Mitä tekisit, jos olisit lapseton?

Etsisin sopivia miehiä, jotka kykenesivät siittämään minulle lapsen.

Elelisin elämääni..

Miestäni rakastan ihan pirukseen, mutta tällä hetkellä on riitaisaa, että ehkä en jaksais yrittää pelkästään itseni takia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hankkisin lapsen.

Miksi?

Varmaan siksi, että haluaisi lapsen, jos ei olisi lasta. Niin tekisin itsekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luojan kiitoso olen lapseton ja nautin <3

Onneksi olkoon. Perheelliset haluavat vaihtaa kanssasi paikkaa.

No en minä ainakaan perheellisenä vaihtaisi. Voit puhua omasta puolestasi, mutta äläpä yleistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei oltais saatu lapsia oltais adoptoitu. Ei merkityksetöntä elämää kiitos.

No ei hyvin mene sullakaan kun et kykene itseksesi rakentamaan elämänsisältöä vaan kasaat sen vastuun jonkun toisen niskaan.

En vaan ymmärrä miks sen ylenpaattisen viinin lipityksen, jatkuvan matkustelun ja anytime hässimisen pitäs tuottaa samaa iloa kun omsn lapsen kasvun seuraaminen ja vanhemmuus ja ne kaikki uudet puolet kumppanissa.

Eikö täällä ole ketään muuta joka ei voi saada lapsia? Miten silloin eläisit elämääsi, mitä tekisit?

T. Nainen, joka haaveili aina äitiydestä mutta hoidoista huolimatta lapsettomia tässä ollaan, joten mitäs nyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei oltais saatu lapsia oltais adoptoitu. Ei merkityksetöntä elämää kiitos.

No ei hyvin mene sullakaan kun et kykene itseksesi rakentamaan elämänsisältöä vaan kasaat sen vastuun jonkun toisen niskaan.

En vaan ymmärrä miks sen ylenpaattisen viinin lipityksen, jatkuvan matkustelun ja anytime hässimisen pitäs tuottaa samaa iloa kun omsn lapsen kasvun seuraaminen ja vanhemmuus ja ne kaikki uudet puolet kumppanissa.

Pieni mieli näemmä puristaa ihmisiä hyvin pieniin laatikoihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei oltais saatu lapsia oltais adoptoitu. Ei merkityksetöntä elämää kiitos.

No ei hyvin mene sullakaan kun et kykene itseksesi rakentamaan elämänsisältöä vaan kasaat sen vastuun jonkun toisen niskaan.

En vaan ymmärrä miks sen ylenpaattisen viinin lipityksen, jatkuvan matkustelun ja anytime hässimisen pitäs tuottaa samaa iloa kun omsn lapsen kasvun seuraaminen ja vanhemmuus ja ne kaikki uudet puolet kumppanissa.

Tietenkin tuottaa, ja paljon enemmän. Ei leikkipaikoilla värjöttely ole ihmisen elämää, eikä lasten hoito.

Vierailija kirjoitti:

Eikö täällä ole ketään muuta joka ei voi saada lapsia? Miten silloin eläisit elämääsi, mitä tekisit?

T. Nainen, joka haaveili aina äitiydestä mutta hoidoista huolimatta lapsettomia tässä ollaan, joten mitäs nyt?

Minä olin tuollainen, mutta lopulta onni kääntyi. Olen kylläkin jo vastannut tähän ketjuun, eli olisin hankkinut lisää miehiä. Ja jos ei olisi tepsinyt, olisin matkustellut ympäri maailmaa jne. Olisin elänyt vain itselleni ja puolisolleni ja meidän nautintohetkiämme varten.

Samaa kuin nytkin: makaisin sohvalla.

Vierailija kirjoitti:

Olisi kauhea kiire lomailla ympäri maailmaa ja yrittää nauttia kaikesta kun tietäisi, että jäljelle ei jäisi mitään.

Mitä sinulle muka jää? Lapsesiko? Eivät hekään tänne pysyvästi jää.

Asuisin ihanassa paikassa, matkustelisin, harrastaisin, tekisin töitä, elämä olisi vaiherikasta ja jokainen päivä mielekäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kauhea kiire lomailla ympäri maailmaa ja yrittää nauttia kaikesta kun tietäisi, että jäljelle ei jäisi mitään.

Mitä sinulle muka jää? Lapsesiko? Eivät hekään tänne pysyvästi jää.

Niin, lapsenipa juuri. Ja he ehkä aikanaan jatkavat sukua. Se on miten itse koen asian, sinä voit toki kokea eri tavalla, mutta minä koen elämäni niin. Elämällä on jotain merkitystä, ilman sitä kaikki olisi hälläväliä - enää ei.

Hih, se on hassua kun näissä keskusteluissa aina jotkut menevä tuohon samaan.

