Lue keskustelun säännöt.
Keski-Euroopan lintukanta on romahtamassa – ensin lähtivät hyönteiset, sitten loppui linnuilta ruoka
21.03.2018 |
Ranska puhuu katastrofista, Saksa hämmästelee muutoksen nopeutta ja myös pohjoinen Suomi on havainnut ilmiön: lintuja on vähemmän kuin ennen.
Ranskalaisten tekemä tutkimus maan lintukannasta hätkähdyttää asiantuntijoita. 15 vuoden aikana lintujen määrä maaseudulla on vähentynyt kolmanneksella, joissakin lajeissa lähes 70 prosentilla.
Tutkija esittää huolensa brittiläisen
– Tilanne on katastrofaalinen, luonnonsuojelubiologi Benoit Fontaine Ranskan kansallismuseosta sanoo.
Tutkimus viittaa vahvasti siihen, että linnuilta yksinkertaisesti on loppumassa ruoka – eli hyönteiset.
Tuholaismyrkyt tappavat hyönteiset
Tutkijat uskovat, että suurin syy hyönteisten vähenevälle määrälle ovat tuholaismyrkyt. Ongelma korostuu silloin, kun laajalla alueella viljellään yhtä ja samaa viljelyskasvia, esimerkiksi vehnää tai maissia.
viittaavat samaan ilmiöön Euroopassa. 30 vuodessa lentävien hyönteisten määrä on pienentynyt 80 prosentilla.
– Meidän maaseutumme on muuttumassa todelliseksi autiomaaksi, tutkija Fontaine kirjoittaa julkilausumassa.
Saksa samassa veneessä Ranskan kanssa
Myös saksalaiset ovat huolissaan lintukadosta ja korostavat muutoksen nopeutta.
, vuodet 1998–2009 kattava tutkimus osoittaa, että 12 vuodessa maan lintukanta pieneni noin 15 prosenttia.
Myös tämä tutkimus antaa vahvan viitteen siitä, että hyönteiskato aiheuttaa lintujen joukkokuolemia. Toinen syy on maaseudun eli lintujen perinteisten elinalueiden muuttuminen.
Rakennustyylillä on silläkin iso merkitys. Saksalaisarvioiden mukaan vähintään 18 miljoonaa lintua kuolee joka vuosi lentäessään ikkunalasia tai vaikkapa lasitettua parveketta päin.
Paljon puhutut tuulimyllyt tutkijat sen sijaan vapauttavat vastuusta. Niiden siipien ruhjomaksi joutuu vuosittain "vain" 100 000–200 000 lintua.
Tehomaatalous koettelee lintuja Suomessakin
Suomessa pesivät linnut ovat päässeet jonkin verran helpommalla kuin etelämmäksi jääneet lajitoverinsa, mutta muutokset näkyvät meilläkin selvästi.
Kansallinen lintuyhdistysten ja -harrastajien keskusjärjestö BirdLife Suomi seuraa tarkkaan lintukannan kehitystä. Runsaassa kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon.
– Räystäspääsky on vähentynyt kolmannekseen ja haarapääskykin yli kolmanneksen. Pensastaskuja on 40 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo.
Lehtiniemi korostaa, että kyse on harvoin vain yhdestä yksittäisestä tekijästä, jonka syyksi muutoksen voi vierittää. Se kuitenkin tiedetään, että hyönteiset ovat kadonneet monilta perinteisiltä paikoiltaan.
– Kun maatalous tehostuu, esimerkiksi avo-ojien ja niiden pientareilla olevien kukkakasvien määrä pienee. Sitä kautta myös kotimaiset lintulajimme ovat kärsineet, Lehtiniemi sanoo.
https://yle.fi/uutiset/3-10126428
Kommentit (178)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyönteiset häviävät, onko se paha?
Sain vuonna 1991 vaariltani 18-vuotislahjaksi auton, vaarin vuonna 1966 uutena ostaman kuplavolkkarin. Auton lisävarusteisiin kuuluivat muun muassa ajohanskat sekä riepu ja vesipullo. Jälkimmäisillä oli määrä pyyhkiä tuulilasi puhtaaksi siihen läsähtäneistä hyönteisistä, ellei tätä tehnyt säännöllisesti huoltoasemalla.
Läsähtelyä piisasi eli rätille oli käyttöä, kun takatuupparilla väännettiin sataa ja ylikin. Itse asiassa lähinnä kärpäset läsähtivät pehmeästi, paarmat ampiaisista puhumattakaan paukahtivat, hyttysistä tai perhosista ei ääntä irronnut ja sudenkorennot muistaakseni rusahtivat. Satunnaisesti lasiin osui jotain vaikeammin määriteltävää ja liiskaantuneenakin (tai etenkin silloin) oudompaa siipielukkaa.
