Siskoni ei osaa kasvattaa lastaan :(
Siskoni on nyt 27v ja lapsi on 5v, alusta saakka hän on ollut yh ja mies vankilassa, vieroituksessa tms. Tässä muutamia asioita, mitkä ovat jääneet mieleen:
- Lapsella oli tutti 3,5v saakka
- Lapsi oli rattaissa 4,5v saakka ja hän on erittäin pitkä poika, joten näytti säälittävältä ja koomiselta kun jalat raahasivat asfaltilla
- Lapselle ei lueta, tosin nykyään lapsen keskittymiskyky ei siihen edes riitä
- Lapsi valvoo yömyöhään, siis johonkin 02-04, koska äitikin valvoo
- Äiti ei käy töissä, joskus käy vähän koulussa
- Äidin isä hakee lapsen päiväkotiin ja tuo tarhasta, äiti nukkuu päivät
- Kämppä on saastainen. Kodinhoitaja (Sossun maksama) kävisi kerran kuussa, mutta ei voi siivota yleensä koska liian saastaista
- Ruokavälineitä ja pilaantuneita ruokia löytyy milloin mistäkin, sohvalta, pöydiltä jne.
- Lapsi syö erittäin epäterveellisesti, eineksiä, lihiksiä ja paljon herkkuja. Paljon limuja sun muuta. Ei vielä diabetesta mutta varmasti pian. Hampaita ei pestä.
- Lapsi on usein likaisissa vaatteissa tarhassa
- Tarhasta on valitettu kun lapsi ei osaa leikkiä muiden kanssa
- Lapsi on jotenkin poissaoleva ja keskittymiskyky olematon
- Äidin kanssa ollessaan äiti on Facebookissa tms ja vauva katsoo netflixiä tai tekee mitä huvittaa
- Äidillä on myös koira, kenen kanssa käy ehkä kerran päivässä minilenkillä ...
- Yleisesti lähes kaikissa asioissa lapsi on aina reippaasti jäljessä muista kehityksessä ja yleensä syynä on hänen äitinsä laiskuus
- Äidin koulutus: peruskoulu, saanut miljoonat potkut jne
- Lapsi on 5v ja puhe on erittäin takkuista ja epäselkeää, kunnollisten lauseiden muodostaminen ei onnistu
Pelokkain fiiliksin odotan kun esikoulu alkaa, koska silloin nämä lapsen oireilut ja "jälkeenjääneisyys" tulevat korostumaan. Lapsesta on tehty paljon lasuja, mm. naapureiden toimesta, saanut neuvolasta paljon huomautuksia ja tarhasta. Kuitenkaan mitään ei ole tehty vaikka lasujen kanssa onkin ollut tekemisissä.
Hän ei ole muuttanut tapojaan eikä tule muuttamaan, hän on ikuisesti laiska ja saamaton. Nämä wake up callit lasun toimesta eivät ole toimineet. Siskoni perustelee käytöstään vähättelemällä tai selittelemällä. Koottuja selityksiä on esim " Ei kaikkia neuvolan juttuja tarvitse ottaa niin kirjaimellisesti ja ei kukaan ole täydellinen äiti ". Lapselle ja lapsen tarpeille äidillä ei ole aikaa, mutta mietelauseita hän jaksaa postata Facebookkiin kymmeniä päivässä. Lisäksi hän levittää Facebookissa valheellista kuvaa siitä, mitä lapsen kanssa puuhaa ja muutenkin itsestään.
Hän on pohjimmiltaan ihan mukava ihminen. Hauska ja empaattinen mutta toisaalta erittäin laiska, saamaton ja itsekäs. En tiedä, miten minun tulisi toimia?
Olen suunnitellut että odotan siihen asti että lapsi menee eskariin, koska kyllä siellä viimeistään tilanteeseen puututaan. Jos siskoni ei ota itseään niskasta kiinni niin olen ajatellut että teen hänestä lasun ja kerron kaiken, mitä lasut eivät tiedä ja mitä siskoni on onnistunut valehtelemaan tai selittämään itselleen edulliseksi. Tiedän, että hän rakastaa lastaan mutta se pitäisi pystyä osoittamaan muutenkin kuin Muumimaailman reissulla. Ainiin ja tämä äitihän itse viilettää risteilyillä ja ties missä lähes joka toinen viikonloppu. Lapsi on usein isovanhemmillaan (onneksi, koska he ovat tasapainoisia ja lapsi saa esim. kotiruokaa) mutta arkisinkin he ovat yhdessä vain iltaisin, kun lapsi tulee tarhasta ja silloinkin se yhdessäoleminen on ruutuun tuijottamista.