-"Pidän sinisestä"

-"MIKSI sinä muka pidät sinisestä? Miten niin sinä pidät sinisestä? Oletko tyhmä? Miksi et pidä punaisesta, kun minäkin pidän punaisesta?"

-"Minä pidän sinisestä"

Että mitäkö teen? No arkipäivisin teen töitä. Saan melko vapaasti valita työaikani ja -paikkani, joten paljon työskentelen ihan oloasussani kotosalla. Lounaan tilaan yleensä Woltilla, koska olen laiska kokkaamaan. Iltaisin harrastan paljon liikuntaa joko yksin tai mieheni kanssa. Viimeisen parin viikon aikana olen käynyt laskettelemassa, retkiluistelemassa, seinäkiipeilemässä, joogassa ja spinningissä. Viikonloppuisin katsellaan leffoja, nähdään kavereita ja käydään ulkona syömässä. Bilettää ei enää jaksa, mutta kaikki lomat matkustellaan. Useita kertoja vuodessa käydään ulkomailla. Viimeisen vuoden aikana olen käynyt mm. Italiassa, Espanjassa, Ranskassa ja pari kertaa Jenkeissä. Ihan mukavaa elämäähän tämä on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kauhea kiire lomailla ympäri maailmaa ja yrittää nauttia kaikesta kun tietäisi, että jäljelle ei jäisi mitään.

Mitä sinulle muka jää? Lapsesiko? Eivät hekään tänne pysyvästi jää.

Niin, lapsenipa juuri. Ja he ehkä aikanaan jatkavat sukua. Se on miten itse koen asian, sinä voit toki kokea eri tavalla, mutta minä koen elämäni niin. Elämällä on jotain merkitystä, ilman sitä kaikki olisi hälläväliä - enää ei.

Kyllä, minä koen asian eri tavalla. Minulle elämä on erittäin merkityksellistä ilman lapsia, ne vain häiritsisivät elämääni, minulle tärkeitä asioita ja ihmissuhteita. Toisille elämään tuo merkitystä joku muu, yhtä tärkeä asia, kun taas toisille vanhemmuus.

Onneksi jokainen voi elää niin kuin itse parhaaksi katsoo.

Vierailija kirjoitti:

Että mitäkö teen? No arkipäivisin teen töitä. Saan melko vapaasti valita työaikani ja -paikkani, joten paljon työskentelen ihan oloasussani kotosalla. Lounaan tilaan yleensä Woltilla, koska olen laiska kokkaamaan. Iltaisin harrastan paljon liikuntaa joko yksin tai mieheni kanssa. Viimeisen parin viikon aikana olen käynyt laskettelemassa, retkiluistelemassa, seinäkiipeilemässä, joogassa ja spinningissä. Viikonloppuisin katsellaan leffoja, nähdään kavereita ja käydään ulkona syömässä. Bilettää ei enää jaksa, mutta kaikki lomat matkustellaan. Useita kertoja vuodessa käydään ulkomailla. Viimeisen vuoden aikana olen käynyt mm. Italiassa, Espanjassa, Ranskassa ja pari kertaa Jenkeissä. Ihan mukavaa elämäähän tämä on.

Ja tuo voisin olla minä, ajattelevat kaikki perheelliset. Sydäntäsärkevää.

Vierailija kirjoitti:

Olisin eronnut miehestäni. Yhdessä ollaan lasten takia.

Tosi kivaa lapsille. Ilmapiirin kyllä aistivat..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisi kauhea kiire lomailla ympäri maailmaa ja yrittää nauttia kaikesta kun tietäisi, että jäljelle ei jäisi mitään.

Mitä sinulle muka jää? Lapsesiko? Eivät hekään tänne pysyvästi jää.

Niin, lapsenipa juuri. Ja he ehkä aikanaan jatkavat sukua. Se on miten itse koen asian, sinä voit toki kokea eri tavalla, mutta minä koen elämäni niin. Elämällä on jotain merkitystä, ilman sitä kaikki olisi hälläväliä - enää ei.

Kyllä, minä koen asian eri tavalla. Minulle elämä on erittäin merkityksellistä ilman lapsia, ne vain häiritsisivät elämääni, minulle tärkeitä asioita ja ihmissuhteita. Toisille elämään tuo merkitystä joku muu, yhtä tärkeä asia, kun taas toisille vanhemmuus.

Onneksi jokainen voi elää niin kuin itse parhaaksi katsoo.

Ei voi, jos lapset on jo hankittu.

Enpä tiedä mitä erikoista tekisin, kun lähes kaiken sen voin tehdä nyttenkin perheellisenä. Ehkä ostasin pakettiauton ja kiertelisin sillä maapalloa, niin kauan, kun jaksaisin. Sitten asettuisin johonkin miellyttävään paikkaan vain olemaan, kun en enää jaksaisi matkustaa. Töitä luultavasti tekisin helvetisti vähemmän, kun nyt.