Nykyään? Ei juuri mitään. Voin esimerkiksi ajaa elämässäni sananmukaisesti tuhatkertaisesti kaasuttelemani matkan Pietarsaaresta Evijärvelle puhtaalla tuulilasilla.
Kaikki tämä olisi nostalgisoivaa roskaa ja näennäistieteilyä pahimmasta päästä, ellei ilmiö olisi yleisesti tunnustettu windscreen phenomenon, jonka taustalla on etenkin lentävien hyönteisten väheneminen ainakin kehittyneissä maissa. Poimitaan aasinsilta Englantiin ja Wiltshiren maakuntaan, jossa asuin kahdeksan vuotta ja jossa hyönteisten – rakastettujen mehiläisten ja perhosten etenkin – radikaali väheneminen oli yleinen puheenaihe. Michael Groom -niminen herrasmies Teffont Eviasin sadunomaisesta kylästä kirjoitti aiheesta mielipidekirjoituksen (“Where have all the insects gone? My windscreen remains clear whatever the speed”) Telegraphiin ja laatulehti tarttui aiheeseen.
Telegraph viittaa jutussaan aivan järkyttäviin tutkimustietoihin. Onko hyönteisten määrä (sata eurooppalaista luonnonpuistoa eri maissa käsittävässä, 1980-luvulla käynnistyneessä tutkimuksessa) todella pudonnut 80 prosentilla?
Tuon tutkimuksen takana ovat “vain” luonnonsuojelijat vapaaehtoistoimintoineen, mutta The Royal Society for Protection of Birds eli erittäin vakavasti otettava taho arvioi, että hyönteisten määrä Iso-Britanniassa on pudonnut 59 prosentilla sitten 1970-luvun. Hyönteiselämää suosiva kukkiva niitty- ja nurmimaa on Iso-Britanniasta hävinnyt vajaassa vuosisadassa melkein kokonaan, jäljellä on enää kolme prosenttia. Ei ole syytä epäillä, ettei kehitys Suomessa olisi ollut samansuuntaista. Vielä vähemmän asiaa epäilen, kun Corollan tuulilasi pysyy kantatiellä 68 puhtaana reissun toisensa jälkeen.
En ole huomannut olennaista hyönteisten määrän vähenemistä tuolla tuulilasi-indikaattorilla. Ajan kesäisin pidempiä reissuja custom-tyyppisellä moottoripyörällä jossa on kohtalaisen isokokoinen etupleksi, ja kyllä sitä, etuvaloa ja kypärän visiiriä saa olla säännöllisesti puhdistamassa.
Toyotan tuulilasiin lentäviin hyönteisiin en ota muuta kantaa, kuin että onhan ne aerodynamiikaltaan ihan toista kuin vanhat kuplat. Eiköhän kevyemmät hyönteiset lennä ilmavirran mukana pois ennen kuin osuvat tuulilasiin.
Mulla on ollut sama Corolla 90-luvulta asti. Ihan jo tässä ajassa olen huomannut tuon liiskautumisen vähentyneen selvästi. Muistan hyvin miten aikanaan sai vähän väliä olla hinkkaamassa tuulilasia puhtaaksi.
Sama juttu. Road trippejä ole heittänyt omillani kohta 30 vuotta. 90-luvun alkuaikoina kesäisin tuulilasi oli ihan keltaisena Etelä-Suomessakin jopa jo 100 kilometrin ajon jälkeen. Nykyisin saa kesällä paahtaa täältä etelästä Ouluun, eikä juuri tarvitse hyönteisistä tuulilasissa murehtia. Itse asiassa tuli mainittua tuosta vaimolle edelliskesän reissussa.
Vähän kammottava juttu, eikä lupaa mitään hyvää ekosysteemille. Eikä tuossa mistään aerodynamiikasta ole kyse. Matkailuautojeni tuulilasit ovat takuulla yhtä pystyasennossa kuin nuoruusvuosieni koslissa. Pinta-alaakin on tuplaten, mutta juuri niitä isompien hyönteisten tuottamia keltaisia läiskiä tulee nykyisin erittäin vähän entiseen nähden.
Lintujen lisäksi ovat vähentyneet dramaattisesti toiset hyönteissyöjät, eli sudenkorennot. Niitä näkee nykyisin harvoissa paikoissa.
Luomutuotantoon kaikki eu tuet, niin johan alkaa pellot puhdistumaan ja hyönteiset pysyvät elossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tajuathan, että elimistösi ei ole arseenille immuuni?