Pelkään lapsen kehityksen puolesta, koska jo nyt vakavia merkkejä on ilmassa. Lapsi oli terve syntyessään mutta pelkään että tämän kasvatuksen tuloksena hänestä saattaa tulla jotain todella surullista.
Kommentit (16)
Tee ihmeessä lasu samantien ja kerrot kaiken mitä tiedät. Vaikka on kuinka siskosi niin lapsen etu pitää laittaa edelle.
Kuulostaa todella sairaalta elinympäristöltä. Voit vielä pelastaa pienen ihmisen elämän jos nyt ryhdyt toimeen. Muuten hän seuraa vanhempiensa jalanjälkiä.
Ap, olet asiaton. Se on hyvä asia, että olet siskosi lapsesta huolissasi, mutta se EI ole asiallista, että ruodit noin tunnistettavasti siskosi asioita netissä.
Sinun on syytä puhua nyt vanhempiesi kanssa, jotka lienevät parhaiten perillä siskosi tilanteesta. Teidän olisi syytä puhua siskosi kanssa ja jos mikään vakava puhe ei auta, tehdä uusi lastensuojeluilmoitus lapsesta. Kun ilmoituksen tekevät lapsen täti ja isovanhemmat, perheensisäinen huostaanotto voisi olla mahdollinen hyvinkin. Kuka teistä kykenee ottamaan lapsen huostaansa? Vai pitääkö etsiä ulkopuolinen sijaiskoti?
Einesten syöttäminen tai sotkuisuus vielä ovat ns. normalaivaihtelua, mutta muutoin lapsi kuulostaa aika tuen tarpeiselta.
Voitko tarkentaa mitä olet suunnitellut odottavasi?
Tunnistettavasti, jos vain ap tietää tositilanteen?
Miksi et tue siskoasi sen sijaan että arvostelet häntä netissä? Taidat olla sangen mukava ja empaattinen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistettavasti, jos vain ap tietää tositilanteen?
Sisko tietää omat asiansa. Aika kiva hänelle lukea täältä siskon ruotimisia.
Ja kyllä tuosta jo tunnistaa moni muukin, ikä ja puolison poissaolot ja lapsen käytökset on selitetty yksityiskohtaisesti.
Mä sanoisin ap:n käytöstä paskahousuiseksi. Ei uskalla vaatia siskoa ja vanhempiaan - jotka mahdollistavat avullaan siskon toiminnan - muuttamaan käytöstään, ei uskalla tehdä lasua, mutta uskaltaa nimettömänä ruotia siskoaan netissä. Wau....
Vierailija kirjoitti:
Miksi et tue siskoasi sen sijaan että arvostelet häntä netissä? Taidat olla sangen mukava ja empaattinen ihminen.
Tuen siskoani ja olen siivonnut esimerkiksi hänen kämppänsä useasti, mutta kuukauden jälkeen kämppä on taas kaaos koska päivittäin tai edes viikottain ei siivota ollenkaan. Lapsi on meillä hoidossa todella usein. Ja tottakai kuuntelen myös hänen huoliaan.
Hän myös pyytää neuvoja ja olen niitä antanut tuhansia kertoja. Teoriassa hän tietää mitä hänen pitäisi tiedä mutta ei onnistu siinä käytännössä.
- AP
Eikö kannattais se lasu tehdä heti? Mitä auttaa jos odotat?
P.S. Toivottavasti oli provo
Ei osaa mun siskokaan. Ja kolme lasta on pitänyt tehdä.
Kävi juurikin noin, että isoja ongelmia oli jo pienestä alkaen - joita vanhemmille läheisten ja neuvolan taholta asiasta mainittiin, mutta kun kotiäitinä oli, niin eihän sitä muualla huomattu (päivähoidossa esim.) ja vanhemmat ei ottaneet asiaa tosissaan. Mm. 2-4v iässä ainoa "leikki" tai puheenaihe, josta nämä lapset osasivat tauotta puhua oli pleikkaripelit. Menivät eskariin ja kouluun. Sitten kaikki räjähtikin käsiin; vuoden ikäerolla syntyneet lapset koitettiin saada kaikkien tukitoimien piiriin, mutta eihän nämä vanhemmat alkaneet omien sanojensa mukaan sossun-akkojen pillin mukaan tanssia.
