Lapseni on kiusaaja
Jos niin voi 5 vuotiaasta sanoa.
Haukkuu ja syrjii päiväkotikavereita. On ystävystynyt pojan kanssa joka häntä aiemmin kiusasi. Nyt kiusaavat yhdessä. Lapsi on tyttö.
Ollaan puhuttu ettei saa haukkua, ja että silloin on itse se miksi toista haukkuu. On kysytty miksi kiusaa. Kerrottu, että toiselle tulee paha mieli.
Ei tunnu välittävän, tai sanoo ettei kiusaa. Alkuun jotkut lapset huuteli hänelle, nyt ei kukaan. Harmittaa!! Tulisin kahden äidin kanssa hyvin juttuun, mutta lapseni pyörittelee heidän lapsilleen silmiään. En oikeasti ymmärrä.
Meillä on myös nuorempi lapsi, joten voisiko prijosoida pahaa oloaan noin?
Ollaan miehen kanssa ihan neuvottomia.
Kommentit (4)
Koivuniemenherra kirjoitti:
Olen kipakan selkäsaunan kannalla.
No jos olisi joitakin laillisia keinoja? Lapsi on kuitenkin meille ja veljelleen pääosin ystävällinen. Tämä palaute tulee päiväkodista, emme näe tilanteita.
Ap
Nyt otat rohkeasti asian puheeksi päiväkodissa/kerhossa (missä kiusaamista tapahtuu) ja pyydät apuja sieltä. Tuohon pitää puuttua heti, ettei pojastasi ja tästä toisesta "kiusaajasta" pääse klikkiytymään ihan saumaton tiimi.
Meillä rikottiin täläinen "kiusaamistiimi" päiväkodin ja vanhempien yhteistyöllä. Kiussaamista harjottavia kaveruksia ohjattiin eriteille välillä ja paljon toisten lasten seuraan. Myös leikkitreffejä vapaa-ajalle sovittiin toisten lasten ei vaan tämän "kiusaajakaverin" kanssa. Siinä ne sosialliset taidot sitten kasvoivat ja kaikki lällättely ja tyhmä eristäminen jäi.
Tsemppiä!
Tuo nyt ainakin typerästi sanottu, että itse on.
Jos joku on sikaläski ja sen sanoo, niin miten se hoikasta haukkujasta läskin tekee?
Olen kipakan selkäsaunan kannalla.