Raskaus, synnytys ja vauva-arki olivatkin helppoja
Luin esikoistani odottaessa uteliaana paljon keskusteluja netistä ja artikkeleita raskaudesta, synnytyksestä ja vauva-ajasta. Sain niistä sellaisen käsityksen, että elämä tulee olemaan kivuliasta, raskasta ja haastavaa. Odotin kauhuissani! Ongelmia tuodaan herkemmin esiin (netissä), joten ajattelin muiden odottajien iloksi kertoa, että kaikki voi mennä myös erittäin hyvin :) Ongelmia väheksymättä!
Kertokaa muutkin tähän positiivisia kokemuksia!
Minulla raskaus sujui ongelmitta. En voinut pahoin ja kävin töissä, keikoilla ja matkustelin normaalisti. Viimeisen kuukauden aikana pidempien matkojen kävely alkoi tuntua raskaalta. Supistuksia tunsin ensimmäisen kerran vasta kun synnytys alkoi muutama päivä laskentun ajan jälkeen. Olen kolmekymppinen.
Synnytys ei ollut täydellinen, mutta siitä ei jäänyt traumoja. Paranin siitä noin kolmessa viikossa niin, että että ei ollut enää vuotoja tai pahempia kipuja, vaikka minua leikattiin. Parin kuukauden jälkeen tunsin itseni hyväksi. Raskauskiloja, joita kertyi raskauden aikana 20 kg, lähti 3 kk aikana jo 15 kg. Paino edelleen laskee, vaikka syön päivittäin suklaata ;)
Vauva on tyypiltään tyytyväinen ja rauhallinen. Oikeasti itkuisia iltoja ja öitä on ollut muutamia tässä nyt neljän kuukauden aikana, jotka selittyvät tiheän imun kausilla. Vauvan keskeytymätön unipätkä on pidentynyt alun kolmesta tunnista yli kahdeksaan. Tänäänkin heräsin jo ennen vauvaa itse syömään ja herättelin vauvan sitten imetettäväksi omasta pinnasängystään. Vauva on kasvanut täysimetyksellä silti todella hyvin. Painoa on tullut enemmän kuin neuvolan käyrien mukaan kuuluisi.
Parisuhde tuntuu paremmalta kuin ennen vauvaa. Nauramme paljon yhdessä vauvan höpsöille ilmeille ja tavoille :) Mies hoitaa vauvaa usein myös yksinään ja pääsen omille asioille, jumppaan ja näkemään kavereita. Mies syöttää silloin vauvalle pumpattua ja pakastettua äidinmaitoa, joten imetys ei kärsi. Pisimmillään olen tainnut olla poissa kotoa jo kuusi tuntia.
Vauva on siis vasta 4kk ja arki voi vielä muuttua vaikka miksi, mutta olen jo ihan ihmeissäni, että miten hyvin meillä on mennyt :)
Itsellä raskaus oli ainoastaan henkisesti raskas kun koko elämäni siihen asti olen ollut saman mallinen ja kokoinen (paitsi tietysti lapsena) niin nuo muutokset oli vaikea sisäistää kun ei tuntenut olevansa oma itsensä. Fyysisiä vaivoja ei juuri ollut ja ensimmäiset supistukset alkoivat tunti vesien menon jälkeen.
Synnytys oli kyllä pitkä 26h ja lapsi suht iso yli 4kg, lopulta synnytin imukupin avustuksella, mutta ei tullut repeämiä. Väliliha leikattiin mutta parani ihan parissa viikossa, jälkivuodon kestoa en muista mutta ei ollut kovin runsasta. Noista synnytyksen jälkeisistä vaivoista olin lukenut ja pelkäsin kamalasti, mutta heti olin pystyssä eikä juuri häirinnyt elämää.
Alkuun oli koliikkia pari kuukautta vauvalla, mutta yhdessä miehen kanssa selvittiin. Nyt poika 1,5-vuotta, iloinen ja reipas poika, nukkunut jo pitkään yöt hyvin. Seuraava syntyy kohta, tässä raskaudessa aika paljon enemmän vaivaa, mutta johtuu varmasti tästä pikaisesta uudelleen raskautumisesta.