Karu todellisuus parisuhteessani
Ensin oli etäsuhde pitkään.
Molemmilla ikää +40:tä ja eletyt elämät avioeroineen takana.
Elämäntilanteet muuten erilaiset, toisella jo aikuiset lapset ja toisen lapset vielä koululaisia.
Töiden ja asuntotilanteiden, lisäopiskelujen yms takia etäsuhde oli molempien valinta ja tilannetta päivitettiin jatkuvasti.
Muuten elämä oli päivittäistä yhteydenpitoa, osittain rutiinisti töiden ja arjen sujumisen takia, kun erilaiset rytmit.
Kuitenkin molemmilla tuntui olevan suuri halu rakentaa hyvää parisuhdetta.
Parin viikon välein nähtiin ja todellakin vuosia yhdessä puhallettiin ja tsempattiin toisiamme.
Selkeä takaraja oli odottamassa ja sitten yllättäen lävähti koko kakku käsiin.
Syksyn sateiden keskellä , yhteisen viikonlopun viettoa. Yöllä miehen puhelin tärisee äänettömällä mutta ruudulla näkyy naisen nimi. Mies ei herää.
Heti perään muutama tekstiviesti, jotka näkyvät puhelimen näytöllä hetken,( alkuosa viestistä) kunnes puhelimeen asetettu ”viive” katkaisee näytön valaistuksen.
Viestien sävystä ei voi erehtyä.
Minä, naispuolinen istun vuoteella kuin sähköiskun saaneena.
Mitään tällaista en osannut kuvitella saatikka ollut vaistonnut. Päinvastoin.
Herätän miehen.
Yön piinaavat tunnit, mies näyttää aamuyön aikana puhelimensa sisällön ja sähköpostinsa.
Kaksoiselämä.
Vajaa pari vuotta kestänyt.
Hän pyörittänyt deittipalstoilla naisia, etsinyt avioliitosta seksiseuraan. Ikähaitari laaja hauissa. Käynyt treffeillä.
Harrastukseen liittyen etsinyt seuraa aktiivisesti ja löytynytkin.
Järjestelmällisesti vajaan parin vuoden ajan ”harhauttanut” menemisistä, olemisesta, viestein valehdellut lähes päivittäin ja ollut se aktiivinen osapuoli yhteydenotoissa naisiin.
Oli parturia, optikkoa, ketä ja mitä tahansa.
Jututin muutamaa naista ja kertoivat, että ihan sinkkuna esiintyi. Naisille täysi yllätys ko miehen kuviot. Hyvin yllättyneitä kohteliaan ja hieman ujohkon miehen kaksoiselämästä.
Asiaa puitu kuukausitolkulla. Kävin terapiassa.
Keskusteltu. Itketty. Mietitty.
Omissa käsissä kasa tuhkaa.
Anteeksi voin antaa jotenkin työstettyäni ja päätettyäni kertakaikkiaan ettei syy voi olla täysin minussa. Syiden täytyy olla ihmisessä syvällä että voi tehdä näin kun puhe on kuitenkin ollut avioitumisesta, asunnon ostosta yhdessä, oltu vuosia yhdessä ja mikään osa-alue ei ole klenkannut.
Seksi jos mietityttää lukijaa, niin siihenkin voi todeta, että mitä ihanuutta. Molemmille.
Se ei ole ollut syy. Tämän voin käsittää kyllä koska seksi on ollut päivittäin läsnä etäisyydestä huolimatta.
Videot, puhelut, hellittelyt, Skype, kohdatessa niin tajunnan räjäyttävää seksiä molemmille. Todellakin jälkikäteen keskusteltuna, seksi ei ollut syy miehen touhuihin.
Tietysti eri asia tarve eri kumppaneihin, seikkailuun, jännitykseen jne.
Addikti?
Kertokaa hyvät ihmiset, onko kukaan selviytynyt järjissään moisesta mankelista?
Olen kuin Pendolinossa, ilman merkintää lipussa mikä on määränpää.
Puristan lippua ja haluan selvitä mutta mikä on hinta.
Olemme päivittäin tekemisissä.
Omisi mahdollisuus kuroa etäsuhde fyysisesti kiinni ja muuttaa vaikka likemmäs , mutta kaikki mitä oli on raunioina.
Nyt on niitä potkittu yli kuusi kuukautta ja tuska ei juuri laannu.
Hän on pohjalla herättyään todellisuuteen mutta myös tietenkin sen asian edessä, että menettääkö minut.
Omien sanojensa mukaan ei ole kokenut
tällaista rakkautta koskaan ( ent liitto oli kumppanuusliitto mikä pitää paikkansa miehen ex:n minulle kertomana).
Mikä saa ihmisen (tässä tapauksessa miehen)
seikkailun yms johdosta toimimaan näin.
Hajottamaan vuosien rakkauden ja intohimon, kunnioituksen ja ystävyyden.
Antakaa toivoa? Onko sitä edes?
Kommentit (34)
Toivottoman pitkä stoori. Luin alun ja lopun.
Kuinka pian teidän suhde alkoi miehen eron jälkeen ja kauanko hänen edellinen suhde kesti? Vaikuttaa ettei ole a) käsitellyt eroaan b) ollut riittävästi erin jälkeen yksin.
