Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tuleeko teille kirppisshoppailusta koskaan huono omatunto?
28.02.2018 |
Minä myönnän olevani koukussa vaatteiden shoppailuun. Ostan vain halpoja vaatteita netistä ja kirppikseltä aina kun löytyy jotain oman tyylistä sopivaan hintaan, mutta välillä kauhistuttaa kun alkaa ajattelemaan sitä määrää vaikkapa puolen vuoden aikana. Minulla on kyllä varaa - en ole koskaan veloissa enkä koe että tämä vaikuttaisi muihin elämän osa-alueisiin negatiivisesti, mutta joskus mietin olenkohan huomaamattani riippuvainen kun taas piti tilata 3 mekkoa lisää? Ainut huono puoli on siis tämä huono omatunto, jonka välillä saa hiljennettyä kokonaan päästä ja välillä se tiedostavampi puoli mielestä muistuttaa itsestään.
Eilen sitten kävin kirpparilla (onhan se nyt toki paljon parempi kuin uutena ostetut) ja raahasin kotiin monta käytettyä vaatetta, ostin itselleni siis puhtaan omatunnon sillä tekosyyllä. Tunnetteko te koskaan samoin ja miten olette käsitelleet asian päässänne? Kun periaatteessa ei tee mitään väärää ja rahat riittää, mutta jollain tasolla tietää että pitäisi vähentää? Onko kirppis oikeasti niin paljon parempi, vai lisääntyykö vaatteiden osto kuitenkin sitä mukaa mitä enemmän käytettyjä ostetaan ja viedään kirppiksille myyntiin? Onko vastuu edes yksittäisillä kuluttajilla vai isoilla muotitaloilla ja yrityksillä? Tarvitseeko kirppistopista mielestänne tuntea minkäänlaista syyllisyyttä jos se tulee oikeasti käyttöön?
Kommentit (30)
Itse innostuin konmarista ja sitä kautta minimalismista ja säästämisestä ja vaurastumisesta. Ja mä niin nautin tästä, minä entinen shoppailu riippuvainen! Kaikki on nykyään niin paljon helpompaa. Ennen niin stressaava lapsen vaatekaapin ajantasalla pito ja pyykinpesu on nyt niin helppoa. Ennen koko ajan oli vaan päässä että lapsella ei oo vaatteita (vaikka niitä oli ihan järkyttävä määrä) pitää ostaa housuja , paitoja, sukkia.... Nyt lapsella on 10kpl paitoja, kymmenen kpl housuja/legginsejä, 10kpl hame/mekkoja, 10kpl alushousuja ja 10 paria sukkia. Vaatteet pesen kerran viikossa ja jos joku menee pieneksi/lapsi ei enää tykkää niin yhden vaatteen poistaminen ei haittaa vähäksi aikaa ja sit voin rauhassa etsiä sopivaa kirppikseltä tai jos sieltä ei löydy niin voi käydä ostamassa kaupasta tai tilata netistä. Ja noudatan samaa järjestelmää myös omilla vaatteillani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten on sekin puoli, että kun olet yksi niistä joilla on koko ajan päällä jotain uutta, olet ylläpitämässä ja rakentamassa sitä kulutuspainetta ja kulttuuria missä vaikka samojen vaatteiden pitämistä katsotaan kieroon. Ja jos olet ostamassa halpavaatetta uutena, tuet suoraan ihmisoikeusrikkomuksia ja huonolaatuisen ryönän ylituotantoa. Se että vaate on sinulle halpa ei tarkoita että sen tuottaminen olisi ollut myös eettiseltä kannalta halpaa vaan sitä että "alennus" on revitty työntekijöiden ja ympäristön selkänahasta.
Itseäni tuossa ahdistaisi sekin että eihän kenenkään vaatevarastoon mahdu loputtomasti uutta. Eikä kaikkea ehdi millään käyttää, ei ainakaan loppuun. Joten jos roudaat koko ajan yhdestä päästä ryönää sisään, roudaat ja lajittelet toisesta päästä pakosti vanhoja pois. Mieti mikä vaiva ja energiamäärä sulta menee hukkaan tuossa ruletissa. Jos ostaisit vain tarpeeseen, niin ei tarvitsisi tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostamisesta vastuu on tietysti ostajalla.
