siis ihanko oikeasti opettajan viikkotyömäärä suunnitteluineen voi olla 50h???

huithapeli tekee 25 tunnissa työnsä, tunnollinen korjaa aineet, koeet ja työt huolella ja valmistelee tuntinsa. Ja kummastakohan oppilas/opiskelija enemmän hyötyy...

Tällä viikolla lähentelee kyllä 50 tuntia. Tänään pääsin lähtemään töistä puolikahdeksan aikoihin.



t. Työuupumuksen partaalla taisteleva ope

Olen korjannut tällä viikolla n. 60 koetta ja 40 sanakoetta, sen lisäksi pitää tehdä kalvoja ym. ja suunnitella tunteja.

No, ehkä ensi vuonna pääsee vähän vähemmällä kun saa käyttää esim. samat kalvot uudestaan, eikä tarvi tehdä (toivottavasti) kaikkea ihan alusta...

t. ensimmäistä vuotta tässä koulussa oleva opettaja

siis missä muussa työpaikassa on näin? Enpä enää haaveile opettajaksi...

ja suunnittelen perjantaisin pari tuntia seuraavan viikon tunnit. Ei mulla kyllä 50h työviikkoja koskaan tule, ei sitten millään :)

Viikkotyömäärä varmaan lähempänä 70h...

Jos työskentelisin lukiossa, työmääräni olisi varmasti pidempi. Sekin on totta, että palkkaus perustuu vain pidettyihin tunteihin; saman palkan saisin, vaikka työskentelisin vain 25 tuntia viikossa. (Opetusta minulla on 21 h/vko.) Vaan kun en halua olla sellainen opettaja. Olen oikeasti kiinnostunut oppiaineestani ja haluan, että opettamani peruskoululaiset saavat mahdollisimman hyvän tieto- ja taitopohjan aineestani tulevaisuutta varten. Iloitsen siitä, että niin moni on löytänyt opiskelun ilon. Niinpä pahoitan aina mieleni, kun tietämättömät koulunvihaajat vähättelevät opettajan työtä ja haukkuvat opettajia laiskoiksi ja ahneiksi. No, ehkä joku onkin, mutta harvassa ne opettajat ovat, uskoakseni.

Olen aineenopettaja, olen ollut yläasteella ja lukiossa. Tosin olen ollut alalla alle 5 vuotta. Minulla menee kevyesti tuo 60 tuntia viikossa rikki.



Ja kun on kaksi lasta, niin univelkaa kertyy ja kertyy...



Opetan kahta ainetta, toinen on kemia, johon pitää tehdä kaikki tarvittavat " litkut" , muut valmistelut ja esim. sähkökemiassa yhtä sun toista valmiiksi. Muuten tunneilla ei jää aikaa varsinaiseen opetukseen, eikä se ole toki tarkoitus... Toinen aine teettää myös töitä, valmisteluja jne. Keväisin olen aina niin poikki, että vaivoin jaksan raahautua toukokuun loppuun. Jos kesälomaa ei olisi, en millään jaksaisi tätä työtä. Oikeasti.



Ystäväni on luokanopettaja, ja hän selviää parin tunnin suunnittelussa viikossa. Kadehdinkin luokanopettajajia nykyään..

Myöhemmin sitten voi joissain aineissa päästä aika helpollakin. Tulee mieleen vaikka matematiikka, jossa tunteja ei rutinoitumisen jälkeen juuri tarvitse valmistella, ja kokeitakin voi korjailla aika nopeasti.

oletko kysynyt ystäväsi palkkaa ja verrannut sitä omaasi. Tietääkseni luokanopella on suurempi opetusvelvollisuus kuin aineenopettajilla. Aineenopettaja voi myös yleensä vetää saman tunnin useammalle opetusryhmälle esim. rinnakkaisluokilla. Tietääkseni oppilaiden vanhemmat harvoin työllistävät aineenopettajia samaan tahtiin kuin luokanopea, joka on " kokonaisvastuussa" lapsesta. Varsinkin alkuopettajilla on tosi kova homma opettaa lapset koululaisiksi eikä heitä juuri opehuoneessa näy...

