Lue keskustelun säännöt.
Keski-Euroopan lintukanta on romahtamassa – ensin lähtivät hyönteiset, sitten loppui linnuilta ruoka
21.03.2018 |
Ranska puhuu katastrofista, Saksa hämmästelee muutoksen nopeutta ja myös pohjoinen Suomi on havainnut ilmiön: lintuja on vähemmän kuin ennen.
Ranskalaisten tekemä tutkimus maan lintukannasta hätkähdyttää asiantuntijoita. 15 vuoden aikana lintujen määrä maaseudulla on vähentynyt kolmanneksella, joissakin lajeissa lähes 70 prosentilla.
Tutkija esittää huolensa brittiläisen
– Tilanne on katastrofaalinen, luonnonsuojelubiologi Benoit Fontaine Ranskan kansallismuseosta sanoo.
Tutkimus viittaa vahvasti siihen, että linnuilta yksinkertaisesti on loppumassa ruoka – eli hyönteiset.
Tuholaismyrkyt tappavat hyönteiset
Tutkijat uskovat, että suurin syy hyönteisten vähenevälle määrälle ovat tuholaismyrkyt. Ongelma korostuu silloin, kun laajalla alueella viljellään yhtä ja samaa viljelyskasvia, esimerkiksi vehnää tai maissia.
viittaavat samaan ilmiöön Euroopassa. 30 vuodessa lentävien hyönteisten määrä on pienentynyt 80 prosentilla.
– Meidän maaseutumme on muuttumassa todelliseksi autiomaaksi, tutkija Fontaine kirjoittaa julkilausumassa.
Saksa samassa veneessä Ranskan kanssa
Myös saksalaiset ovat huolissaan lintukadosta ja korostavat muutoksen nopeutta.
, vuodet 1998–2009 kattava tutkimus osoittaa, että 12 vuodessa maan lintukanta pieneni noin 15 prosenttia.
Myös tämä tutkimus antaa vahvan viitteen siitä, että hyönteiskato aiheuttaa lintujen joukkokuolemia. Toinen syy on maaseudun eli lintujen perinteisten elinalueiden muuttuminen.
Rakennustyylillä on silläkin iso merkitys. Saksalaisarvioiden mukaan vähintään 18 miljoonaa lintua kuolee joka vuosi lentäessään ikkunalasia tai vaikkapa lasitettua parveketta päin.
Paljon puhutut tuulimyllyt tutkijat sen sijaan vapauttavat vastuusta. Niiden siipien ruhjomaksi joutuu vuosittain "vain" 100 000–200 000 lintua.
Tehomaatalous koettelee lintuja Suomessakin
Suomessa pesivät linnut ovat päässeet jonkin verran helpommalla kuin etelämmäksi jääneet lajitoverinsa, mutta muutokset näkyvät meilläkin selvästi.
Kansallinen lintuyhdistysten ja -harrastajien keskusjärjestö BirdLife Suomi seuraa tarkkaan lintukannan kehitystä. Runsaassa kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon.
– Räystäspääsky on vähentynyt kolmannekseen ja haarapääskykin yli kolmanneksen. Pensastaskuja on 40 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten, BirdLifen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi sanoo.
Lehtiniemi korostaa, että kyse on harvoin vain yhdestä yksittäisestä tekijästä, jonka syyksi muutoksen voi vierittää. Se kuitenkin tiedetään, että hyönteiset ovat kadonneet monilta perinteisiltä paikoiltaan.
– Kun maatalous tehostuu, esimerkiksi avo-ojien ja niiden pientareilla olevien kukkakasvien määrä pienee. Sitä kautta myös kotimaiset lintulajimme ovat kärsineet, Lehtiniemi sanoo.
https://yle.fi/uutiset/3-10126428
Kommentit (178)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Kyseessä on turvallisuus. Korkeasta heinästä voi tielle rynnätä yllättäen mitä vaan.
Safety first, nykyisen paradigman aikana.