Mitä hiton merkitystä tällä on minkään kanssa? Ihmiset syövät riisiä päivittäin. Joo, siitä voi aiheutua myös haittoja. Mitä sitten? Se ei edelleenkään estä riisin käyttämistä ruokana. Enemmän olisin huolissani riisin surkeasta ravintosisällöstä.
Ja että maailmassa on muitakin kuin sinä?
Ja edelleenkin myös ne muut kuin minä kykenevät elämään niillä luettelemillani ruokatuotteilla. Vaikkei jokainen voisi jokaista syödäkään, niin jotain sille aina löytyy. Pölyttäjiä tai ei.
Itse asiassa moni kasvi tarvitsee hyönteisten apua esim. siementen tuotantovaiheessa, yksi tällainen on sipuli. Ilman hyönteisiä (ym.) ei ole edes maata, jossa kasveja kasvattaa. Unohditko myös, että lihaa ei tule jos lihaelukalle ei ole ravintoa, joka pohjautuu ketjuun, jossa kasveille elintärkeät hyönteiset tulevat vastaan?
Sanotko mikä on se kasvi, mitä sun mielestäsi lehmä tarvitsee elääkseen, jota ei voi kasvattaa ilman pölyttäjiä.
Esim. naudantuotannossa apila
Nauta ei tarvitse apilaa elääkseen.
ja kanat syövät hyönteisiä.
Kanakaan ei tarvitse hyönteisiä elääkseen.
Että ehkä sulle on jäänyt epäselväksi se, että ilman hyönteisiä homma ei toimi.
On todellakin jäänyt epäselväksi. Eikä asiaa auta se, että sä et osaa perustella väitteitäsi, jotta nähtäisiin, missä homma kusee. Lässytät jotain apiloista, vaikkei lehmän tarvitse sellaista koskaan nähdäkään, jotta se voisi elää ja voida hyvin.
Itse asiassa tutkimusten mukaan puna-apila nostaa maidontuotantomääriä ja parantaa lihanlaatua mm. rasvahappojen osalta. Myös kalat syövät hyönteisiä. Eläinten hyvinvoinnin, terveyden ja perimän kannalta mahdollisimman luontainen ravinto on se, jolla kannat säilyvät käyttö- ja elinkelpoisina. Voithan tutustua ihan itse ongelmiin broilerin- ja kananmunien tuotannossa kun elukkaparkojen kropat eivät kestä ja kalantuotannossa ruoan laadun heikentäminen on johtanut rasvahappojen määrän laskuun puolella. Kaloissa myös kemikaalikertymät näkyvät suoraan. Ei ole lainkaan älykästä ajatella, että riittää kunhan elukka on "elossa" -ei ole kauan. Mene vaan lukemaan niitä tuhansia tutkimuksia joita näistä aiheista on tarjolla.
Niille idiooteille, jotka kuvittelevat, ettei linnuilla ja hyönteisillä ole merkitystä, kehoiten tutustumaan historiaan ja kaivamaan nyt ensiksi esiin historiankirjoista Maon suuren harppauksen ja maatalouden "sodan neljää tuholaista vastaan".
Ensin tapettiin varpuset, jolloin tuhohyönteiset pääsivät valloilleen - nälänhätä. Sitten käytiin hyönteisten kimppuun - lisää nälänhätää.
Tänä päivänäkin siellä pölytetään isoilla alueilla mm omena- ja päärynäpuita käsipelillä pensselin avulla, kun pölyttäviä hyönteisiä ei juuri ole. Tehokkuus pölyttävään hyönteiseen nähden on surkea ja hidas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisää vaan neonikotinoideja ja rounduppia pelloille, niin kuolee loputkin eläimet.
Kyllä se on täälläkin ikävää, kun kaikki pellot ovat jonkun yhden kasvin tuotannossa eikä niitä vanhanajan ketoja ole yhtään. Kaikki vaan samaa viljapeltoa. Siellä täällä vaan pieniä laikkuja missä jotain kukkia kasvaa. Sitten vielä niitetään ne viimeisetkin tienvarret. Sitä en myöskään ymmärrä, että täälläkin hävitetään lupiinia pois. Tietysti se on vieraslaji, mutta ruokaa sekin hyönteisille olisi ja istuttaisivat sitten jotain "ketokasveja" tilalle ettei se alue jäisi sitten lupiinien tuhon jälkeen ihan tyhjäksi. Ja en ole siis maalta kotoisin joten tässäkin voi "virheitä" olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen voi kasvattaa kukkasia ja hyötykasveja omalla parvekkeella. Itse olen saanut hyvän mansikka- ja perunasadon ihan tavallisella parvekkeella. Laittakaa omien mieltymyksien mukaan kaunista tai satoisaa.
