Kyllä siellä metsän kenttäkerroksessa on edelleen erilaisia kasveja hakkuista huolimatta. Vesielementtejä ei ole ennenkään ollut tasaisesti ympäriinsä eikä hakkuut järveä poista. Paahdeympäristö on synonyymi avohakkuualalle, miksi et kirjoita siitä niin että maallikkokin sen ymmärtää?
Suurin syy homogenisoitumiselle on kaupungistuminen, jolloin elinympäristöt tuhotaan pysyvästi. Metsänhoidolla tehdään tilaa erilaiselle eliökannalle kuin mitä metsässä hoitohetkellä on eli lisätään luonnon monimuotoisuutta.
On hoettu yli sadan vuoden ajan ja varmasti syystä, sillä metsälajit ovat niitä uhanalaisimpia lajeja maassamme, kaikista uhareista miltei 40 % on metsälajeja eikä mikään muu elinympäristö pidä yllä yhtä valtavaa uhanalaiskehitystä. Tulepa joskus mukaan tekemään kartoituksia niin päivitetään sinunkin tietosi! Paahdeympäristö on ekologinen termi joka viittaa sekä avoimuuteen että maalajiin, yleensä siis puhutaan harjujen lajistosta joka on erittäin omaleimaista ja vaativaa. Maallikko varmaan puhuu avohakkuusta paahdeympäristönä, että ymmärrän sinänsä virhekäsityksesi.
Turha vastailla ihmisille, jotka ovat 70-luvun metsän"hoito"koulutuksen tuloksia. Nykyään tiedetään paremmin ja isokin teollisuus yrittää lisätä suojelupintalaa, koska tietävät että monimuotoiset ympäristöt suojelee heidän rahakkaita puupeltojaan esimerkiksi tuholaishyönteisiltä. Talousmetsien matala petohyönteis- ja hyönteisiä syövien lintujen lajisto altistaa ne tuhoille. 70-luvulla vielä luultiin, että luonnonmetsät levittää tuhohyönteisiä mutta tämä katkera kalkki on viime aikoina nielty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paahdeympäristö on synonyymi avohakkuualalle, miksi et kirjoita siitä niin että maallikkokin sen ymmärtää?
Paahdeympäristö
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/40620/SY_774.pdf?seque…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Kyseessä on turvallisuus. Korkeasta heinästä voi tielle rynnätä yllättäen mitä vaan.
Safety first, nykyisen paradigman aikana.
Joku jänis tulee tienpientareen yli niin nopeasti ettei sillä reaktioaikaan ole mitään merkitystä. Kauriit ja siitä isommat näkyvät heinästä huolimatta ellei jotain elefanttiheinää ole kylvetty.
Kysymys ei ole vain näkymisestä, vaan heinikko vetää eläimiä puoleensa koska siinä on kaikkea hyvänmakuista syötävää - kun se niitetään, ei syötävää ole, ja eläimiä ei tule niin paljon tien reunaan ja siten saadaan onnettomuudet vähenemään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Varmaan niitetään rehevöitymisen estämiseksi tms.
Öh, kasvillisuushan päinvastoin sitoo ravinteita ja estää niiden valumista vesistöihin.
Mitä ihmeen ravinteita on sorassa?
Sorassa? Missä sä oikein asut? Ei tienpientareet yleensä mitään soraa ole. Miten ne kasvit edes kasvaisi ilman ravinteita :D
Asun maalla. Tienpientareet ovat soraa, koska se ei roudi. Jos tie rakennetaan mullan päälle, niin siitä ei talven jälkeen aja kukaan ennen kuin se on pohjia myöten kunnostettu.
Oletko ikinä paneutunut siihen, miten tiet rakennetaan? Tienreunassa kasvaa esim. lupiinia juuri siksi, että se kykenee ottamaan ilmasta typpeä, jota ei maasta saa.
Kyllä siinä sorassa on ravinteita. Muuten mikään ei siinä kasvaisi.
Täällä missä asun, ovat vain uudet tiet rakennettu sorapenkkojen päälle. Vanhat tiet on tehty paikkoihin, joissa routiminen on luontaisesti vähäistä.