Joku jänis tulee tienpientareen yli niin nopeasti ettei sillä reaktioaikaan ole mitään merkitystä. Kauriit ja siitä isommat näkyvät heinästä huolimatta ellei jotain elefanttiheinää ole kylvetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihreät. Te olitte hallituksessa, kun lapsilisien sisaruslisä on ollut voimassa. Te matkustatte mielellänne lentokoneella. Kuka nyt enää oikeasti pitää luonnon puolia, kun yksi ja sama päämäärä näyttää olevan kaikilla: lisääntyminen ja vapaa liikkuminen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Istuttakaa ihmiset hyönteisille suotuisia kasveja ja hyönteishotelleja!!! Muistakaa, että monet muuttolinnut pesivät juuri Suomessa!
Älkää käyttäkö round-uppia jne. puutarhamyrkkyjä vaan siirtäkää pihanne luomuun!
Pelastetaan hyönteiset ja linnut!!!
Rounduppi ei ole hyönteismyrkky.
Siinä lukee puutarhamyrkky. Luuletko todella, että sellainen myrkky, jonka on todettu aiheuttavan ihmisille syöpää ja sikiövaurioita, ei ta¨p.-pa isi hyönteisiä?
Sen ei ole todettu aiheuttavan syöpää ja sikiövaurioita on saatu aikaan kun rotille juotettu rounduppia oikein olan takaa.
"Ranskalaiset tutkijat ovat tehneet ensimmäistä kertaa tutkimuksen rikkakasvien torjunnassa käytettävien neljän eri Roundup-tuotteen myrkyllisyydestä ihmissoluille. Solut eristettiin napanuorasta tai solulinjoista, joita käytetään toksisuuden tutkimiseen. Roundup-yhdisteet kuuluvat maailman käytettyimpiin rikkakasvien torjunta-aineisiin, myös muuntogeenisten kasvien ollessa kyseessä. Roundup Ready -soija, jonka tuonti EU:hun on sallittu, sisältää jäämiä Roundup‑torjunta-aineista. Tutkimuksissa minimiannoksina käytetty valmiste aiheutti solukuolemaa ja DNA-vaurioita ja esti soluhengitystä.
Brittiläinen tutkimusryhmä on julkaissut kriittisen raportin Euroopan unionin kemikaalivalvonnan toiminnasta. Sen mukaan glyfosaatti aiheuttaa keskenmenojen ja sikiövaurioiden vaaran. Raportin mukaan saksalaiset viranomaiset ovat vähätelleet ongelmat todenneita tieteellisiä tutkimuksia ja turvautuneet alan omiin selvityksiin. Ongelmat olisivat raportin mukaan olleet tiedossa jo 1990-luvulla mutta salattu." Wikipedia
Planeetalla ei olisi näin vakavia terveysongelmia jos kemikaalit olisivat "turvallisia". Tehtaat haluavat rahansa, turvallisia tuotteet eivät todellakaan ole. Glyfosaatin yhteyttä ADHD:n kanssa on myös tutkittu ja yhteys näytetty.
Onhan se itsestäänselvää, että aine, joka tappaa kasveja, tappaa paljon muutakin ja aiheuttaa muuta vahinkoa. Se on myrkky, eikä vaaratonta myrkkyä ole.
Roundupin käyttöohjeissa ei erikseen kielletä dippaamasta napanuoraansa käyttöliuokseen. Ilmeisesti oletetaan etteivät ihmiset yleensä niin tee.
Mitä vähemmän syödään lihaa, sitä vähemmän on karjaa, sitä vähemmän on laitumia ja sitä vähemmän on hyönteisille luontaista elintilaa. Lisäksi vegaanien suosimat elintarvikkeet edellyttävät melko vahvaa kasvinsuojeluaineiden käyttöä, joten hyönteisiä kuolee siksi, että saadaan maksimaalinen sato minimaalisella lannoituksella.
