Miehen naispuolinen ”ystävä”, miten suhtautua?
Selvisi, että mieheni on tutustunut ja omien sanojensa mukaan ystävystynyt erääseen naiseen ja en tiedä miten suhtautua. Ovat kuulemma pelkkiä kavereita joita yhdistää samat harrastukset jne, mutta näen miehessäni jotain, mitä en ole aikoihin nähnyt, kun hän kertoi tästä uudesta ”kaveristaan”. En ole naista tavannut ja tuskin tietäisinkään, mutta viestittely paljastui vahingossa.
Olemme olleet pitkään yhdessä ja nuorempi lapsikin on parin vuoden päästä täysi-ikäinen. Arki rullaa, tunteet vaimentuneet vuosia sitten. Asiasta on keskusteltu mutta siinä ei kuulemma ole mitään keskusteltavaa. Miten toimisit?
Kommentit (47)
Suhtautuisin hyvin epäilevästi, jos kaveria yritetään pitää salassa.
Pyytäisin kahville ja tutustuisin tähän uuteen ystävään. Jos mies hannaisi vastaan, niin tietäisin siinä olevan muutakin kuin platonista ystävyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Pyytäisin kahville ja tutustuisin tähän uuteen ystävään. Jos mies hannaisi vastaan, niin tietäisin siinä olevan muutakin kuin platonista ystävyyttä.
Eli oikeasti ollaan homoja naimisissa olevan kaverini kanssa, kun en halua kaveria meille kahville?
Jos rupeat estämäå ystävyyttä, niin uskon et mies nostaa kytkintä ja lähtee kävelemään. Älä kahlitse, rakasta! Kyttääminen ja estäminen jne aiheuttaa ahdistusta ja halun poistua liitosta hyvin nopeasti. Jos seksielämä ei suju/kiinnosta, niin siinä on yksi mahdollinen syy että mies tutustuu toisiin naisiin. Ja jos näin on, niin älä syytä miestäsi pihtailustasi, vaan keskustelkaa asiasta et mikä on vienyt halusi ja miten ne saisi takas. Siis JOS kyse on seksisuhteesta.
Ja jos kyse on vain harrastuskaverista, niin voithan itsekkin tutustua ko. Naiseen ja hyväksyä et miehelläsi on naisia ystävänä. Ei se tarkoita et kaikki eri sulupuolta olevat on panemassa toisiaan. Voi olla ihan hyviä ystäviä, mutta ukkos tuntee sut ja ei halua mitään mustasukkasuus draamaa...
Ihan kun suoraan mun elämästä. Sama tilanne tuli mulle eteen ja mieheni löysi uuden naispuolisen ystävän. Sulla lapset jo isoja joten ota ero. EI tuo hyvin tule päättymään. Miehesi todennäköisesti alkaa enenevissä määrin viihtymään uuden tuttavuuden kanssa ja sinä alat pikkuhiljaa jäämään toiselle sijalle. Mulla hälytyskellot alkais soimaan.
Miksi ihmeessä miehellä ei saisi/voisi olla naispuolista ystävää???
Pitäskö mun nyt av-mammojen mukaan luopua mun miespuolisista ystävistä koska olen parisuhteessa? Miksi?
Puhuisin miehen kanssa asiasta. Jos mies ei osaa tai halua keskustella keskinäiselle luottamukselle tärkeästä asiasta, en olisi koko tyypin kanssa. Puhumattomuus miehessä on selvä epäkypsyyden merkki ja johtaa suoraan siihen, että hyvä suhde ja molemminpuolinen kunnioitus, luottamus ja arvostus on hänen kanssaan mahdotonta.
Salainen uusi "ystävä", hmmm... salasuhde.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä miehellä ei saisi/voisi olla naispuolista ystävää???
Miksipä ei, mutta miksi (pelkkää) ystävyyssuhdetta pitää piilotella?
Tutustuisin häneen itsekin. Kutsuisin syömään tai menisin mukaan baariin tai kahvittelemaan. Kyllä siinä sitten huomaa, onko kyse ihastuksesta vai uudesta kaverista. Parhaassa tapauksessa saa itsekin uuden kaverin, huonoimmassa suhteen kriisi tulee päivänvaloon.
Omalla miehellä on paljon naisia kavereina, tutustuu välillä myös uusiin. Aina haluaa esitellä heidät minullekin ja kutsua meille. Jos yhtäkkiä ei haluaisi tai yhdessäolo olisi omistuista, kyllä se jotakin kertoisi.
Mikä on ongelmasi jos mies ei voi puhua sinulle ystävistään? Aikuinen ihminen voi itse valita seuransa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan kun suoraan mun elämästä. Sama tilanne tuli mulle eteen ja mieheni löysi uuden naispuolisen ystävän. Sulla lapset jo isoja joten ota ero. EI tuo hyvin tule päättymään. Miehesi todennäköisesti alkaa enenevissä määrin viihtymään uuden tuttavuuden kanssa ja sinä alat pikkuhiljaa jäämään toiselle sijalle. Mulla hälytyskellot alkais soimaan.