No kovalla kädellä koitettiin puuttua puolisen vuotta. Sitten tuli poliisit ja sossu-akat. Haki ja vei lapset sijoitukseen.
Nuorin oli silloin parivuotias ja sai jäädä kotiin. Hänellä nyt (menee myös tulevana syksynä eskariin) on ongelmia puheessa, poistettu hampaita kun on niin huonossa kunnossa olleet. Ikätasoisesti katsottuna valitettavan yksinkertainen lapsi.
Veljeni ei ole sen parempi. On tehnyt kovalla innolla useammallekin naiselle lapsia ja sitten nämä wt-mammat on jääneet yh:ksi. Viimeksikin tämä ekaluokkalainen kertoi mitä aseita äidin uusimmalla miesystävällä on, että heillekin saattaa tulla vauva, että oli maannut jonkun tytön kanssa päällekkäin alasti ja kännykkä oli täynnä K16-18 törkyä, jossa ammuttiin aivoja pellolle. Myös tällä lapsella ollut hampaat niin huonossa kunnossa, että poistettu jo monta. Ja tämä wt-mamma tosiaan myös ehtinyt useammalle miehelle lapsia tehdä.
Näitä kaikkia aikuisia yhdistää se, että ei ole omakaan elämä ollut kunnossa ennen lapsia. Ei ole työpaikkaa, ei koulutusta jne.
Sääliksihän nuo lapsiparat käy, mutta fakta kun on että ei sitä voi toiselle loputtomiin asiasta sanoa jne. Minulla ainakin on ihan tarpeeksi tekemistä siinä, että omat lapseni hoidan. Siihenhän ei esim. minun vanhempieni voimat riitä, että edes toisinaan minun ihan-normaaleja-ilman-mitään-diagnoosia-ja-ehjät-hampaat-tallella-tietenkin-lapsia katsoisi. Heillä on voimat loppu, kun viimeiset 13-vuotta saanut aina olla näitä sisarieni lapsia vahtimassa; ja se on kuluttavaa hommaa kun lapset on niin totaalisen sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Ei osaa mun siskokaan. Ja kolme lasta on pitänyt tehdä.
Kävi juurikin noin, että isoja ongelmia oli jo pienestä alkaen - joita vanhemmille läheisten ja neuvolan taholta asiasta mainittiin, mutta kun kotiäitinä oli, niin eihän sitä muualla huomattu (päivähoidossa esim.) ja vanhemmat ei ottaneet asiaa tosissaan. Mm. 2-4v iässä ainoa "leikki" tai puheenaihe, josta nämä lapset osasivat tauotta puhua oli pleikkaripelit. Menivät eskariin ja kouluun. Sitten kaikki räjähtikin käsiin; vuoden ikäerolla syntyneet lapset koitettiin saada kaikkien tukitoimien piiriin, mutta eihän nämä vanhemmat alkaneet omien sanojensa mukaan sossun-akkojen pillin mukaan tanssia.
No kovalla kädellä koitettiin puuttua puolisen vuotta. Sitten tuli poliisit ja sossu-akat. Haki ja vei lapset sijoitukseen.
Nuorin oli silloin parivuotias ja sai jäädä kotiin. Hänellä nyt (menee myös tulevana syksynä eskariin) on ongelmia puheessa, poistettu hampaita kun on niin huonossa kunnossa olleet. Ikätasoisesti katsottuna valitettavan yksinkertainen lapsi.
Veljeni ei ole sen parempi. On tehnyt kovalla innolla useammallekin naiselle lapsia ja sitten nämä wt-mammat on jääneet yh:ksi. Viimeksikin tämä ekaluokkalainen kertoi mitä aseita äidin uusimmalla miesystävällä on, että heillekin saattaa tulla vauva, että oli maannut jonkun tytön kanssa päällekkäin alasti ja kännykkä oli täynnä K16-18 törkyä, jossa ammuttiin aivoja pellolle. Myös tällä lapsella ollut hampaat niin huonossa kunnossa, että poistettu jo monta. Ja tämä wt-mamma tosiaan myös ehtinyt useammalle miehelle lapsia tehdä.