Jos haluatte niitä lintuja pihapiiriin, niin kannattaa muistaa, että ilman karjankasvatusta saattaa olla hankala säilyttää hyönteisten määrää riittävänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ne tienlaidatkin pitää niittää niin tehokkaasti? Usein vedetään matalaksi parhaimpaan kukinta-aikaan.
Hyvä kysymys. Ja olisiko edes pakko niittä joka vuosi?
Kyseessä on turvallisuus. Korkeasta heinästä voi tielle rynnätä yllättäen mitä vaan.
Safety first, nykyisen paradigman aikana.
Joku jänis tulee tienpientareen yli niin nopeasti ettei sillä reaktioaikaan ole mitään merkitystä. Kauriit ja siitä isommat näkyvät heinästä huolimatta ellei jotain elefanttiheinää ole kylvetty.
Metsäkauris on noin 75 cm korkea, maitohorsma 50 - 150 cm. Suuri osa heinistä on yli 50 cm, joten usko tai älä, sitä kaurista et pientareelta huomaa ennen kuin se on autosi etupuskurin koristeena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaan aikaan valkoposkihanhikanta on kasvanut hurjasti, joten tämä rauhoitettu lintu korvaa kyllä mustarastaat ja satakielet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
remus kirjoitti:
Mahtavaa ei enään linnun paskaa auton pelleillä.En jää kaipaamaan lintuja/hyönteisiä.
Et varmaan jää kaipaamaan itseäsikään?
80 prosenttia maailman kasvilajeista on hyönteispölytteisiä.
Mitäpä ajattelit syödä? Riittääköhän sitä sinullekin kun muillakin on nälkä.
Vehnää, riisiä, perunaa, maissia näin alkajaisiksi. Näistä valtaosa ihmisten kaloreista tulee jo nyt. Ne eivät vaadi pölytystä.
Riisi: arseenimyrkytys https://www.is.fi/terveys/art-2000000882294.html
Vehnä ja maissi ovat allergeeneja, keliaakikoille voi tulla ikävät oltavat ja Nivelreuma, astma ja tulehdukselliset suolistosairaudet ovat kaikki autoimmuunisairauksia, joissa vehnällä voi uuden tutkimuksen mukaan olla merkittävä rooli https://www.menaiset.fi/artikkeli/hyva-olo/terveys/uusi-tutkimus-yhdist….
Maissi: Roundup ja sille vastustuskykyiseksi muokattu geenimuunneltu maissi voivat aiheuttaa syöpää sekä elinvaurioita. Ranskalaistutkijat julkaisivat uuden hälyttävän tutkimuksen vertaisarvioidussa Food and Chemical Toxicology -tiedelehdessä syyskuun lopussa. Roundup osoittautui vaaralliseksi pieninäkin pitoisuuksina http://www.gmovapaa.fi/ajankohtaista/tiedotteet-ja-tapahtumat/kaikki/sy…
Jäljelle jää pottu ja sitäpä on kiva mussutella 24/7 sen sijaan, että säilytettäisiin kaikki tällä hetkellä syötävissä olevat kasvilajit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huolestuttava juttu. Cityvihreitä ei luonto kuitenkaan kiinnosta. Onneksi pystyy asumaan niin, että koko lähiympäristön ekosysteemiä pystyy tukemaan omilla toimilla ilman puoluekirjoja. On hyönteishotellia ja lintuja jos jonkinlaista, sammakoita, rupikonnia, kettua, jänistä, supia, ilvestä. Jostain sentään voi olla kokematta jonkun muun tuputtamaa huonoa omaatuntoa.
Luonto yksipuolistuu koko ajan = metsien tehokasvatus yksipuolisine lajeineen, ennen taloissa oli puutarhat jossa oli tilaa ötököille yms, Nyt pihat ovat betonia, kiveystä ja pari tuijaa.