Minulla vaihtelee jaksoittain, esim. viime jaksossa (helmi-maaliskuu) tuli keskimäärin 66 tuntia töitä, niistä parhaana viikkona opetusta 54 tuntia (oli iltakursseja normaalipäivän lisäksi). Kuulin ystävältäni kauppiksesta, että siellä yleensä on pakko tehdä, jos aikoo saada asiat luistamaan, vähintään 50 h viikossa. Toki laiskojankin opeja löytyy, mutta meilläkään ei kai kukaan luista sillai. Kun tulee raja vastaan,haetaan sairaslomaa, järjestäköön työnantaja asiat miten tahtoo, kun tällaisia tuntimääriä teettää!

T. yläasteen ja lukion aika alussa oleva opettaja



(jolla on vielä 5 omaakin lasta, kauankohan tätä jaksaa??)

Matikan opeilla tuskin menee yhtä paljon kuin äikän opeilla. Mutta eniten se riippuu opettajasta.

Minulla oli 35 opetustuntia viikossa kun työskentelin opettajana.

Opettamaani aineeseen ei ollut valmiita oppimateriaaleja, joten jouduin väsäämään niitä illat pitkät.

Siihen päälle tuli tuntien suunnittelut, kokeiden tekemiset ja tarkistamiset, henkilökohtaisen opetussuunnitelmat, ja soveltuvien kirjojen etsimiset.



Jostakin kumman syystä vaihdoin alaa, ja ryhdyin tekemään oppikirjoja ihan päätoimisesti.

Kuten kaikissa ammateissa: toisilla menee kauemmin, toisilla vähemmän, silti työn tulokset voi olla sillä nopealla paremmat. Me emme ole kaikki samalla tavalla varustettuja älyllisesti ja nopeudeltamme, joten käytetty aika työhön ei automaattisesti tarkoita parempaa työtulosta. Tiedän opettajia omalta kouluajalta, jotka varmasti raatoivat 80 h/vko ja olivat silti huonoja opettajia. Toisaalta oli opettajia, jotka eivät taatusti tehneet ylimääräistä, mutta opetus oli mielenkiintoista ja siellä oppi.



Aloitteleva opettaja tyypillisesti tekee enemmän kuin kokenut. Kokenut ja viitseliäs on erinomainen, kokenut "rutiiniopettaja" usein hyvä, mutta ei erinomainen. Tuore opettaja voi olla hyvä tai huono tai mitä vaan siltä väliltä. Huonot on laiskoja tai alalle sopimattomia. Tuoreen opettajan on pakko tehdä paljon, jotta saavuttaa edes vaaditun tason.



Suurin osa opettajista usemman työvuoden jälkeen ei tee mitään 60 h/vko. Ei edes ne viitseliäät. Sen lisäksi kokemus auttaa juuri kokeiden ja aineiden kanssa. Seurasin joskus vierestä kahden opettajan aineiden tarkastusta. Toinen luki, tankkasi, arvioi, selasi, luki uudelleen. Toinen käytti ehkä 4 minuuttia aine, röntgenkatse bongasi virheet kerrasta, kirjoitti pitkät kommentit perään ja napautti pisteet. Kokemus auttaa ja oppii "ulkoa" arvostelulinjan, tulee sellainen haukankatse, joka löytää 20 sekunnissa sanakokeen virheet jne. Mutta tuo vie vuosia kehittyä tuollaiseksi.

Ei hänellä kyllä tule kuin n. 40 tuntia viikossa. Muutaman vuoden on ollut nykyisessä paikassa. Aineet joita hän opettaa muuttuu sisällöltään koko ajan ja pitää pysyä kehityksessä kiinni. Oppikirjoja ei valmiina ole, vaan kaikki materiaali on tehtävä itse. KUn oppilaat tekevät tunneilla annettuja tehtäviä, mieheni valmistelee seuraavaa tuntia tai korjaa tenttejä.



Sekä työnantajalta, oppilailta että näiden vanhemmilta on tullut pelkästään kiittävää palautetta.



Mieheni on ollut opena myös ala- ja yläkoulussa sekä lukiossa. Ei hän koskaan ole tehnyt tuon pitempää viikkoa. Kai hän vain sitten osaa käyttää aikansa tehokkaasti.

