Miksi monien uskovaisten ja ateistien ajatukset uskonnosta on niin alkeellisia?
Nietzsche on varmaan historian tunnetuin ateisti, eikä häntä juuri kiinnostanut alkaa todistelemaan onko Jumalan olemassaolo mahdollista vai ei. Hän kritisoi kristinuskoa psykologisesta näkökulmasta.. Hän ei ikinä olisi alentanut itseään väittelemään siitä onko Jumalan olemassaolo ns fyysisesti mahdollista.
Suurin osa kristityistäkin tuntuu minusta lapsellisilta. Kveekarit sentään aikoinaan käsittivät, että kaikenlaisten oppien orjallinen noudattaminen sisäisen kasvun kustannuksella on typerää. Kveekarit kannustivat ihmisiä etsimään sisäistä valoaan. Tuommoisen ajatuksen järkevyyden moni ateistikin voi allekirjoittaa. Uskonnolliset opit voivat tietysti auttaa ihmistä kaaoksen keskellä, mutta ei niitä sen vuoksi pidä noudatraa, että haluaa mielistellä Jumalaa.
Ja miksi muutenkaan arvioida uskontoja niiden typerimpien ilmenemismuotojen perusteella? Vähän sama kuin kritisoisi biologiaa jos Richard Dawkins twiittaisi humalassa jotain typerää.
Älkää olko typeriä!
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin.. Kaikki on katoavaista. voi olla että olisi täysin sietämätöntä jos keho pysyisi toimintakunnossa loputtomiin eikä rapistuisi ja kuolisi.
Ainoastaan jos tämä älyllinen kaikkivoipa luoja olisi tarkoituksella luonut meidät sellaisiksi, että se on sietämätöntä. Tajuatko? Jos tämä maailma on sinusta paras mahdollinen, niin sinulta puuttuu aika lailla mielikuvitusta.
Tai sitten mitään älykästä luojaa ei ole, kuten minä olen taipuvainen ajattelemaan.
Esim. ihmiset ovat tänä päivänä paljon herkempiä kuin 100-500v vuotta sitten ja väkivaltaa on itseasiassa vähemmän kuin silloin.
Tai ehkä kuljemme tämän kärsimyksen kautta kokoajan parempaan tulevaisuuteen. Se on myös mahdollisuus jota ei voi poissulkea.
Esim. ihmiset ovat tänä päivänä paljon herkempiä kuin 100-500v vuotta sitten ja väkivaltaa on itseasiassa vähemmän kuin silloin.
Lainasin itseäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologisesta näkökulmasta minäkin uskontoa kritisoin, eihän ole mitenkään mahdollista todistaa jumalan mahdollisuutta tai mahdottomuutta aukottomasti. Yksityiskohdista ei ole edes selkeää yksimielisyyttä.
Miten uskontoa kritisoidaan "psykologisesta näkökulmasta"?
Esim osoittamalla kristittyjen nöyristelyn vaatimusten takana olevat motiivit. Nietzsche kutsui sitä orjakapinaksi. Kristityt ovat heikkoja, eivätkä pärjää suuria ihmisiä vastaan muuten kuin liittoutumalla yhteen ja ylistämällä nöyryyttä ja vaatimattomuutta. Tuossa yksi esimerkki
-eri
Täytyy muistaa myös se, että Nietzsche oli oman aikakautensa lapsi. Mm. Kristinuskon heikkeneminen ja nihilismi vaikuttivat hänen ajatusmaailmaansa. Nietzschen ajatuksia on myös pidetty hyvin ristiriitaisina.
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon että olemme ajan sisällä ja Jumala mahdollisesti sen ulkopuolella.
Hyvä pointti. Aika on käytännössä liikettä ja koska alkuräjähdyksen jälkiseuraamukset, niin olemme osa aikaa eli sitä yhtä ja samaa tapahtumaketjua. Ajan ulkopuolella voi olla ihan jotain muuta, mutta siihen on vähän hankalampi ottaa kantaa mitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon että olemme ajan sisällä ja Jumala mahdollisesti sen ulkopuolella.
Hyvä pointti. Aika on käytännössä liikettä ja koska alkuräjähdyksen jälkiseuraamukset, niin olemme osa aikaa eli sitä yhtä ja samaa tapahtumaketjua. Ajan ulkopuolella voi olla ihan jotain muuta, mutta siihen on vähän hankalampi ottaa kantaa mitä.