Suomessa ei ole (jos Trafin tilastoja uskomme) yhtäkään käytössä olevaa yhteiskunnan ylläpitämää tietä, joka ei olisi rakennettu sorapenkan päälle. Kyllä ne vanhat tienpohjat on kaivettu ylös ja tuotu soraa tilalle!
Trafin tilastot eivä't kyllä liity sorateihin mitenkään
Suojellaan vaan kaikki metsät niin mitä sitten?? Totuus on että vadtaus masilman pelastamiseen löytyy puun käytöstä. Puupohjaisilla materiaaleille korvataan muovi ja toivottavasti myös puuvilla jolloin miljoonat puuvillahehtasrit saadaan metsitettyä. Metsien suojelupinta-alan lisääminen on aivan hullun hommaa!! Metsissä pystytään tuottamaan raaka-ainetta ja huolehtimaan biodiversiteetistä samaan aikaan. Suojelualueita tarvitaan mutta niitä on jo runsaasti. Keski-euroopassa kaikki metsät hakattu muusta maapallosta puhumattakaan metsittäkööt nyt ensin ne ja ennallistakoot..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suojellaan vaan kaikki metsät niin mitä sitten?? Totuus on että vadtaus masilman pelastamiseen löytyy puun käytöstä. Puupohjaisilla materiaaleille korvataan muovi ja toivottavasti myös puuvilla jolloin miljoonat puuvillahehtasrit saadaan metsitettyä. Metsien suojelupinta-alan lisääminen on aivan hullun hommaa!! Metsissä pystytään tuottamaan raaka-ainetta ja huolehtimaan biodiversiteetistä samaan aikaan. Suojelualueita tarvitaan mutta niitä on jo runsaasti. Keski-euroopassa kaikki metsät hakattu muusta maapallosta puhumattakaan metsittäkööt nyt ensin ne ja ennallistakoot..
Niin kauan kun lajeja katoaa elinympäristöjen muutosten vuoksi niin sitä muutosta pitää pyrkiä hillitsemään.
Lajit ei tule takaisin jonnekin muualle, ilmesty ilmasta taianomaisesti jos ne jossain häviävät. Totuus on että meillä uhanalaisista lajeista on 40 pros metsälajeja. Kuolleen lajin mukana katoaa aina jokin prosessi, joka on vuosimiljoonien kehityksen tulos.
Ilmastonmuutoksesta vielä voidaan jotenkin selvitä mutta tästä ei. Ei me osata tehdä uusia lajeja ja luoda sitä funktionaalista diveristeettiä joka on hienosäätynyt evoluution aikana.
Etelä-Suomen metsistä on suojeltu alle 3%. En sanoisi että suojeltua alaa on runsaasti. Pohjois-Lapin suojellut erämaat (suojeltu taloudellisesti arvottomina...) eivät suojele eteläisiä lajeja.
Jos suojeltu osuus saataisiin edes 10-15% olisi metsäluonnon tulevaisuus huomattavasti turvatumpi.
Lainaan tämän tänne
Vierailija
28/35
klo 10:31 | 23.3.2018
Aikaisempi kirjoittaja mainitsikin jo tämän, mutta pajun kukinnot ovat äärimmäisen tärkeitä kaikille pölyttäjähyönteisille kuten kimalaisille ja mehiläisille. Paju on ensimmäisenä kukkiva kasvi, ja jos sitä ei ole saatavilla, tämä näkyy tulevan kesän pölyttäjämäärissä selvästi. Esim. kesäällä käytännössä jokainen näkyvä kimalainen on kuningatar, joka perustaa pian yhdyskunnan. Jos kimalaiskuningatar nääntyy hengiltä pajujen puutteessa, yhdyskuntaa ja tuhansia pölyttäviä työläisiä ei tule.
Pajua tosiaan ei arvosteta kasvina juurikaan. Se ei ole hyvää puuainesta rakentamiseen eikä suosittua polttopuutakaan. Siksipä metsänomistajien kannalta on otollista kaataa isot raidat "tuottavampien" puiden tieltä ja ajaa pajupusikot alas. Asenteet periytyvät, ja siksipä esimerkiksi taajamissakaan harva katselee raitoja ja pajuja tonteillaan.