https://kaupunkiviljely.fi/missa/parvekkeella_ja_ikkunalaudalla/
Taloyhtiöille ja kaupungeille voi myös ehdottaa kasvulaatikoita pihalle, syötäviä puistoja ja mitä vain. Monilla taloyhtiöillä on kattoterasseja nykyään ja sinne saa kauniin ja viihtyisän vihreän ja kukkivan oleskelutilan.
https://kaupunkiviljely.fi/syotavaa-puistoista-ja-kaupunkimetsista/
Kukkakedon voi perustaa vaikka katolle :)
https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcSz87oPUgNzlK232Bx…
http://voimakas.fi/wp-content/uploads/2016/09/roof-terrace-1423897_640-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Johan nyt jotkut haluaisivat pistää kaikki vegaanien syyksi. Esim. vielä viisikymmentäluvulla syötiin huomattavasti vähemmän lihaa per henkilö kuin nykyään. Soijaa kasvatetaan huomattavasti enemmän karjatalouden tarpeisiin kuin suoraan ihmisruuaksi. Kuten joku jo ylempänä totesi on esimerkiksi pientilojen määrä vähentynyt huomattavasti, eläimiä pidetään enemmän sisällä, ja esim salaojia ja yksipuolisia laajoja viljelmiä on enemmän ja piennarkukkia ja monipuolisuutta on vähemmän.
Missä Suomessa kasvatetaan soijaa?
Toisaalta kuluttajat ovat halunneet, että ruoka on halpaa. Pientilalla ei halpaa ruokaa tuoteta, joten ihan asiakaslähtöistä on se, että tuotantopinta-alat kasvaneet.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on täälläkin ikävää, kun kaikki pellot ovat jonkun yhden kasvin tuotannossa eikä niitä vanhanajan ketoja ole yhtään. Kaikki vaan samaa viljapeltoa. Siellä täällä vaan pieniä laikkuja missä jotain kukkia kasvaa. Sitten vielä niitetään ne viimeisetkin tienvarret. Sitä en myöskään ymmärrä, että täälläkin hävitetään lupiinia pois. Tietysti se on vieraslaji, mutta ruokaa sekin hyönteisille olisi ja istuttaisivat sitten jotain "ketokasveja" tilalle ettei se alue jäisi sitten lupiinien tuhon jälkeen ihan tyhjäksi. Ja en ole siis maalta kotoisin joten tässäkin voi "virheitä" olla.
Lupiini on vieraslaji, eivätkä kotimaiset eliöt käytä sitä juurikaan ravintokasvina. Ketokasvit palaavat kyllä avonaiseen maahan, koska niiden siemeniä on maassa ennestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pientareet on pakko niittää. Niitto voitaisiin kuitenkin tehdä vasta, kun kasvit ovat saaneet ensimmäiset siemenet tehtyä. Tien laidat voitaiisiin myös niittää hieman eri aikoina, jolloin hyönteisiltä ei loppuisi ruoka kokonaan.
Aivopieru
Vierailija kirjoitti:
Jokainen voi kasvattaa kukkasia ja hyötykasveja omalla parvekkeella. Itse olen saanut hyvän mansikka- ja perunasadon ihan tavallisella parvekkeella. Laittakaa omien mieltymyksien mukaan kaunista tai satoisaa.
https://kaupunkiviljely.fi/missa/parvekkeella_ja_ikkunalaudalla/
Taloyhtiöille ja kaupungeille voi myös ehdottaa kasvulaatikoita pihalle, syötäviä puistoja ja mitä vain. Monilla taloyhtiöillä on kattoterasseja nykyään ja sinne saa kauniin ja viihtyisän vihreän ja kukkivan oleskelutilan.
https://kaupunkiviljely.fi/syotavaa-puistoista-ja-kaupunkimetsista/
Ei veroeuroja mihinkään laattikkoviljelyihin. Kyllä pitää jokaisen omasta pussistaan viljelyksensä hoitaa. Ei ole muuta kuin haittaa luonnolle jos verovaroilla ylläpidetään jotain piperrystä.
Pitää ottaa itse vastuuta eikä sysätä sitä muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti jokainen maaseudulla asuva tämän ketjun lukija tekisi päätöksiä myös luonnon puolesta.