Näitä kaikkia aikuisia yhdistää se, että ei ole omakaan elämä ollut kunnossa ennen lapsia. Ei ole työpaikkaa, ei koulutusta jne.
Sääliksihän nuo lapsiparat käy, mutta fakta kun on että ei sitä voi toiselle loputtomiin asiasta sanoa jne. Minulla ainakin on ihan tarpeeksi tekemistä siinä, että omat lapseni hoidan. Siihenhän ei esim. minun vanhempieni voimat riitä, että edes toisinaan minun ihan-normaaleja-ilman-mitään-diagnoosia-ja-ehjät-hampaat-tallella-tietenkin-lapsia katsoisi. Heillä on voimat loppu, kun viimeiset 13-vuotta saanut aina olla näitä sisarieni lapsia vahtimassa; ja se on kuluttavaa hommaa kun lapset on niin totaalisen sekaisin.
Siis ihan järkyttävää. Ihan kamala ajatus että kuinka monessa suomalaisperheessä suljettujen ovien takana on tuollaista jos eskariin asti onnistutaan jotenkin ongelmat piilottamaan. Eikö neuvolassa ole koskaan puuttuneet mihinkään vai ovatko edes käyneet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei osaa mun siskokaan. Ja kolme lasta on pitänyt tehdä.
Kävi juurikin noin, että isoja ongelmia oli jo pienestä alkaen - joita vanhemmille läheisten ja neuvolan taholta asiasta mainittiin, mutta kun kotiäitinä oli, niin eihän sitä muualla huomattu (päivähoidossa esim.) ja vanhemmat ei ottaneet asiaa tosissaan. Mm. 2-4v iässä ainoa "leikki" tai puheenaihe, josta nämä lapset osasivat tauotta puhua oli pleikkaripelit. Menivät eskariin ja kouluun. Sitten kaikki räjähtikin käsiin; vuoden ikäerolla syntyneet lapset koitettiin saada kaikkien tukitoimien piiriin, mutta eihän nämä vanhemmat alkaneet omien sanojensa mukaan sossun-akkojen pillin mukaan tanssia.
No kovalla kädellä koitettiin puuttua puolisen vuotta. Sitten tuli poliisit ja sossu-akat. Haki ja vei lapset sijoitukseen.
Nuorin oli silloin parivuotias ja sai jäädä kotiin. Hänellä nyt (menee myös tulevana syksynä eskariin) on ongelmia puheessa, poistettu hampaita kun on niin huonossa kunnossa olleet. Ikätasoisesti katsottuna valitettavan yksinkertainen lapsi.
Veljeni ei ole sen parempi. On tehnyt kovalla innolla useammallekin naiselle lapsia ja sitten nämä wt-mammat on jääneet yh:ksi. Viimeksikin tämä ekaluokkalainen kertoi mitä aseita äidin uusimmalla miesystävällä on, että heillekin saattaa tulla vauva, että oli maannut jonkun tytön kanssa päällekkäin alasti ja kännykkä oli täynnä K16-18 törkyä, jossa ammuttiin aivoja pellolle. Myös tällä lapsella ollut hampaat niin huonossa kunnossa, että poistettu jo monta. Ja tämä wt-mamma tosiaan myös ehtinyt useammalle miehelle lapsia tehdä.
Näitä kaikkia aikuisia yhdistää se, että ei ole omakaan elämä ollut kunnossa ennen lapsia. Ei ole työpaikkaa, ei koulutusta jne.
Sääliksihän nuo lapsiparat käy, mutta fakta kun on että ei sitä voi toiselle loputtomiin asiasta sanoa jne. Minulla ainakin on ihan tarpeeksi tekemistä siinä, että omat lapseni hoidan. Siihenhän ei esim. minun vanhempieni voimat riitä, että edes toisinaan minun ihan-normaaleja-ilman-mitään-diagnoosia-ja-ehjät-hampaat-tallella-tietenkin-lapsia katsoisi. Heillä on voimat loppu, kun viimeiset 13-vuotta saanut aina olla näitä sisarieni lapsia vahtimassa; ja se on kuluttavaa hommaa kun lapset on niin totaalisen sekaisin.