En pystyisi luottamaan enää. Anteeksi voisin antaa, mutta liian härskiä toimintaa jotta voisi saada luottamuksen takaisin. Jos on addiktio, niin tuskin se siitä muuttuu miksikään. Tai sitten ajattelet että et välitä mitä miehellä muiden kanssa on (jos on) ja nautit vain teidän hetkistä ilman että mietit koko ajan onko sillä muita. Ehkä tapailet itsekin muita.
Ei ole toivoa, ellet halua sarjapettäjän avopuolisoksi ehdoin tahdoin. Tuollainen miestyyppi ei tule muuttumaan koskaan. Tunnistan heti, eikä tämä ole edes mitään kovin harvinaista. Osanottoni, että olet tuhlannut tuollaiseen mieheen niin monta vuotta elämästäsi. Pelasta se mitä on pelastettavissa, älä tuhlaa enää hetkeäkään ainutkertaisesta elämästäsi tuohon mieheen.
Ei kannata jatkaa.. Miehen puuhailut jatkuu, kun annat anteeksi. Nyt katumisesitys päällä, jotta ei menetä sua. Tuon miehen käytös on niin patologista, että se on osa hänen persoonaansa, eikä tule muuttumaan. Ja mistä tiedät oikeasti, millainen edellinen suhde on ollut? Suhde on voinut päättyä samanlaiseen kuvioon, mutta mies kertoo siitä sulle tollasen symppis-version. Sori, tiedän, että sattuu..
Kävikö/käykö mies terapiassa? Miten hän selittää omaa käytöstään?
Sinun ei kannata miettiä suhteen menneisyyttä, "aika entinen ei palaa". Nyt on uusi tilanne ja joudutte aloittamaan ikään kuin alusta. Hän on vedättänyt sinua pahasti ja ollut piittaamaton tunteitasi kohtaan. Mistä voit olla varma, ettei se toistuisi?
Vierailija kirjoitti:
Mitä vittua mä justiinsa luin, millainen kynnysmatto edes harkitsee tuollaisen ukon kanssa suhteen jatkamista?
Miksi ap luulet olevasi erityinen? Samaa miettivät ne muut naiset joita hän pyöritti, eli luulevat olevansa se erityinen jonka kanssa mies jatkaa. Olet yksi monien joukossa!
Jätä se sika!
Alkaako miehen nimi Y:llä? Kuulostaa täysin exäni kopiolta.
Voi ei.. Todella surullista.
Olen huomannut ihmeellisen asian -minua ovat kohdelleet törkeimmin juuri ne kiltin oloiset miehet, joista ei ikinä uskoisi..
En usko, että tuo mies muuttuu ikinä. Ero toki sattuu todella paljon, mutta viimeistään parin vuoden päästä olet helpottunut.
Nyt sattuu, mutta kerta nykäisyllä irti vaan.. Et voi tosissaan miettiä jatkoa. Kaksi vuotta!!! Ei toi oo lipsahdus jonka voi (ehkä) antaa anteeksi
Voi ap, olen pahoillani että jouduit näin pahasti petetyksi. Ja taidat tietää itsekin, että toivoa ei ole - tuollainen useampaa naista pettänyt tulee pettämään myös tulevaisuudessakin. Kysymys kuuluukin, voitko sinä hyväksyä sen? Jos et, on parempi jatkaa matkaa eri teitä.
Voimia!
Mies on saanut ainakin elää ja nauttia.
En pystynyt lukemaan tuon kirjoitustyylisi takia. Mitä kummaa tuo draamanhakuisuus tekstissäsi on? Ymmärtäisin jos olisit elämäntuskaa kärsivä 14-vuotias yrittämässä runoilla, mutta voi hyvänen aika.
No on karua, namua ja vaikka mitä mamua.
Nyt irti siitä ukosta ja saman tien. Uskomatonta on tuo, että mietit vielä yhteistä jatkoa. Satutat itseäsi vain enemmän!
Juokse nyt kun vielä voit.
Ihan sairasta että sinä olet vielä jäänyt.
Taidat olla pahimman luokan läheisriippuvainen.
Taidan itse olla samanlainen mies. Olen pettänyt kaikissa suhteissa. Olen käynyt terapiassakin. Nyt on hieno suhde naisen kanssa joka rakastaa minua. Seksi on hienoa. Silti vaan olen muita naisia hakemassa. Pitää tunnustaa tosiasiat ja elää sen mukaan. Parempi että en lupaa kenellekään mitään niin en tuota surua tai pettymyksiä.
Rakas ap.
Jos yhtään välität itsestäsi, itsetunnostasi&mielenterveydestäsi lähdet nyt pois.
Hän on loukannut sinua pahasti ja nyt on parempi erota kokonaan. Vihoissa ei tarvitse erota mutta eroa nyt koska tilanne ei tule ikinä paranemaan päin ainakaan.
Pelasta omanarvontuntosi vielä kun voit.
Mitä vittua mä justiinsa luin, millainen kynnysmatto edes harkitsee tuollaisen ukon kanssa suhteen jatkamista?