Tässä omat päätökseni: Tulen tekemään omaan metsään tekopökkelöitä tappamalla puita pystyyn. Tulen jättämään osan metsästä hakkaamatta kokonaan vaikka rahalle olisi tietysti käyttöä. Metsiämme hoidetaan jatkossa jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Enää avohakkuita ei tule. Kaikille harvennusaloille jätetään sinne tänne vanhoja puita, jotka saavat kasvaa useamman harvennuskierron ajan. Moton ja sahalaitoksen kannalta ylisuuriksi päässeet puut saavat jäädä metsään. Valitsen entisiä niittykohteita ja alan hoitaa niitä uudelleen. Suosin metsän reunoissa pihlajaa, jonka marjoista moni laji saa ravintonsa. Säästän isoja haapoja, koska ne ylläpitävät hyvin laajaa ekosysteemiä. Harvennuksissa tehdään joitakin petolintujen pesäalustoiksi kasvavia puita esimerkiksi katkaisemalla kasvava kuusi puolesta välistä. Uusien latvojen väliin muodostuu hieno tila risupesälle. Teen pönttöjä metsiini.
Mitä sinä voit luvata?
Höpö höpö
Vierailija kirjoitti:
Luomutuotantoon kaikki eu tuet, niin johan alkaa pellot puhdistumaan ja hyönteiset pysyvät elossa.
Mistä sitten saadaan elintarvikkeiden raaka-aineet koko EU:n väestön tarpeisiin?
Maapallon ihmismäärän kasvaessa 9 miljardiin joutuvat muut lajit väistymään. Lintujahan ei nyt niin paljoa ole muutenkaan. Joitakin lajeja vain muutama tuhat maailmassa.
Kun linnut on hävinneet sukupuuttoon voidaan tilalle tehdä robottilintuja.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti jokainen maaseudulla asuva tämän ketjun lukija tekisi päätöksiä myös luonnon puolesta.
Tässä omat päätökseni: Tulen tekemään omaan metsään tekopökkelöitä tappamalla puita pystyyn. Tulen jättämään osan metsästä hakkaamatta kokonaan vaikka rahalle olisi tietysti käyttöä. Metsiämme hoidetaan jatkossa jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Enää avohakkuita ei tule. Kaikille harvennusaloille jätetään sinne tänne vanhoja puita, jotka saavat kasvaa useamman harvennuskierron ajan. Moton ja sahalaitoksen kannalta ylisuuriksi päässeet puut saavat jäädä metsään. Valitsen entisiä niittykohteita ja alan hoitaa niitä uudelleen. Suosin metsän reunoissa pihlajaa, jonka marjoista moni laji saa ravintonsa. Säästän isoja haapoja, koska ne ylläpitävät hyvin laajaa ekosysteemiä. Harvennuksissa tehdään joitakin petolintujen pesäalustoiksi kasvavia puita esimerkiksi katkaisemalla kasvava kuusi puolesta välistä. Uusien latvojen väliin muodostuu hieno tila risupesälle. Teen pönttöjä metsiini.
Mitä sinä voit luvata?
Cityvihreänä voin luvata vastustaa maah*nmuuttoa, ja jätän toisen vuosittaisen etelän loman tekemättä.
Mitä sinä voit luvata?
Vierailija kirjoitti:
Lakatkaa nyt tappelemasta siitä, onko joku aine myrkky vai ei. Käyttäkää tuo energia esimerkiksi vaikuttamalla kunnan päättäjiin tai seurakuntavaltuustoon. Kunnat ja seurakunnat ovat usein isoja maanomistajia. Jos ne hoitavat maitaan luontoarvot huomioiden, voi monien lajien elinympäristöt säästyä.
Kuntia voitaisiin kieltää kaavoittamasta kerrostalotontteja, ainoastaan pientalot noin 5000 neliön tonteilla hyväksytään. Rakentajille määrättäisiin velvollisuus viljellä tontilla sekä niittykukkia että vihanneksia.
Tämä on tosi huolestuttavaa ja surullista. Itse olen huomannut pörriäisten vähenemisen/häviämisen jo tässä jonkun vuoden aikana. Viime kesänä näin niitä enää vain muutamia ja useat on sitten ampiaisia jos niitä edes näkee. Ensimmäisen hyttysen näin kesän loppupuolella, eikä mitään hyttysarmeijaa iskenyt kimppuun pienessä kosteikkometsässä missä ne normaalisti iskevät kimppuun sankoin joukoin. Alkukesä oli tosin kylmä viime kesänä ja lintujen pesintäkin venyi tai yrittivät uutta pesintää kun poikaset kuolivat kylmään ja ehkä nälkään alkukesästä. Näin vielä pienen sorsanpoikasen syyskuussa ja se on todella harvinaista kun niiden pitäisi olla silloin jo siivillään.
Kunpa sinunkaltaisia ihmisiä olisi enemmän!