Siis ihan järkyttävää. Ihan kamala ajatus että kuinka monessa suomalaisperheessä suljettujen ovien takana on tuollaista jos eskariin asti onnistutaan jotenkin ongelmat piilottamaan. Eikö neuvolassa ole koskaan puuttuneet mihinkään vai ovatko edes käyneet?
Sori, olitkin kirjoittanut tuonne neuvolakäynneistä. Pikaluin niin jäi osa huomaamatta. :)
Hei te, joiden sisaruksilla on vanhemmuus täysin hukassa ja yksi ainakin sanoi että isovanhemmat (teidän vanhemmat?) ovat tasapainoisia. Onkohan noin? Kyllä tuon tasoiset ongelmat ja kyvytön vanhemmuus usein periytyvät, "hedelmistään puu tunnetaan". Vai onko kyseessä ns. curling vanhemmat, ovat tasoittaneet kaikki esteet ja pettymykset tieltä?
Vastaaja 12 jatkaa. Minulla siis molemmilla sisaruksilla pallo täysin hukassa vanhemmuuteen liittyen.
Siskolla syy on varmaankin se, että miehensä on hyvin dominoiva luonne. Siskoni on aina ollut alistuva ja myötäilevä. Suhde on kaikkea muuta kuin tasapainoinen. Lapset tehty sitä enempää suunnittelematta ja välillä ehkäisynkin pettäessä. Mies on jyrännyr "akkojen kotkotusta" ja "pojat on poikia". Kerran vuoteen jos käy neuvolassa, niin ei siellä koko kuvio todellakaan paljastu. Sosiaalipuolen resurssit olemattomat ja väen määrä sellainen, että ei osata ja ehditä ajoissa puuttua sieltä suuntaa. Läheisten asiasta mainittua on vaan suututtu; ja onhan se kamala kuulla arvostelua omasta vanhemmuudesta vaikka siinä perää olisikin.
Veljeni on taas aina ollut niin loppuun asti hemmoteltu ja impulsiivinen. Ei ole tarvinut huolta huomisesta kantaa, kun on nimenomaan nämä vanhemmat, jotka kyllä hoitavat rästilaskut, ajokortit, auton hommaamiset ja kaikki. Ja sitten kun on ihme kyllä tälle rentulle osunut kohdalle useampikin heti tutustumisen jälkeen vauvakuumeileva nainen, niin se on menoa. Ei olla mietitty lapsen tekoa niin vakavasti kuin itse olen asiaa pohtinut.
Minä luulen, että omissa vanhemmissamme korostuu veljeni suhteen tuo curling-vanhemmuus ja liika kiltteys siinä mielessä, että jos olisin vaan ollut tarpeeksi härski itsekin, niin olisi varmasti monesta liemestä pelastettu, eikä olisi itse tarvinnut pärjätäkseen nuorempana rimpuilla. Siskoni tapauksessa siskon mies taas on aina ollut hyvin arvaamaton. On suuttunut verisesti mm. vanhemmilleni ja oli puhumatta melkein kaksi vuotta / kielsi kylään tulemisen HÄNEN kotiinsa - on myös siskoni ja lasten koti, kun äitini kritisoi kerran sitä, miten mies aina sysää kaikki lapsiin liittyvän siskoni harteille - "onhan niillä lapsilla isäkin" oli tokaissut jossain väärässä saumassa. Edes jonkinlaisten asiallisten välien säilyttämiseksi siskoni ja lasten kannalta on ollut viisainta pitää suurin osa mölyistä (neuvoista ja huolesta) mahassa.
Mutta kun itse on ollut aina sellainen, että on halunnut omat laskunsa hoitaa, pitänyt tärkeänä että välit vanhempiin on aikuisena tasapuoliset. Meillä tämä tarkoittaa sitä, että vanhempamme ovat kyllä minunkin lapsistani kiinnostuneet, kerää lapsille marjat pakkaseen ja ukki muun muassa nikkaroi asuntoomme upeat lapsiportit mittatilauksena. Minä sitten auttelen vanhempiani muuten. Se on vastavuoroista.
Onko lapsi siis vauva vai 5-vuotias? Koetahan päättää, niin tarinastasikin tulee uskottavampi.
Nimi ja asuinpaikka sulla jäi mainitsematta, mutta muuten oli melko tyhjentävä pläjäys.