Ilmaa muiden seurassa.
Olin miesystäväni juhlassa hänen kutsumanaan. Juhlassa lähimmät sukulaiset ottivat muistoksi yhteiskuvia mieheni kanssa. Minäkin ehdotin otettaisiinko meistä kuva. Sukulaiset ympärillä menivät oudoksi ja mies sanoi, että nyt ei kuvia oteta. Yrittäessäni ottaa osaa keskusteluihin minun sanomisiini ei reagoitu. Seisoskelin sitten muita ihmisiä sivusta seuraten kuin minua ei olisi ollutkaan tekemättä asiasta numeroa. Tiesin kyllä jo entuudestaan, että sukulaiset eivät haluaisi minua sinne, mutta jäi paha olo tilaisuudesta.
Tekee mieli sanoa tämä ääneen, mutta ei ole ketään kenelle tämän purkaisin ja siksi nyt tänne avauduin. Herättääkö tämä ajatuksia? Ylireagoinko kun loukkaannuin ja tunnen itseni surulliseksi. Mies kyllä oli hyvin pahoillaan myöhemmin vaikka en hänelle mitään asiasta sanonutkaan. Hän pahoitteli monesti ja sanoo rakastavansa minua, mutta sukulaiset saavat tilanteen kiusalliseksi koska hän tietää, että he eivät hyväksy minua.
Kommentit (12)
Miksi eivät halunneet sinua tilaisuuteen?
Voi ei, harmillinen tilanne. :( Voit olla loukkaantunut, ihan normaalia reagointia.
Ja, voisiko ap kertoa taustatietoa, miksi eivät pidä sinusta/hyväksy sinua?
Mä pimahtaisin, jollei miesystävä haluaisi mun kanssa samaan kuvaan. Tykkäsi sukulaiset tai ei. Olisin varmaan ottanut taksin kotiin tai vaihtoehtoisesti vetänyt lärvät jos olisi boolia. Saisivat kummassakin vaihtoehdossa lisää kauhisteltavaa.
Vierailija kirjoitti:
Ja, voisiko ap kertoa taustatietoa, miksi eivät pidä sinusta/hyväksy sinua?
Ei ole varsinaista syytä tai ainakaan ei ole ikinä ollut mitään tilannetta miksi eivät pitäisi minusta tai olisi tullut riitaa. Alusta alkaen ovat tehneet selväksi, että olen huono vaihtoehto, en vastaa heidän odotuksiaan/mielikuvaa siitä millainen nainen olisi sopiva. Osasyy ilmeisesti se, että minulla lapsi ja miehellä ei. Eivät ole halunneet tutustua minuun tai olla tekemisissä kanssani.
Taustatietoa kirjoitti:
Miksi eivät halunneet sinua tilaisuuteen?
Erityisesti hänen vanhempansa ja siskonsa eivät halua tutustua minuun ollenkaan tai olla tekemisissä. Vaikka olemme jo melkein vuoden seurustelleet hänen lähisukulaiset ovat kuin minua ei olisi olemassa, olen tavallaan kielletty puheenaihe ja mikäli mieheni mainitsee jotain minusta he vaihtavat puheenaihetta. Tämä siis mieheni kertoma asia. Itse en käy hänen vanhempien luona koska minua ei haluta sinne.
Siriina kirjoitti:
Mä pimahtaisin, jollei miesystävä haluaisi mun kanssa samaan kuvaan. Tykkäsi sukulaiset tai ei. Olisin varmaan ottanut taksin kotiin tai vaihtoehtoisesti vetänyt lärvät jos olisi boolia. Saisivat kummassakin vaihtoehdossa lisää kauhisteltavaa.
Paikalla oli myös lapsia niin ei viitsinyt tämmöiseen ryhtyä. Muuten olisi lasillinen tai toinenkin saattanut maistua yksin istuessa..
Näkymätönnainen kirjoitti:
Siriina kirjoitti:
Mä pimahtaisin, jollei miesystävä haluaisi mun kanssa samaan kuvaan. Tykkäsi sukulaiset tai ei. Olisin varmaan ottanut taksin kotiin tai vaihtoehtoisesti vetänyt lärvät jos olisi boolia. Saisivat kummassakin vaihtoehdossa lisää kauhisteltavaa.
Paikalla oli myös lapsia niin ei viitsinyt tämmöiseen ryhtyä. Muuten olisi lasillinen tai toinenkin saattanut maistua yksin istuessa..
Päätin senkin takia olla kuin mikään ei olisi loukannut koska en halunnut antaa heille sitä tyydytystä jonka mahdollisesti olisivat saaneet jos näkisivät minun olevan surullinen.
Kuule ap, mitä sinä niistä piittaat? Sano miehellesi miten ikävää syrjintä on.
Pyydä häntä pitämään sinun puoliasi, kun hän kerran sinun puolisosi on.
Vai onko hän näitä ikuisia mammanpoikia?
Onpa omituista käytöstä! Todellakin tulee paha mieli tollasesta. En menis ite ollenkaan enää tapaamaan noita tai niiden juhliin. Hieman munatonta mieheltäsi. On hänen tehtävä puolustaa parisuhdetta.
Nyt on käyty miehen kanssa keskustelua asiasta ja sanoin, että hän ei voi välttämättä saada vanhempiaan minua hyväksymään, mutta hän voi päättää minkä arvoinen hän muille näyttää minun olevan. Mikäli hän haluaa elämäänsä minun kanssani elää niin hänen on pystyttävä vastaavissa tilanteissa näyttämään, että minulla on arvoa hänelle. Hän on sitä mieltä, että teki todella väärin eikä aio vastaisuudessa toimia samoin. Toivottavasti on sanojensa mittainen jatkossa sillä todella hyvä mies ollut muuten ja haluaisin jatkaa hänen kanssaan. Siihen en pysty jos hän hiljaa hyväksyy minun mitätöimisen.
.