Tietysti osittain, mutta toki meitä myös ohjaillaan aivan surutta ylikulutukseen niin ettemme sitä edes aina huomaa. Koko kulttuuri on rakennettu miin että materialismi on lähtöoletuksena, kauppoja on joka nurkalla ja sosiaalista hyväksyntää haetaan esim. tyylikkäällä pukeutumisella tai uusimmalla tekniikalla. Yksittäisen ostoksen vastuu on sen ostajalla, mutta tavallaan asia on monimutkaisempi, jos miettii että meidän kulttuurissa oikeasti katsotaan pahalla ja oudoksuen jos liikkuu aina samoissa vaatteissa. Vaikka ne olisivat täysin ehjät ja puhtaat. Mainoksilta ei voi välttyä ja työssä käydään siksi, että on varaa ostaa lisää asioita. Se on huomaamatonta, mutta silti aika kokonaisvaltaista aivopesua ja harva pysyy tälle "yhteiskunnan kasvatukselle" ainakaan täysin immuunina, vaikka taistelisi vastaan... kuitenkaan voiko tässä näidenkään faktojen edessä uhriutua, tuskin.
Kyllä silti ostalla on vastuu siitä, että tekee ostoksen. Ei siitä pääse kiemurtelemaan.
No on se lopullinen vastuu ostajalla tietty, mutta ei kaikkea voi vain yksittäisen ihmisen syyksi laittaa. Ihmisen, jota aivopestään joka puolelta koko elämänsä ajan. Sitten pitäisi vielä jotenkin ihmeen kaupalla olla täydellisen vastuullinen kuluttaja tai saa syytöksiä niskaansa.
Minulla oli ihan sama ongelma, kunnes se kasvoi niin suureksi, että vaatemäärä ahdisti, koska se ei sopinut minnekään, rahaa kului ja suurinta osaa vaatteista en edes käyttänyt. Yritin shoppailla kirppareilla ja netissä tavallisten kauppojen sijaan, mutta se vain pahensi ongelmaa, koska perustelin itselleni, että vaatteet olivat halvempia ja siksi sain ostella mitä vain. Pukeuduinkin ihan kummallisesti, koska vaatteita oli niin monista eri tyylisuuntauksista enkä ollut aikasemmin välittänyt istuvuudestakaan.
Päätin, että nyt loppuu ja hurahdin decluttering-liikkeeseen ja minimalismiin ja olen laittanut jätesäkeittäin vaatteita hyväntekeväisyyteen. Vieläkin on vaikka kuinka paljon tavaraa jäljellä ja hävettää siksi kutsua vieraita kylään, mutta olen myös ymmärtänyt paremmin, mistä jatkuva ostelu johtuu. Olen shoppailuaddikti ja yritän siten täyttää elämääni, johon olen tyytymätön. Olen myös tyytymätön ulkonäkööni, joten yritin aina ostaa vaatteita "unelmaminälle", joka oli mm. laiha, urhelullinen, lihaksikas, bisnesmoguli, hipsteri jne. Loppujen lopuksi tämä tuli minulle niin suureksi ja hävettäväksi ongelmaksi, etten voinut enää jatkaa. Aina, kun ostin jotain sain hetken huuman, minkä jälkeen tuli ahdistus kuluttamisesta.
Vieläkin ostelen välillä turhia vaatteita, mutta shoppailu ja ahdistus on vähentynyt merkittävästi. Olen päätynyt yhteen tyyliin, joka kuvaa realistisemmin minua ja elämäntilannettani. Yritän noudattaa tiettyjä sääntöjä, esim. minulla saa olla vain pari perusvillapaitaa tusinan kikertävän värisen villapaidan sijaan. Vähentämällä selvästi turhia vaatteita en ahdistu siitä, että on aivan liikaa valinnanvaraa. Tykkään edelleen tietysti muodista ja pukeutumisesta, mutta en tarvinnut sitä määrää, mikä minulla aikasemmin oli.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli ihan sama ongelma, kunnes se kasvoi niin suureksi, että vaatemäärä ahdisti, koska se ei sopinut minnekään, rahaa kului ja suurinta osaa vaatteista en edes käyttänyt. Yritin shoppailla kirppareilla ja netissä tavallisten kauppojen sijaan, mutta se vain pahensi ongelmaa, koska perustelin itselleni, että vaatteet olivat halvempia ja siksi sain ostella mitä vain. Pukeuduinkin ihan kummallisesti, koska vaatteita oli niin monista eri tyylisuuntauksista enkä ollut aikasemmin välittänyt istuvuudestakaan.
Päätin, että nyt loppuu ja hurahdin decluttering-liikkeeseen ja minimalismiin ja olen laittanut jätesäkeittäin vaatteita hyväntekeväisyyteen. Vieläkin on vaikka kuinka paljon tavaraa jäljellä ja hävettää siksi kutsua vieraita kylään, mutta olen myös ymmärtänyt paremmin, mistä jatkuva ostelu johtuu. Olen shoppailuaddikti ja yritän siten täyttää elämääni, johon olen tyytymätön. Olen myös tyytymätön ulkonäkööni, joten yritin aina ostaa vaatteita "unelmaminälle", joka oli mm. laiha, urhelullinen, lihaksikas, bisnesmoguli, hipsteri jne. Loppujen lopuksi tämä tuli minulle niin suureksi ja hävettäväksi ongelmaksi, etten voinut enää jatkaa. Aina, kun ostin jotain sain hetken huuman, minkä jälkeen tuli ahdistus kuluttamisesta.
