Kuolinpesän osakkaat jos vainaja on lapseton leski.

Vanhemmat ja jos he ovat kuolleet, niin sisarukset.

Vainajan vanhemmat, jos ovat elossa. Sen jälkeen vainajan sisarukset.

Vanhemmat, sisarukset, isovanhemmat ja näiden lapset (sedät, tädit). 

Jos ketään ei noista löydy niin valtio.

Jos puolison kuollessa ei ole tehty ositusta, voi perillisiä olla myös aikaisemmin kuolleen puolison suvussa.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmat ja jos he ovat kuolleet, niin sisarukset.

Ja jos kyseessä on tosiaan leski, niin ensin kuolleen puolison omaiset myös.

Jos vanhemmista on elossa vain isä ja sisaruksia on neljä, niin kuuluvatko he kaikki kuolinpesän jäseniin vai pelkästään isä? ap 

En osaa sanoa, ketkä kuuluvat kuolinpesään, mutta jos vainaja on leski, niin myös hänen ex-puolisonsa sukulaiset voivat saada osan perinnöstä, jos vainaja on aikoinaan perinyt ex-puolisonsa tämän kuollessa.

Meillä on kuolinpesän osakkaana testamentti:-). Olemme lapseton aviopari.

Vierailija kirjoitti:

Jos puolison kuollessa ei ole tehty ositusta, voi perillisiä olla myös aikaisemmin kuolleen puolison suvussa.

Puoliso kuollut jo vuosikymmeniä sitten. ap 

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhemmista on elossa vain isä ja sisaruksia on neljä, niin kuuluvatko he kaikki kuolinpesän jäseniin vai pelkästään isä? ap 

Kaikki. Sisarukset tulevat äidin sijaan ja kukin saa 1/4 siitä mitä isä perii.

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhemmista on elossa vain isä ja sisaruksia on neljä, niin kuuluvatko he kaikki kuolinpesän jäseniin vai pelkästään isä? ap 

Jos kaikki sisarukset ovat saman äidin lapsia kuin vainaja, niin he kuuluvat myös kuolinpesään. Lisäksi myös vainajan ex-puolison sukulaiset voivat kuulua perillisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhemmista on elossa vain isä ja sisaruksia on neljä, niin kuuluvatko he kaikki kuolinpesän jäseniin vai pelkästään isä? ap 

Kaikki. Sisarukset tulevat äidin sijaan ja kukin saa 1/4 siitä mitä isä perii.

Ja loput perinnöstä menee vainajan puolison rintaperillisille eli tämän vanhemmille ja sisaruksille lapsineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puolison kuollessa ei ole tehty ositusta, voi perillisiä olla myös aikaisemmin kuolleen puolison suvussa.

Puoliso kuollut jo vuosikymmeniä sitten. ap 

Siitä huolimatta. Ajalla ei ole vaikutusta asiaan. Tärkein pointti: oliko tämä puoliso myös lapseton?

Jos oli, niin hänen leskensä on perinyt hänet. Mutta nyt leskenkin kuoltua ensin kuolleen puolison perilliset pääsevät osille. Lähtökohtaisesti lesken pesä jaetaan kahtia ja puolet menee ensin kuolleen puolison perillisille. Tämä tulee monelle ikävänä yllätyksenä varsinkin jos kuolemien välillä on monta vuotta tai vuosikymmeniä.

Asiaan vaikuttavat seuraavat:

- oliko puolisoiden välillä avioehto?

- oliko puolisoiden välillä testamentti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhemmista on elossa vain isä ja sisaruksia on neljä, niin kuuluvatko he kaikki kuolinpesän jäseniin vai pelkästään isä? ap 

Kaikki. Sisarukset tulevat äidin sijaan ja kukin saa 1/4 siitä mitä isä perii.

Ja loput perinnöstä menee vainajan puolison rintaperillisille eli tämän vanhemmille ja sisaruksille lapsineen.

...mikäli ositusta ei lesken eläessä ole tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puolison kuollessa ei ole tehty ositusta, voi perillisiä olla myös aikaisemmin kuolleen puolison suvussa.

Puoliso kuollut jo vuosikymmeniä sitten. ap 

Lesken perintäoikeus on tullut voimaan 1.1.1966, että jos puoliso on kuollut ennen tuota, niin silloin hänen sukulaisensa eivät ole pesän osakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puolison kuollessa ei ole tehty ositusta, voi perillisiä olla myös aikaisemmin kuolleen puolison suvussa.