Kaupunkien puistoalueita on pienennetty. Lupiini valtaa tienpielet. Kaikki siivotaan ja puts putsataan. Hyönteiset tuhotaan voimalla, myrkyillä ja ansoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan se itsestäänselvää, että aine, joka tappaa kasveja, tappaa paljon muutakin ja aiheuttaa muuta vahinkoa. Se on myrkky, eikä vaaratonta myrkkyä ole.
Menehän opiskelemaan biologiaa jonnekin siitä, mars. Vesikin on myrkky. Happi on myös myrkky. Hyvin suurella todennäköisyydellä KAIKKI aineet ovat myrkkyjä ainakin joillekin eliöille, kunhan pitoisuudesta saa vapaasti päättää.
Ei ole todellakaan itsestäänselvää, että kasvintorjunta-aine olisi laisinkaan haitallista millekään muille eliölle kuin kasveille. Jos se on jollekin itsestäänselvää, niin se kyseinen ihminen ei todellakaan ymmärrä mikä on myrkky ja miten eliöiden biokemia toimii.
Myrkyillä on usein toimintamekanisminaan se, että ne estävät jonkin elintärkeän molekyylin toiminnan. Esimerkiksi penisilliini estää bakteerin soluseinämän rakentamisen. Se on sille siis myrkky. Ihmisen solulla ei samanlaista soluseinää ole, joten penisilliini ei sille ole haitaksi. Paitsi, että toki se voi jotain muuta kautta olla haitaksi myös ihmiselle, esim. allergia.
Toivottavasti jokainen maaseudulla asuva tämän ketjun lukija tekisi päätöksiä myös luonnon puolesta.
Tässä omat päätökseni: Tulen tekemään omaan metsään tekopökkelöitä tappamalla puita pystyyn. Tulen jättämään osan metsästä hakkaamatta kokonaan vaikka rahalle olisi tietysti käyttöä. Metsiämme hoidetaan jatkossa jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Enää avohakkuita ei tule. Kaikille harvennusaloille jätetään sinne tänne vanhoja puita, jotka saavat kasvaa useamman harvennuskierron ajan. Moton ja sahalaitoksen kannalta ylisuuriksi päässeet puut saavat jäädä metsään. Valitsen entisiä niittykohteita ja alan hoitaa niitä uudelleen. Suosin metsän reunoissa pihlajaa, jonka marjoista moni laji saa ravintonsa. Säästän isoja haapoja, koska ne ylläpitävät hyvin laajaa ekosysteemiä. Harvennuksissa tehdään joitakin petolintujen pesäalustoiksi kasvavia puita esimerkiksi katkaisemalla kasvava kuusi puolesta välistä. Uusien latvojen väliin muodostuu hieno tila risupesälle. Teen pönttöjä metsiini.
Mitä sinä voit luvata?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
remus kirjoitti:
Mahtavaa ei enään linnun paskaa auton pelleillä.En jää kaipaamaan lintuja/hyönteisiä.
Et varmaan jää kaipaamaan itseäsikään?
80 prosenttia maailman kasvilajeista on hyönteispölytteisiä.
Mitäpä ajattelit syödä? Riittääköhän sitä sinullekin kun muillakin on nälkä.
Vehnää, riisiä, perunaa, maissia näin alkajaisiksi. Näistä valtaosa ihmisten kaloreista tulee jo nyt. Ne eivät vaadi pölytystä.
Riisi: arseenimyrkytys https://www.is.fi/terveys/art-2000000882294.html
Vehnä ja maissi ovat allergeeneja, keliaakikoille voi tulla ikävät oltavat ja Nivelreuma, astma ja tulehdukselliset suolistosairaudet ovat kaikki autoimmuunisairauksia, joissa vehnällä voi uuden tutkimuksen mukaan olla merkittävä rooli https://www.menaiset.fi/artikkeli/hyva-olo/terveys/uusi-tutkimus-yhdist….