Miten ihmiset tuollaisen lyhyen aloituksen perusteella voivat antaa kysyjille ohjeeksi "ota ero" kuten yllä lukee tai jotain yhtä dramaattista??? Aika vastuutonta, vaikka vain mielipide.
Omasta mielestäni ihmisellä voi olla ystävänä sekä miehiä että naisia. Olisihan aivan hirveää, jos parisuhde rajoittaisi ystävyyssuhteita. Toinen asia on sitten se, että ihastuminen ja rakastuminen ovat aina yksi mahdollisuus. Se on tietysti hankalaa. Mutta luottavaisessa ja rakastavassa suhteessa asioista voidaan puhua, eikä kumppania jätetä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä miehellä ei saisi/voisi olla naispuolista ystävää???
Oot varmaan itsekin tosi luotettava tyyppi jos sun mielestä ei oo mitään ihmeellistä salaisessa uudessa ystävässä jonka koko olemassaolo on paljastunut vahingossa...
Vierailija kirjoitti:
Selvisi, että mieheni on tutustunut ja omien sanojensa mukaan ystävystynyt erääseen naiseen ja en tiedä miten suhtautua. Ovat kuulemma pelkkiä kavereita joita yhdistää samat harrastukset jne, mutta näen miehessäni jotain, mitä en ole aikoihin nähnyt, kun hän kertoi tästä uudesta ”kaveristaan”. En ole naista tavannut ja tuskin tietäisinkään, mutta viestittely paljastui vahingossa.
Olemme olleet pitkään yhdessä ja nuorempi lapsikin on parin vuoden päästä täysi-ikäinen. Arki rullaa, tunteet vaimentuneet vuosia sitten. Asiasta on keskusteltu mutta siinä ei kuulemma ole mitään keskusteltavaa. Miten toimisit?
Minua häiritsi kirjoituksessasi "Arki rullaa, tunteet vaimentuneet vuosia sitten". Miehesi on ihastunut ja ehkä vaan siksi että te pariskuntana olette erkaantuneet. Suosittelen että alatte hoitaa parisuhdetta, kerrot miehellesi että unohtaa hetkeksi ystävänsä ja keskittyy teihin. Tehkää jotain yhdessä, matkustajaa, keksikää jotain uutta säpinää seksiin jne.
Ankealta kuulostaa. Miksi haluat pitää kiinni miehestä, jonka kanssa tunteet kadonneet ajat sitten? Haluat omistaa hänet, mutta et enää rakasta? Päästä mieluummin menemään, ja saatat itsekin löytää ihmisen jota rakastat.
Lopun alkua. Voit tietenkin yrittää keskustella asiasta miehesi kanssa, ja yrittää pelastaa sen mitä vielä jäljellä on.
Meillä oli vähän tuollaista. Mies kyllä halusi puhua ystävästään ja hehkui puhuessaan. Siinä tapauksessa tosin kyse oli vain ihastuksesta ja uutuudenviehätyksestä, ei suhteesta. Saatiin välimme kuntoon, koska pohja oli hyvä. Jos teillä on jo tapahtunut väljähdys, josta ei voi puhua, ei kuulosta hyvältä.
Jos teillä ei ole välillänne muuta kuin arki, niin en oikein ymmärrä haluasi kahlitse mies. Hän on mies yhä vieläkin ja haluaa normaalina ihmisenä myös toisen ihmisen lämpöä, hyväksyntää, kosketusta, iloa ja hän haluaa antaa niitä, koska voi. Teidän suhteessa ei sanojesi mukaan ole enää muuta kuin se arki ja miehestäsi tuntuu varmasti, että hän kuivuu kokoon päivä päivältä siinä. Miehellä olisi mitä antaa, mutta kotona ei enää ole ihmistä, joka sitä haluaisi ja jolle sitä tekisi edes mieli antaa.
Uskon, että jos sinä ap tutustuisit nyt johonkin ihanaan mieheen, joka katsoisi sinuun hymyillen, jonka kanssa jutut kävisivät hyvin yhteen ja pienikin kosketus saisi kaipaamaan lisää, niin et paljoa arkeanne miettisi, vaan lähtisit jo ihan mielenkiinnosta katsomaan mitä mies voisi sinulle antaa.
Älä siis kahlitse, älä yritä mitään noloa tutustumista vielä tai älä heittäydy vaikeaksi. Sinulla ja miehelläsi on ollut aikanne ja ette käyttäneet sitä enää kovin fiksusti, joten turha mennyttä on enää yrittää takaisin saada. Mies on ajatuksissaan jo pois sinun luotasi, paluuta ei välttämättä ole.
En hyväksyisi.