Puoliso kuollut jo vuosikymmeniä sitten. ap 

Vaikka puoliso olisi kuollut 50 vuotta sitten, niin jos vainaja on aikoinaan perinyt tämän puolison, niin puolison osuus menee nyt puolison lähisukulaisille.

Vainajan vanhemmat/sisarukset/yleistestamentinsaaja ja ensiksi kuolleen puolison perilliset, mikäli leski on aikoinaan perinyt ensiksi kuolleen perintökaaren nojalla eikä ensiksi kuollut ole tehnyt testamenttia lesken hyväksi. Toisin sanoen lesken jälkeen omaisuus 50/50 lesken perillisten/yleistestamentinsaajan ja toissijaisten perillisten välillä. Mutta jos jo ensiksi kuolleen jälkeen pesä on ositettu ja jaettu, osakkaina ovat vain lesken perilliset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos vanhemmista on elossa vain isä ja sisaruksia on neljä, niin kuuluvatko he kaikki kuolinpesän jäseniin vai pelkästään isä? ap 

Kaikki. Sisarukset tulevat äidin sijaan ja kukin saa 1/4 siitä mitä isä perii.

Ja loput perinnöstä menee vainajan puolison rintaperillisille eli tämän vanhemmille ja sisaruksille lapsineen.

Öh joo. "Rintaperillinen" on lapsi tai lapsenlapsi. Vanhemmat ja sisarukset eivät ole "rintaperillisiä" minkään lain mukaan. Saa olla aika sekaisin jos noin luulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puolison kuollessa ei ole tehty ositusta, voi perillisiä olla myös aikaisemmin kuolleen puolison suvussa.

Puoliso kuollut jo vuosikymmeniä sitten. ap 

Siitä huolimatta. Ajalla ei ole vaikutusta asiaan. Tärkein pointti: oliko tämä puoliso myös lapseton?

Jos oli, niin hänen leskensä on perinyt hänet. Mutta nyt leskenkin kuoltua ensin kuolleen puolison perilliset pääsevät osille. Lähtökohtaisesti lesken pesä jaetaan kahtia ja puolet menee ensin kuolleen puolison perillisille. Tämä tulee monelle ikävänä yllätyksenä varsinkin jos kuolemien välillä on monta vuotta tai vuosikymmeniä.

Asiaan vaikuttavat seuraavat:

- oliko puolisoiden välillä avioehto?

- oliko puolisoiden välillä testamentti?

Varmaan aika harvinainen tilanne käytännössä. Jos ensimmäinen puoliso on kuollut nuorena, hänellä tuskin oli suuremmin omaisuuttakaan, jota leski perinyt. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin leski kuolee. On sinä aikana rakentanut elämänsä uusiksi, hankkinut omaisuutta ja lapsia. Kuka alkaa ruotimaan jonkun vuosikymmeniä sitten kuolleen lapsettoman ihmisen jäämistöä? Jos vai vaikka velkainen autonritsa jälkeen tms. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puolison kuollessa ei ole tehty ositusta, voi perillisiä olla myös aikaisemmin kuolleen puolison suvussa.

Puoliso kuollut jo vuosikymmeniä sitten. ap 

Siitä huolimatta. Ajalla ei ole vaikutusta asiaan. Tärkein pointti: oliko tämä puoliso myös lapseton?

Jos oli, niin hänen leskensä on perinyt hänet. Mutta nyt leskenkin kuoltua ensin kuolleen puolison perilliset pääsevät osille. Lähtökohtaisesti lesken pesä jaetaan kahtia ja puolet menee ensin kuolleen puolison perillisille. Tämä tulee monelle ikävänä yllätyksenä varsinkin jos kuolemien välillä on monta vuotta tai vuosikymmeniä.

Asiaan vaikuttavat seuraavat:

- oliko puolisoiden välillä avioehto?

- oliko puolisoiden välillä testamentti?

Varmaan aika harvinainen tilanne käytännössä. Jos ensimmäinen puoliso on kuollut nuorena, hänellä tuskin oli suuremmin omaisuuttakaan, jota leski perinyt. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin leski kuolee. On sinä aikana rakentanut elämänsä uusiksi, hankkinut omaisuutta ja lapsia. Kuka alkaa ruotimaan jonkun vuosikymmeniä sitten kuolleen lapsettoman ihmisen jäämistöä? Jos vai vaikka velkainen autonritsa jälkeen tms. 

No kyllä se vaan ruoditaan, hölmö. Lapseton isoäitini sisko kuoli 95 vuotiaana ja pesään todellakin kuului hänen 35 vuotta aikaisemmin kuolleen miehensä veljen tyttö.