Maissi: Roundup ja sille vastustuskykyiseksi muokattu geenimuunneltu maissi voivat aiheuttaa syöpää sekä elinvaurioita. Ranskalaistutkijat julkaisivat uuden hälyttävän tutkimuksen vertaisarvioidussa Food and Chemical Toxicology -tiedelehdessä syyskuun lopussa. Roundup osoittautui vaaralliseksi pieninäkin pitoisuuksina http://www.gmovapaa.fi/ajankohtaista/tiedotteet-ja-tapahtumat/kaikki/sy…
Jäljelle jää pottu ja sitäpä on kiva mussutella 24/7 sen sijaan, että säilytettäisiin kaikki tällä hetkellä syötävissä olevat kasvilajit.
Pahoittelen, että sulla ei ole muuta syötävää kuin perunat. Me muut kuitenkin pystymme syömään esimerkiksi riisiä, vehnää ja maissia ihan ongelmitta. Ja isoa pinoa muita pölyttäjiä kaipaamattomia tuotteita. Kuten vaikka sipuleita, porkkanoita, herneitä, papuja, salaatteja, punajuuria, bataatteja, kaaleja, kalaa, lihaa, munia, jne.
Ehkä sulle jäi epäselväksi vielä sekin, että nämähän eivät suinkaan olleet ainoat kasvit, jotka eivät pölyttäjiä tarvitse. Nämä 4 nyt vain ovat niitä yleisimpiä ruoka-aineita, joilla pystyy ruokkimaan nykyiselläkin tuotannolla koko ihmiskunnan, jos osaa niistä ei syötettäisi elukoille.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti jokainen maaseudulla asuva tämän ketjun lukija tekisi päätöksiä myös luonnon puolesta.
Tässä omat päätökseni: Tulen tekemään omaan metsään tekopökkelöitä tappamalla puita pystyyn. Tulen jättämään osan metsästä hakkaamatta kokonaan vaikka rahalle olisi tietysti käyttöä. Metsiämme hoidetaan jatkossa jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Enää avohakkuita ei tule. Kaikille harvennusaloille jätetään sinne tänne vanhoja puita, jotka saavat kasvaa useamman harvennuskierron ajan. Moton ja sahalaitoksen kannalta ylisuuriksi päässeet puut saavat jäädä metsään. Valitsen entisiä niittykohteita ja alan hoitaa niitä uudelleen. Suosin metsän reunoissa pihlajaa, jonka marjoista moni laji saa ravintonsa. Säästän isoja haapoja, koska ne ylläpitävät hyvin laajaa ekosysteemiä. Harvennuksissa tehdään joitakin petolintujen pesäalustoiksi kasvavia puita esimerkiksi katkaisemalla kasvava kuusi puolesta välistä. Uusien latvojen väliin muodostuu hieno tila risupesälle. Teen pönttöjä metsiini.
Mitä sinä voit luvata?
Minä lupaan hakata niitä aukkoja, koska hyönteiset tarvitsevat kukkiakin. Jatkuvan kasvatuksen metsissä on huomattavasti kapeampi lajisto kuin metsissä, joissa uskalletaan tehdä kunnollisia hakkuualoja. Pihlaja kasvaa silloin myös metsässä, ei pelkästään reunassa.
Suomessa on tätä tehometsätaloudeksi kutsuttua hakkuutapaa suosittu jo melkein 100 vuotta, joten ei se ihan surkea systeemi voi olla, koska Keski-Euroopan linnut ovat vasta nyt alkaneet kadota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti jokainen maaseudulla asuva tämän ketjun lukija tekisi päätöksiä myös luonnon puolesta.