Vaikka tienvierillä ja joutomailla pajua kasvaakin, esimerkiksi omakotialueella niillä muutamalla "pajunkissapuskalla" voi olla ratkaiseva merkitys alueen pölyttäjien keväästä selviämiselle. Jos puskat riivitään keväällä kaljuiksi, voi olla, että saadaan sitten ihmetellä että miksi omenat ja mansikat tekevät huonosti satoa.
Me aiomme tänä keväänä ottaa virpomisoksiin muita kuin pajunoksia. Jos vaikka koivunoksat ottaa sisään muutaman päivän aikaisemmin, niihin puhkeaa vihreät hiirenkorvat, eli ovat ihan yhtä hienoja kuin pajunkissallisetkin.
https://www.vauva.fi/keskustelu/3130922/paasiaisen-virvontavitsoja-ei-s…
Kaikki on yhteydessä kaikkeen. Älkää virpoko tänä vuonna. Säästäkää ravinto hyönteisille ja muuttolinnuille.
#pelastetaanlinnut
Niittämättömät tienlaidat vetävät puoleensa eläimiä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Kyseessä on turvallisuus. Korkeasta heinästä voi tielle rynnätä yllättäen mitä vaan.
Safety first, nykyisen paradigman aikana.
Joku jänis tulee tienpientareen yli niin nopeasti ettei sillä reaktioaikaan ole mitään merkitystä. Kauriit ja siitä isommat näkyvät heinästä huolimatta ellei jotain elefanttiheinää ole kylvetty.
Kysymys ei ole vain näkymisestä, vaan heinikko vetää eläimiä puoleensa koska siinä on kaikkea hyvänmakuista syötävää - kun se niitetään, ei syötävää ole, ja eläimiä ei tule niin paljon tien reunaan ja siten saadaan onnettomuudet vähenemään
Kukkivat kasvit houkuttelevat hyönteisiä, jotka houkuttelevat hyönteissyöjiä (lintuja, jyrsijöitä). Lisäksi ne siementävät ja houkuttelevat siemensyöjiä (myös osa linnuista ja jyrsijöistä.) Apila, horsma yms. houkuttelevat jäniksiä, kauriita ja hirviä. Kaikki nämä houkuttelevat petolintuja, pienpetoja ja isompiakin petoja lähemmäs tietä. Noista eläimistä iso osa kuolee liikenteessä nimenomaan siksi, että niillä on ollut joku syy olla tiellä tai sen lähettyvillä. Eli se kaunis kilometrien kukkaniitty oikeasti houkuttelee eläimiä liian lähelle liikennettä, ja osa kuolee.
Viime kesän alku oli täälläpäin niin kylmä, että hyönteisiä kerääntyi iltaisin lähinnä vilkkaasti liikennöidyn asfalttitien varrelle parveilemaan, koska se oli ainut lämmin paikka. Niitä seurasi valtava joukko mm. terva-, haara- ja räystäspääskyjä. Arvioin tuosta muutaman kilometrin matkalta useita satoja kuolleita, autojen alle jääneitä pääskysiä muutaman päivän ajalta. Lisäksi kaksi kuollutta ruskosuohaukkaa, jotka ilmeisesti olivat niiden raatojen perässä.
Joten se tienlaitojen niitto on hyväksi paitsi liikenteelle, myös eläimille. Niittyjä pitäisi perustaa enemmän, mutta huomattavasti kauemmas tiestä.
Se on oikea asia, että ymmärretään edes perusteet asiasta, josta puhutaan. Jos ihmiset alkavat vastustaa kaikkia asioita, jotka ovat "myrkkyjä", niin metsäänhän siinä mennään ja pahasti. Jos jokin aine on myrkky kasville tai hyönteiselle, se ei automaattisesti ole sitä selkärankaisille. Ja päinvastoin.
Mitähän omahyväistä tai kusipäistä on siinä, että yrittää saada valehtelevat ja tietämättömät ihmiset tajuamaan perusasioita?