Mistä tietää onko masentunut vai laiska?
Itsestäni puhun. Mua ei kiinnosta enää mikään. Olen opintovapaalla töistä ja opiskelu ei enää nappaa. Kauhistuttaa ajatus töihin paluusta ja olen miettinyt onko tällä hetkellä mitään työtä mistä olisin kiinnostunut tai haluaisin tehdä. En löytänyt yhtäkään. Voin maata 5 tuntia sängyssä hereillä keskellä päivää eikä tee edes tiukkaa. Toisaalta olen myös hyväntuulinen ja sosiaalinen. Tapaan kavereita ja hoidan arki askareet ihan motivaatiolla. Koti on siisti ja ruoka valmis kun mieheni tulee töistä. Käydään myös viikonloppuisin ravintolassa syömässä ja elokuvissa. Kuntoilu on jäänyt vähemmälle viimeisen pari viikkoa, mutta laitan sen yskän piikkiin (tekosyy). Onko tämä vaan laiskuutta? Miten saisin enemmän virtaa ja miten saan taas itseni innostumaan jostain?
Kommentit (6)
Ehkä lievä masennus, tylsistyminen, joku kriisi?
Kuulostat tylsistyneeltä. Olet ollut ehkä liian pitkään pois töistä ja tottunut liikaa vain olemaan. Koetko opiskelemasi alan mielenkiintoiseksi?
Ei kuulosta masennukselta. Tuo on vaan se sama tauti mikä useimmilla ihmisillä järjestyneiden yhteiskuntien alusta asti. Työ ei ole mielekästä eikä sitä voi tehdä omiin tarpeisiinsa sopivin ehdoin. Harvoilla on mahdollisuus muuttaa tilannettaan olennaisesti, ja tämä loukku ja sen aiheuttama voimattomuus ja alistuminen ajaa monet oireilemaan. Sinulla on vasta ensioireet, tympiminen ja laiskotus. Se ei ole vielä itsessään mikään ongelma, vaan luonnollinen reaktio siihen kaiken taustalla olevaan raadolliseen tosiseikkaan että työsi on paskaa eikä sinulla ole hyviä vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta masennukselta. Tuo on vaan se sama tauti mikä useimmilla ihmisillä järjestyneiden yhteiskuntien alusta asti. Työ ei ole mielekästä eikä sitä voi tehdä omiin tarpeisiinsa sopivin ehdoin. Harvoilla on mahdollisuus muuttaa tilannettaan olennaisesti, ja tämä loukku ja sen aiheuttama voimattomuus ja alistuminen ajaa monet oireilemaan. Sinulla on vasta ensioireet, tympiminen ja laiskotus. Se ei ole vielä itsessään mikään ongelma, vaan luonnollinen reaktio siihen kaiken taustalla olevaan raadolliseen tosiseikkaan että työsi on paskaa eikä sinulla ole hyviä vaihtoehtoja.
Tämä analyysi meni ihan nappiin. Kiitos tästä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulosta masennukselta. Tuo on vaan se sama tauti mikä useimmilla ihmisillä järjestyneiden yhteiskuntien alusta asti. Työ ei ole mielekästä eikä sitä voi tehdä omiin tarpeisiinsa sopivin ehdoin. Harvoilla on mahdollisuus muuttaa tilannettaan olennaisesti, ja tämä loukku ja sen aiheuttama voimattomuus ja alistuminen ajaa monet oireilemaan. Sinulla on vasta ensioireet, tympiminen ja laiskotus. Se ei ole vielä itsessään mikään ongelma, vaan luonnollinen reaktio siihen kaiken taustalla olevaan raadolliseen tosiseikkaan että työsi on paskaa eikä sinulla ole hyviä vaihtoehtoja.
Tämä analyysi meni ihan nappiin. Kiitos tästä.
Ap
Ei kestä. Pahoittelut pessimistisyydestä, tätä ei oikein voinut sanoa kauhean rohkaisevasti. Mutta jottei tästä jäisi myöskään toivottomammat fiilikset kuin mikä vastaa todellisuutta: useimmat ihmiset ovat tyytyväisiä työssään vaikka itse työn sisältö olisikin paskaa, kunhan heillä on työpaikallaan hyvät olosuhteet ja työkavereista enemmistö on kivoja ja pomo kohtuullinen. Tuollaisia työpaikkoja kyllä löytyy moniltakin aloilta. Mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä voi sitten etsiä työn ulkopuolelta.
Kuulostat enemmänkin tylsistyneeltä.