Tässä omat päätökseni: Tulen tekemään omaan metsään tekopökkelöitä tappamalla puita pystyyn. Tulen jättämään osan metsästä hakkaamatta kokonaan vaikka rahalle olisi tietysti käyttöä. Metsiämme hoidetaan jatkossa jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Enää avohakkuita ei tule. Kaikille harvennusaloille jätetään sinne tänne vanhoja puita, jotka saavat kasvaa useamman harvennuskierron ajan. Moton ja sahalaitoksen kannalta ylisuuriksi päässeet puut saavat jäädä metsään. Valitsen entisiä niittykohteita ja alan hoitaa niitä uudelleen. Suosin metsän reunoissa pihlajaa, jonka marjoista moni laji saa ravintonsa. Säästän isoja haapoja, koska ne ylläpitävät hyvin laajaa ekosysteemiä. Harvennuksissa tehdään joitakin petolintujen pesäalustoiksi kasvavia puita esimerkiksi katkaisemalla kasvava kuusi puolesta välistä. Uusien latvojen väliin muodostuu hieno tila risupesälle. Teen pönttöjä metsiini.
Mitä sinä voit luvata?
❤️
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti jokainen maaseudulla asuva tämän ketjun lukija tekisi päätöksiä myös luonnon puolesta.
Tässä omat päätökseni: Tulen tekemään omaan metsään tekopökkelöitä tappamalla puita pystyyn. Tulen jättämään osan metsästä hakkaamatta kokonaan vaikka rahalle olisi tietysti käyttöä. Metsiämme hoidetaan jatkossa jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Enää avohakkuita ei tule. Kaikille harvennusaloille jätetään sinne tänne vanhoja puita, jotka saavat kasvaa useamman harvennuskierron ajan. Moton ja sahalaitoksen kannalta ylisuuriksi päässeet puut saavat jäädä metsään. Valitsen entisiä niittykohteita ja alan hoitaa niitä uudelleen. Suosin metsän reunoissa pihlajaa, jonka marjoista moni laji saa ravintonsa. Säästän isoja haapoja, koska ne ylläpitävät hyvin laajaa ekosysteemiä. Harvennuksissa tehdään joitakin petolintujen pesäalustoiksi kasvavia puita esimerkiksi katkaisemalla kasvava kuusi puolesta välistä. Uusien latvojen väliin muodostuu hieno tila risupesälle. Teen pönttöjä metsiini.
Mitä sinä voit luvata?
Lisään kesäksi yhdelle joutoalalle niittykukkia mesipistiäisten hyödyksi sekä kulotan muutamia länttejä(palokärki pitää savusta ja tietyt hyönteiset). Latvottuja pöytäkuusia tehty testinä jo aikaa sitten. Lepakoille pönttöjä liiterin harjan korkeudelle ja pari vesipönttöä hyttysten toukille. Mitään isoa ei voi tehdä niin pitää tehdä pieniä juttuja.
Lintujen määrän vähenemisellä ja vegaaniruokavaliolla on nähty olevan yhteyttä. Laitumet ja niityt ovat hyönteisille tärkeä kasvupaikka ja mitä vähemmän on karjaa, sitä vähemmän on hyönteisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se itsestäänselvää, että aine, joka tappaa kasveja, tappaa paljon muutakin ja aiheuttaa muuta vahinkoa. Se on myrkky, eikä vaaratonta myrkkyä ole.
Menehän opiskelemaan biologiaa jonnekin siitä, mars. Vesikin on myrkky. Happi on myös myrkky. Hyvin suurella todennäköisyydellä KAIKKI aineet ovat myrkkyjä ainakin joillekin eliöille, kunhan pitoisuudesta saa vapaasti päättää.
Ei ole todellakaan itsestäänselvää, että kasvintorjunta-aine olisi laisinkaan haitallista millekään muille eliölle kuin kasveille. Jos se on jollekin itsestäänselvää, niin se kyseinen ihminen ei todellakaan ymmärrä mikä on myrkky ja miten eliöiden biokemia toimii.
Myrkyillä on usein toimintamekanisminaan se, että ne estävät jonkin elintärkeän molekyylin toiminnan. Esimerkiksi penisilliini estää bakteerin soluseinämän rakentamisen. Se on sille siis myrkky. Ihmisen solulla ei samanlaista soluseinää ole, joten penisilliini ei sille ole haitaksi. Paitsi, että toki se voi jotain muuta kautta olla haitaksi myös ihmiselle, esim. allergia.
