Mitä tapahtuu, jos eroaa väkivallan takia ja on lapsia?

Tietääkö kukaan?

Annetaan, jos se väkivalta ei ole kohdistunut lapsiin.

Mun väkivaltainen ex sai tapaamisoikeuden, vaikka oli mm. katsonut pornoa lapsen läsnäollessa ja mm. meni humalassa väkisin vauvan viereen nukkumaan. Kaikkea muutakin vastaavaa, mutta kun ei ollut suoraa lapsen lyömistä, (ainoastaan minun) niin sai tapaamisoikeudet, vieläpä melko laajat.

Siitä tapaamisesta voi itse sopia miehensä kanssa. Ei meillä ainakaan oikeudessa mitään määrätty, eikä me koskaan käyty millään lastenvalvojalla, vai kuka se on josta jotkut puhuu. Meille tuli siis ero lapsen ollessa 9 vuotias. Mies oli lomamatkalla humalassa yrittänyt tappaa minut ja olin siellä sairaalassa. Sitten ajan kanssa ajauduimme eroon. Ex-mies myös hajotti humalassa koko kodin, joka ikisen tavaran. Yritti hakata romuksi myös minun uuden auton. Poika ja minä jäimme vanhaan kotiin ( oma omstuasunto ) ja miehelle ostettiin oma asunto Lauttasaaresta. Poika kävi siellä itse pyörällä ihan koska vaan halusi. Ex- mies oli selvin päin täysin normaali huolehtiva isä. Yhdessä työpaikassaa oppi läträämään vasta sen viinan kanssa.  Nyt molemmilla on uudet perheet. Ex- mies on kokonaan raitistunut ja kai oppinut hoitamaan raha-asiansa. Hänen asuntonsa on minun omistuksessa.

Tämäpä se on mikä pelottaa huonossa suhteessa elävää, jos lähdet niin mitä toinen voikaan tehdä lapsille tai lasten kautta. Muistakaa tää kun arvostelette ihmisiä jotka elää huonoissa suhteissa. Koen että suojelen lapsiani paremmin kun olen paikalla. Meillä ei fyysistä väkivaltaa ole ollut vielä, mut heikkohermoinen mies ja tavaroita kohtaan aggressiivinen, muuten pahapäinen ja henkistä väkivaltaa on, you name it. Keskenkasvuinen, masentunut, maanis-depressiivisiä piirteitä. En uskalla lähteä ellen tiedä että saisin lapset oikeasti turvaan. Osaa olla hyväkin isä mutta on niitä huonoja hetkiä, ja on mulle aika kamala jos on itsellään stressiä tai menee huonosti. Jos sanoisin et haluan eron, varmasti keksisi vaikka mitä kiusaa minulle lasten kautta, ei ole pienintä epäilystäkään. Enkä olisi paikalla pelastamassa tai turvaa antamassa kuten nyt olen.