Vieläkin ostelen välillä turhia vaatteita, mutta shoppailu ja ahdistus on vähentynyt merkittävästi. Olen päätynyt yhteen tyyliin, joka kuvaa realistisemmin minua ja elämäntilannettani. Yritän noudattaa tiettyjä sääntöjä, esim. minulla saa olla vain pari perusvillapaitaa tusinan kikertävän värisen villapaidan sijaan. Vähentämällä selvästi turhia vaatteita en ahdistu siitä, että on aivan liikaa valinnanvaraa. Tykkään edelleen tietysti muodista ja pukeutumisesta, mutta en tarvinnut sitä määrää, mikä minulla aikasemmin oli.
Joo tämä! Tavoite vaatteiden ostelu. Itse käytän vain mustia vaatteita ja mahdollisemman yksinkertaisia kaikki muut värit ahdistaa päällä ollessa mutta haluaisin käyttää myös värejä ja röyhelöö, pitsii yms.ja aina ostelin värikkäitä vaatteita ja röyhelöitä ja pitsejä ajatuksella että kyllä mä joskus vielä pääsen tilanteeseen että käytän ja sitten oli kaappi tolkulla vaatteita mitä ei käytä. Onneksi tulin järkiini ja annoin periksi ja nyt kaapissa on muutama laadukas musta arki trikoomekko ja muutama juhlallisempi musta mekko ja niillä pärjään eikä ahdista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ostamisesta vastuu on tietysti ostajalla.
Tietysti osittain, mutta toki meitä myös ohjaillaan aivan surutta ylikulutukseen niin ettemme sitä edes aina huomaa. Koko kulttuuri on rakennettu miin että materialismi on lähtöoletuksena, kauppoja on joka nurkalla ja sosiaalista hyväksyntää haetaan esim. tyylikkäällä pukeutumisella tai uusimmalla tekniikalla. Yksittäisen ostoksen vastuu on sen ostajalla, mutta tavallaan asia on monimutkaisempi, jos miettii että meidän kulttuurissa oikeasti katsotaan pahalla ja oudoksuen jos liikkuu aina samoissa vaatteissa. Vaikka ne olisivat täysin ehjät ja puhtaat. Mainoksilta ei voi välttyä ja työssä käydään siksi, että on varaa ostaa lisää asioita. Se on huomaamatonta, mutta silti aika kokonaisvaltaista aivopesua ja harva pysyy tälle "yhteiskunnan kasvatukselle" ainakaan täysin immuunina, vaikka taistelisi vastaan... kuitenkaan voiko tässä näidenkään faktojen edessä uhriutua, tuskin.
Kyllä silti ostalla on vastuu siitä, että tekee ostoksen. Ei siitä pääse kiemurtelemaan.
No on se lopullinen vastuu ostajalla tietty, mutta ei kaikkea voi vain yksittäisen ihmisen syyksi laittaa. Ihmisen, jota aivopestään joka puolelta koko elämänsä ajan. Sitten pitäisi vielä jotenkin ihmeen kaupalla olla täydellisen vastuullinen kuluttaja tai saa syytöksiä niskaansa.
Vastuu ja syy ovat aivan eri asioita.
No jo on kysymys. Ei tietenkään, olet järkevä.
En ikinä osta tarpeetonta edes kirppikseltä, otan yleensä heti käyttöön, paitsi jos korjailen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei. Nehän on vielä sen verran halpoja, joten senkään takia ei.
Mun järjellä ajateltuna, jos ihminen tykkää jostain vaatteesta, hän pitää sitä paljon ja usein. Koska ihmisellä on vain yksi kroppa, hän ei voi esim. pitää samaa aikaa viittätoista mekkoa.
Siis jos on koko ajan tarve ostaa, ongelma ei ole siinä että pitäisi vaatteista. Päinvastoin, sellainen ihminen nimenomaan EI pidä vaatteista joka ei ole koskaan tyytyväinen ja jolla ei ole koskaan tarpeeksi.
Hän pitää ostamisesta. Siinä on se ongelma että ostamisen tuoma hyväolo kestää vain hetken, joten hetikohta pitää olla ostamassa lisää.
Kukin voi tykönään miettiä miten järkevää se nyt sitten on.
Alue: Aihe vapaa
Minä olen itse Pirkko!