Jännitän minua "parempia" ja erityisesti työssä saavuttaneita ihmisiä

Mun mielestä taas kaikissa on omat vahvuutensa.. Ja mulle on mukavinta just se et huomataan mut ihmisenä ja tietysti huomaan jos joku ei oo "ominta itseäni" mutta ajattelen että voin opetella..

Up. Mikä tähän auttaa?

Mulla samaa, taidan myös olla kiusattu.

Ne on vaan yleensä lukeneet enemmän. Ei muuta! Kohtaa heidät ihmisenä, elä jonkin alan ammattilaisina.

Miksi jännität?

Paljon saavuttaneet ovat oman kokemukseni mukaan yleensä mukavia työskentelykumppaneita. Heillä on käytännönläheinen ja realistinen ote työhön, tavoitteisiin ja menetelmiin, he eivät sysää hommaa toisen harteille eivätkä maalaile taivaanrantoja korkealentoisilla puheillaan tekemättä oikeasti mitään. Heiltä oppii paljon. Ei myöskään tarvitse pelätä mokia, koska nämä paljon saavuttaneet yleensä näkevät itsekin olevansa niin paljon fiksumpia, että ovat kåytånnössä vastuussa kaikesta - siksi he kantavat aina syyn ja päästävät heikommat helpommalla.

Hei! Olin nuorempana samanlainen, vasta nyt 4-kymppisenä hyväksynyt itseni vahvuuksineni, heikkouksineni. Ei kannata tuhlata energiaa vertailuun.  Olet just hyvä sellaisena kuin olet. Ihmisarvo ei lue mikä sun status on esim. duunissa vaan siinä minkälainen sinä olet sisältä. <3

Kuule, olen itse huonosta perheestä j rupusakkikodista lähtöisin. Olen kovalla työllä taistellut itseni akateemiseksi ja siitä sitten järjettömällä ahkeruudella ja työn määrällä ensin esimieheksi, sitten päälliköksi, viimein suuren organisaation johtajaksi.

Minäkin häpesin taustaani ja arastelin aikanaan suuria johtajia. Mutta nyt kun olen sellainen itsekin niin voinpa sanoa, että iso osa johtajista on keskinkertaisia, saanuthomman suhteilla, ollut hyvä tuuri (sattumalta oikeassa paikassa oikeaan aikaan) ja tärkeinpänä havaintona se, että monella johtajalla on alaiset viisaampia kuin pomo itse.

Ja tämä voi olla toki omalla kohdallakin totta, minulla on yksi upea alainen jota kannustan j innostan ja toivon että hän saa joku päivä minun paikkani.

Joten älä ap yhtään uhoile tai pelkää tai nöyristele, ihan samanlaista sakkiajohtoporraskin on kuin muut.

Vierailija kirjoitti:

Kuule, olen itse huonosta perheestä j rupusakkikodista lähtöisin. Olen kovalla työllä taistellut itseni akateemiseksi ja siitä sitten järjettömällä ahkeruudella ja työn määrällä ensin esimieheksi, sitten päälliköksi, viimein suuren organisaation johtajaksi.

Minäkin häpesin taustaani ja arastelin aikanaan suuria johtajia. Mutta nyt kun olen sellainen itsekin niin voinpa sanoa, että iso osa johtajista on keskinkertaisia, saanuthomman suhteilla, ollut hyvä tuuri (sattumalta oikeassa paikassa oikeaan aikaan) ja tärkeinpänä havaintona se, että monella johtajalla on alaiset viisaampia kuin pomo itse.

Ja tämä voi olla toki omalla kohdallakin totta, minulla on yksi upea alainen jota kannustan j innostan ja toivon että hän saa joku päivä minun paikkani.

Joten älä ap yhtään uhoile tai pelkää tai nöyristele, ihan samanlaista sakkiajohtoporraskin on kuin muut.

Hiton autocorrect, vikassa lauseessa piti olla ”ujoile” eikä uhoile :)

Vierailija kirjoitti:

Kuule, olen itse huonosta perheestä j rupusakkikodista lähtöisin. Olen kovalla työllä taistellut itseni akateemiseksi ja siitä sitten järjettömällä ahkeruudella ja työn määrällä ensin esimieheksi, sitten päälliköksi, viimein suuren organisaation johtajaksi.

Minäkin häpesin taustaani ja arastelin aikanaan suuria johtajia. Mutta nyt kun olen sellainen itsekin niin voinpa sanoa, että iso osa johtajista on keskinkertaisia, saanuthomman suhteilla, ollut hyvä tuuri (sattumalta oikeassa paikassa oikeaan aikaan) ja tärkeinpänä havaintona se, että monella johtajalla on alaiset viisaampia kuin pomo itse.

Ja tämä voi olla toki omalla kohdallakin totta, minulla on yksi upea alainen jota kannustan j innostan ja toivon että hän saa joku päivä minun paikkani.

Joten älä ap yhtään uhoile tai pelkää tai nöyristele, ihan samanlaista sakkiajohtoporraskin on kuin muut.

Olet oikeassa, mutta älä suosi liikaa upeaa alaista.

Omalla kohdalla johtajan arastelu jostakin syystä liittyy suoraan ihmisen ikään. Lapsena kasvatettu väärin? Nyt kun olisi itse tarpeeksi vanha, jaksaa tehdä 50 prossaa siitä mitä nuorena. Taisin just alisuorittaa koko elämäni.

Ihan oikeasti? Oikeasti hämmästyin luettuani otsikon. Oletko tosissasi vai onko provo?

Siellä takana saattaa monesti olla hyvinkin epävarma ja arka ihminen, ihan jo senkin takia, että huippumenestykseen opinnoissa ja töissä vaaditaan valtava satsaus, mikä sitten on pois muilta elämänalueilta.

minä kohtelen ihmisiä juuri sellaisena kuin he kohtelevat muita.

Oli ulkonäkö, titteli, etnisyys tms. mikä tahansa.

F#ck that! Kukaan ei ole sinua parempi ja kun kaikki ihmiset ovat samanarvoisia niin niiden edessä ei kumarrella ja pokkuroida kuin mikäkin narri.   Ei väliä vaikka olisi itse Paavi

joo, miksi ketään pitäs jännittää muiden kanssa työskentely. Ihan tavallisia ihmisiä kaikki on ja kaikilla on omat ongelmansa.

No okei jos tapaa tyyliin Amerikan presidentin niin sitten.