Älä kierrä tosiasioita.
Hyönteiset kuolevat kun
- niiden päälle ruiskutetaan myrkkyä suoraan
- ne laskeutuvat myrkytettyihin kasveihin
- ne syövät ja juovat myrkytettyä kasvia/kasvista
MYRKKY = Myrkky on aine, jolle altistuminen haittaa eliön elintoimintoja tai tappaa eliön. https://fi.wikipedia.org/wiki/Myrkky
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti jokainen maaseudulla asuva tämän ketjun lukija tekisi päätöksiä myös luonnon puolesta.
Tässä omat päätökseni: Tulen tekemään omaan metsään tekopökkelöitä tappamalla puita pystyyn. Tulen jättämään osan metsästä hakkaamatta kokonaan vaikka rahalle olisi tietysti käyttöä. Metsiämme hoidetaan jatkossa jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Enää avohakkuita ei tule. Kaikille harvennusaloille jätetään sinne tänne vanhoja puita, jotka saavat kasvaa useamman harvennuskierron ajan. Moton ja sahalaitoksen kannalta ylisuuriksi päässeet puut saavat jäädä metsään. Valitsen entisiä niittykohteita ja alan hoitaa niitä uudelleen. Suosin metsän reunoissa pihlajaa, jonka marjoista moni laji saa ravintonsa. Säästän isoja haapoja, koska ne ylläpitävät hyvin laajaa ekosysteemiä. Harvennuksissa tehdään joitakin petolintujen pesäalustoiksi kasvavia puita esimerkiksi katkaisemalla kasvava kuusi puolesta välistä. Uusien latvojen väliin muodostuu hieno tila risupesälle. Teen pönttöjä metsiini.
Mitä sinä voit luvata?
Minä lupaan hakata niitä aukkoja, koska hyönteiset tarvitsevat kukkiakin. Jatkuvan kasvatuksen metsissä on huomattavasti kapeampi lajisto kuin metsissä, joissa uskalletaan tehdä kunnollisia hakkuualoja. Pihlaja kasvaa silloin myös metsässä, ei pelkästään reunassa.
Suomessa on tätä tehometsätaloudeksi kutsuttua hakkuutapaa suosittu jo melkein 100 vuotta, joten ei se ihan surkea systeemi voi olla, koska Keski-Euroopan linnut ovat vasta nyt alkaneet kadota.
Kotimaakunnassani on vain muutama laikku oikeaa vanhaksi metsäksi laskettavaa metsää jäljellä. Kirveen koskematonta metsää ei ole lainkaan. Muutama vuosi on myös hakattu metsää enemmän, kuin kestävyyden kannalta olisi kannattanut. Metsää on siis hakattu enemmän, kuin se uudistuu (lähde MTK).
Kun kaikki muut hakkaavat avohakkuitaan, tulevat jatkuvan kasvatuksen metsäni olemaan metsä niille eliöille, jotka joutuvat muuttamaan avohakkuun alta pois. Avohakkuulla ei muuten ole kukkia kovin monta vuotta!
Vierailija kirjoitti:
Lintujen määrän vähenemisellä ja vegaaniruokavaliolla on nähty olevan yhteyttä. Laitumet ja niityt ovat hyönteisille tärkeä kasvupaikka ja mitä vähemmän on karjaa, sitä vähemmän on hyönteisiä.
Tuo on totta. Soijapeltojen monokulttuuri tuhoaa luonnon monimuotoisuutta. Siihen päälle kaikki myrkyt joita tarvitaan, eli roundup. Laiduneläimet lisäävät alueen kaikkien elollisten asioiden elinvoimaisuutta. Yksi tuulivoimala muuten tuhoaa valtavasti luonnon monimuotoisuutta ja on energiataseeltaan negatiivista tekniikkaa.
Kyseessä on turvallisuus. Korkeasta heinästä voi tielle rynnätä yllättäen mitä vaan.
Safety first, nykyisen paradigman aikana.