Lue keskustelun säännöt.
Muista jotka naureskelee itsekseen?
08.03.2018 |
Tämmöinen tapa itsellä on. En siis kärsi mistään mt-ongelmista tai ole harhainen, mutta minulla on vilkas mielikuvitus joka joskus pistää nauramaan itsekseen. Varsinkin väsyneenä on joskus paikkoja, joissa se ei oikein sopisikaan, mutta hankalaa on pidätellä. Tykkään ronskista ja kummallisesta huumorista, joka tulee mieleen monissa yllättävissä paikoissa. Viimeksi tänään nauratti, kun jollakin miehellä oli karvahattu päässä ja kuvittelin, että jos siinä hatussa olisi vielä roikkuva häntä ja ledivalot, niin paketti olisi täydellinen. Sitten jo hörähdin, mutta ukko katsoi kuin hullua, joten piti naureskella enemmän vasta kotimatkalla.
Kommentit (23)
Täällä toinen itsekseen hörähtelijä :D Hymyilen myös vastaantulijoille jos olen hyvällä tuulella, vakavia naamoja näkee tuolla ihan tarpeeksi
T. Osa-aikamasentunut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä! Puhunkin monesti itsekseni, joskus varmaan kaupassakin.
Vierailija kirjoitti:
Täällä toinen itsekseen hörähtelijä :D Hymyilen myös vastaantulijoille jos olen hyvällä tuulella, vakavia naamoja näkee tuolla ihan tarpeeksi
T. Osa-aikamasentunut
Mukava että on muitakin! :)
No siis joo. Ei mulla kyllä mikään erityisen vilkas tai "hyvä" mielikuvitus muuten ole, mutta käyn pääni sisällä paljon keskusteluja ja joskus sinne sattuu jokin hauska juttu mukaan. Tai joskus saatan pitää jotain näkyä huvittavana tai siitä tulee mieleen jotain hassua. Enemmän kuitenkin nauran itsekseni ollessani yksin kuin seurassa. Jos nauran seurassa, niin se todennäkösiesti johtuu vaikka jostain lukemastani hauskasta jutusta eikä pääni sisällä kuvittelemasta asiasta.
Kerran hihittelin itsekseni, kun eteeni ilmestyi pukumies. Yritin kyllä piilotella huvittuneisuuttani, jotten vaikuttaisi tylyltä... tai oudolta. Jostain syystä se sen tärkeys tuntui hassulta siinä tilanteessa. Harvoin näkee niin tärkeän näköisiä ihmisiä täällä missä asun.
Joskus huomaan jopa kiroilevani kadulla kävellessäni. Kai se on vain ajan kysymys milloin vastaantulijat alkavat vaihtaa puolta. Asun yksin, joten yksinpuhuminen on tullut tavaksi. Huonot tavat tarttuvat helposti ja irtoavat vaikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen hävetti mutta nykyään suhtaudun siihen kuin veden juomiseen. Kykenen kyllä käyttäytymään asiallisesti mutta tuolla kaupassa ja kaduilla tepastellen nyt ei pahemmin tule mietittyä omaa hörähtelyä kaiken vaahtosammuttimien kirkumisen ja radio musiikin keskellä.
Eikai se mitään mt-ongelmia vaadi jos naureskelee itsekseen. Tosin itsellä on mielenterveysongelmia ja pää muutenkin romuna mutta nauran itsekseni jos vaikka kelaan mielessäni jotain huvittavaa juttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä myös yksi. Välillä hävettää kun joutuu ihan kunnolla pidättelemään naurua ja pääsee pieniä tirskahduksia. Mutta minkäs sille voi jos mielessä on joku hauska juttu!
On yllättävän yleinenkin taipumus, vaikka yleensä mielletään omituisuudeksi, ellei peräti hulluudeksi. No jos nyt höhöttää taukoamatta kadulla kävellessään, niin ehkä se on omituista, mutta pikku repeilyt siellä ja täällä ei niin vaarallisia ole.
Onkos kokemuksia sellaisesta, että jonkun kanssa menee huumorintaju suorastaan telepaattisesti yhteen? Että toisen ei tarvitse kuin vihjata jostakin niin molemmat tajuaa heti huumorin idean pikku vivahteineen? Itsellä oli kerran tällainen työkaveri ja sehän meni siihen, että kun aamulla näki toisen, alkoi ideat jalostua heti mielessä ja koko homma meni ihan järjettömäksi komediaksi. En nyt sano että työpaikka on paras mahdollinen paikka jatkuvalle veistelylle, mutta kummallista miten toisten kanssa osuu yksiin ja toisten ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minäkin puhun , joskus yksikseni vaikka ei ole muita kuulijoita,ei se tarkoita mielenvikaista.
Mahtavaa! Vilkas mielikuvitus etenkin yhteydessä mustaan huumorintajuun on joskus jopa aika haastava juttu. Olen kokenut monesti samaa: äkkään että se omassa mielessä hurjan hauska vitsi on varmaankin ympäristölle vähintäänkin huono, pahimmillaan vaivaannuttava...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päivä ilman naurua tai yssisseenpuhelua on hukkaan mennyt päivä. 💭
Vierailija kirjoitti:
Minä! Puhunkin monesti itsekseni, joskus varmaan kaupassakin.
Sama täällä.
Minä pistän jopa lauluksi välillä 😂😂😂
paikallisliikenteen bussipysäkillä tosi myöhässä olevaa bussia ootellessa
👹
Mikäs siinä, hulluilla on halvat huvit.
Lisää vaan yksinpuhumista, se on ihan normaalia 🥰🥰🥰🥰🥰
Yksinpuhuminen on normaalia.
Höpötelkää vaan niin birusti ja ottakaa ilo irti elämästä.
Otsikko siis "Muita jotka naureskelee itsekseen?"