18 h työssäoppimisen valvontaa+ 2 päivää avoimia ovia. Lauantai oli ihan ylimääräinen työpäivä.

Kukaan mun ope-tuttavista ei tee tuollaista viikkotuntimäärää, ei alakoulun luokanopettajat, ei lukion aineopettajat, ei KUKAAN! Tosin ovat kokeneita, rutinoituneita...



Vaativaa ja arvostettua työtä tekevät, mutta jokainen heistä tykkää itse siitä, että työtuntimäärä/viikko (sisältää kaiken, ei opetustunteja) on vähäinen verrattuna normityöhön ja lomat ovat ihan oikeasti ruhtinaalliset.

valmisteluja yhtään vaan kaikki oli ihan pidettäviä tunteja. Et varmasti tiedä kaikkien tuttaviesi töistä, joku voi tehdä iltaisin paljon työtä, vaikka et sitä nää. Meillä lomat kutistunut lähes "normaaliin" eli syysloma, talviloma ja kesällä korkeintaan 5 viikkoa lomaa.

Syksyllä kun koulu alkaa, ei ole kokeita, mutta tuntien suunnitteluun menee ainakin minulta enemmän aikaa. Suunnittelen ensimmäisen jakson tunnit pääpiirteittäin läpi, tarkemman suunnittelun teen sitten ihan päivittäin. Elokuu menee usein 30-35 h/vko. Eli joka päivä teen tunnin tai kaksi ylimääräistä. Nämä ovat usein tiedotteita vanhemmille, poissaolojen selvittelyä ja sitten tietysti sitä tuntien suunittelua. Olen yläkoulun opettaja, jolla on 26 tuntia viikossa opetusta.



Syyskuun alussa tahti tiukkenee ja tulee ensimmäiset kokeet. Niiden tekeminen ja tarkistaminen, erilaisten ryhmätöiden, esseiden ja tehtävien/projektitöiden tarkistamiseen hupenee nyt huimasti aikaa. Vanhemmillekin tulee enemmän tiedotettavaa. Koko syyskuun olen tehnyt 40 h/vko.



Nyt lokakuussa iskee päälle vanhempainillat (2kpl) ja koulutukset. Osalle luokalle tulee ekat kokeet, osalle lokakuun lopussa jo toinen kierros. Tunteja tulee lähemmäs 50, onneksi on syysloma!



Marraskuussa alkaa vanhempainvartit. Tunteja edelleen se 50 h/vko. Joulukuussa lisäksi numerot eli edelleen aika huimina näkyvät tuntimäärät ja viikonloput hupenevat aina töiden merkeissä.



Kevättä en jaksa alkaa edes arvioida. Viime keväänä olin palaa loppuun. Toivon, että jaksan kunnialla kevään läpi. Tuntisuunnittelut ovat aika pieni osa siitä ylimääräisestä työstä. Eniten työllistävät erilaiset vanhemapainpalaverit, oppilaiden poissaolojen ja käytösongelmien selvittelyt ja tiedottamiset, oppilashuoltoryhmän kanssa palaveeraaminen, sairastuneiden/matkoilla olevien kokeiden erikoisjärjestleyt ja erikoiskorjaamiset jne. Laskin viime keväänä, että oppilaistani oli matkoilla kevään aikana yhteensä 24, joista kaksi teki useamman matkan (opetan noin 200 oppilasta). Käytin ohjeiden antamiseen noin 15 minuuttia sekä koejärjestelyihin 30 minuuttia. Näistä 24:stä 15 tarvitsi koejärjestelyjä. Keväällä siis tein yli 13 tuntia ylimääräistä, palkatonta työtä vain siksi, että hemmotellut pennut vietiin loma-aikojen ulkopuolisille matkoille ja vanhemmat vaativat, että silti oli saatava samat opetusjärjestelyt kuin niille, jotka eivät olleet matkoilla.



Arvatkaapa vaan, montako oppilasta oli kevään aikana sairaana ja kauanko meni aikaa tehdä heille uusintakokeet ja järjestää ne koetilaisuudet...



Opettajan ylimääräistä työtä syntyy muustakin kuin tuntien suunnittelusta ja kokeiden korjaamisesta. Nämä muut asiat tässä ammatissa eniten nyppivät.