Kiitos. Niin aivomme eivät pysty ratkaisemaan luojaansa. Alemmalla älykkyyden muodolla emme pysty ratkaisuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologisesta näkökulmasta minäkin uskontoa kritisoin, eihän ole mitenkään mahdollista todistaa jumalan mahdollisuutta tai mahdottomuutta aukottomasti. Yksityiskohdista ei ole edes selkeää yksimielisyyttä.
Miten uskontoa kritisoidaan "psykologisesta näkökulmasta"?
Esim osoittamalla kristittyjen nöyristelyn vaatimusten takana olevat motiivit. Nietzsche kutsui sitä orjakapinaksi. Kristityt ovat heikkoja, eivätkä pärjää suuria ihmisiä vastaan muuten kuin liittoutumalla yhteen ja ylistämällä nöyryyttä ja vaatimattomuutta. Tuossa yksi esimerkki
-eri
Nietzsche olisi nykymaailmassa varmasti aivotutkija.
No jos Richard Dawkinsin kaltaisen tiedemiehen näkemykset ovat niin eipä tarvitse ihmetellä tavallisen pulliaisen ajattelun kehittymättömyyttä.
Mistä luulet että johtuu että kaikki ihmiset eivät ainakaan vielä ajattele näitä asioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologisesta näkökulmasta minäkin uskontoa kritisoin, eihän ole mitenkään mahdollista todistaa jumalan mahdollisuutta tai mahdottomuutta aukottomasti. Yksityiskohdista ei ole edes selkeää yksimielisyyttä.
Miten uskontoa kritisoidaan "psykologisesta näkökulmasta"?
Esim osoittamalla kristittyjen nöyristelyn vaatimusten takana olevat motiivit. Nietzsche kutsui sitä orjakapinaksi. Kristityt ovat heikkoja, eivätkä pärjää suuria ihmisiä vastaan muuten kuin liittoutumalla yhteen ja ylistämällä nöyryyttä ja vaatimattomuutta. Tuossa yksi esimerkki
-eri
Täytyy muistaa myös se, että Nietzsche oli oman aikakautensa lapsi. Mm. Kristinuskon heikkeneminen ja nihilismi vaikuttivat hänen ajatusmaailmaansa. Nietzschen ajatuksia on myös pidetty hyvin ristiriitaisina.
Nietzsche oli länsimaalaisen (platonilaisen ja kristillisen) metafysiikan huipentuma ja päätepiste.
Olen ateisti ja ajattelen, että uskonnot ovat ihmisten tapa jäsentää todellisuuttaan. Jotkut eivät vaan kestä sitä, että kaikkiin kysymyksiin ei tiedetä vastauksia, joten he sitten keksivät näitä vastauksia uskontonsa avulla.
Itse en usko jumaliin tai uskontojen "totuuksiin", koska ne eivät ilmene objektiivisesti tarkasteltuna mitenkään. Etsin mielelläni sellaisia totuuksia, jotka voidaan oikeasti ja objektiivisesti todentaa. Elämä on ihmeellistä ja kaunista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykologisesta näkökulmasta minäkin uskontoa kritisoin, eihän ole mitenkään mahdollista todistaa jumalan mahdollisuutta tai mahdottomuutta aukottomasti. Yksityiskohdista ei ole edes selkeää yksimielisyyttä.
Miten uskontoa kritisoidaan "psykologisesta näkökulmasta"?
Esim osoittamalla kristittyjen nöyristelyn vaatimusten takana olevat motiivit. Nietzsche kutsui sitä orjakapinaksi. Kristityt ovat heikkoja, eivätkä pärjää suuria ihmisiä vastaan muuten kuin liittoutumalla yhteen ja ylistämällä nöyryyttä ja vaatimattomuutta. Tuossa yksi esimerkki
-eri
Täytyy muistaa myös se, että Nietzsche oli oman aikakautensa lapsi. Mm. Kristinuskon heikkeneminen ja nihilismi vaikuttivat hänen ajatusmaailmaansa. Nietzschen ajatuksia on myös pidetty hyvin ristiriitaisina.
Eikä tuossa esimerkissä ole päätä ei häntää. Ennen kaikki olivat uskovaisia, siis kaikki heikkoja?
Tai ehkä kuljemme tämän kärsimyksen kautta kokoajan parempaan tulevaisuuteen. Se on myös mahdollisuus jota ei voi poissulkea.