Seurustelen miljonäärin kanssa ja elämäni on..
.. todella hankalaa. Luulisi että rikkaan puolison kanssa rahaa ei tarvitsisi miettiä, mutta olen suunnitellut vaihtavani sellaiseen mieheen, jolla on suht sama rahatilanne kuin itsellä. Olen siis opiskelija ja elän lähinnä lainalla, mies on suunnilleen samanikäinen mutta on rikkaasta suvusta ja omistaa jo miljoonien edestä omaisuutta. Mies on kamala kitupiikki ja jos joskus sattuu tarjoamaan minulle esim. ruoan, jaksaa muistutella ja kysellä, että koskas minä tarjoan hänelle. Olen luullut että näistä tarjoamiskerroista ei kerry mitään "velkaa", mutta ilmeisesti hän näin sen ajattelee, eikä minulla ole todellakaan varaa maksella ravintolaillallisia. En ole vaatinut mieheltä kertaakaan lahjoja/rahaa/matkoja, vaan ollaan eletty aivan normaalisti. Yksi kerta myös matkustin eri paikkakunnalle näkemään miestä, mutta hänelle tuli esteitä ja matkarahani meni täysin hukkaan. Oli vielä juhlapyhä ja en päässyt enää muualle viettämään tätä juhlaa, koska ei ollut rahaa. Mies ei tehnyt elettäkään että korvaisi tästä minulle aiheutuneet kustannukset, sanoi vaan jotain että "jos ei ole rahaa niin ei voi juhlia". Opiskeluni ovat loppusuoralla ja en todellakaan aio elää kenenkään kustannuksella, mutta ahdistaa se, että miehelle joku 50 euroa on todella pieni raha, mutta ei ole valmis sitä panostamaan minuun, jolla tuo summa kaataa koko kuukauden talouden. En tiedä voinko nähdä tulevaisuutta ihmisen kanssa, joka laittaa hinnan kaikelle ja pienikin ostos minulle tekee tiukkaa. Vaikea sanoa, mutta jos itse olisin kyseisessä tilanteessa, niin luultavasti nauttisin että voisin jollain tapaa joskus helpottaa rakkaan ihmisen elämää ja tehdä hänet iloiseksi. Kadehdin ystäviä joiden opiskelevat miesystävät käyvät kesätöissä ja haluavat heti tarjota naisilleen jonkun kivan pienenkään jutun oman tulotasonsa mukaan. Minusta se osoittaa välittämistä ja kunnioittamista. Sitten vielä vitsailevat miljonäärimiehestäni, että miten helppoa minulla on.. huhhuh.
Kommentit (46)
Ei tule muuttumaan. Ei voi soittaa puhelimella, koska kustannuskysymys. Ei lämmittää, käyttää valoja. Kahvikupillisen tarjoaminen aiheuttaa kärsimystä. Pahemmaksi tulee menemään. Henkilö, joka on nuuka, on sitä aivan kaikessa paitsi omissa ostoksissaan itselleen.
Tosiaan hän pihtailee myös omissa ostoksissaan, mutta jos asia on hänelle tärkeä niin hinnalla ei ole väliä. On jo tässä vaiheessa paasannut avioehdon tärkeydestä (ei sillä, itsekin sitä kannatan mutta kiva näin suhteen alussa) ja siitä, että kulut tulee menemään aina puoliksi vaikka mikä olisi. Jotenkin kokee että on ansainnut nämä rahansa kovalla työllä eikä halua jakaa euroakaan. Olen pohtinut että helpompaa olisi toisen perus työssäkäyvän miehen kanssa, johon voisi luottaa esim. tilanteessa jossa sairastun vakavasti ja rahojen olisi helpompi olla ainakin osaksi yhteisiä kun oltaisiin "samalla tasolla".
Vierailija kirjoitti:
.. todella hankalaa. Luulisi että rikkaan puolison kanssa rahaa ei tarvitsisi miettiä, mutta olen suunnitellut vaihtavani sellaiseen mieheen, jolla on suht sama rahatilanne kuin itsellä. Olen siis opiskelija ja elän lähinnä lainalla, mies on suunnilleen samanikäinen mutta on rikkaasta suvusta ja omistaa jo miljoonien edestä omaisuutta. Mies on kamala kitupiikki ja jos joskus sattuu tarjoamaan minulle esim. ruoan, jaksaa muistutella ja kysellä, että koskas minä tarjoan hänelle. Olen luullut että näistä tarjoamiskerroista ei kerry mitään "velkaa", mutta ilmeisesti hän näin sen ajattelee, eikä minulla ole todellakaan varaa maksella ravintolaillallisia. En ole vaatinut mieheltä kertaakaan lahjoja/rahaa/matkoja, vaan ollaan eletty aivan normaalisti. Yksi kerta myös matkustin eri paikkakunnalle näkemään miestä, mutta hänelle tuli esteitä ja matkarahani meni täysin hukkaan. Oli vielä juhlapyhä ja en päässyt enää muualle viettämään tätä juhlaa, koska ei ollut rahaa. Mies ei tehnyt elettäkään että korvaisi tästä minulle aiheutuneet kustannukset, sanoi vaan jotain että "jos ei ole rahaa niin ei voi juhlia". Opiskeluni ovat loppusuoralla ja en todellakaan aio elää kenenkään kustannuksella, mutta ahdistaa se, että miehelle joku 50 euroa on todella pieni raha, mutta ei ole valmis sitä panostamaan minuun, jolla tuo summa kaataa koko kuukauden talouden. En tiedä voinko nähdä tulevaisuutta ihmisen kanssa, joka laittaa hinnan kaikelle ja pienikin ostos minulle tekee tiukkaa. Vaikea sanoa, mutta jos itse olisin kyseisessä tilanteessa, niin luultavasti nauttisin että voisin jollain tapaa joskus helpottaa rakkaan ihmisen elämää ja tehdä hänet iloiseksi. Kadehdin ystäviä joiden opiskelevat miesystävät käyvät kesätöissä ja haluavat heti tarjota naisilleen jonkun kivan pienenkään jutun oman tulotasonsa mukaan. Minusta se osoittaa välittämistä ja kunnioittamista. Sitten vielä vitsailevat miljonäärimiehestäni, että miten helppoa minulla on.. huhhuh.
Jätä se äijä
Meillä on muuten kyllä ihanaa yhdessä, mutta noista teoista jotenki paistaa välinpitämättömyys ja kylmyys.. Raha menee kaiken edelle. Ei jotenkin ymmärrä että minulla saattaa olla loppukuuksi 25 euroa käyttörahaa ja hänellä taas 100 k, mutta silti minulla täytyy nyt maksaa hänen ostoksensa, kun viime kuussa käytiin ravintolassa syömässä.
Ihan pimeitä monimiljonäärejä nähty. Halvinta mahdollista kumppanille, jos sitäkään. Itselle 10 harrasteautoa ja uusia sijoitusasuntoja. Jos sairastut ja hoitoosi tarvittaisiin rahaa, mitä luulet tapahtuvan?
Vierailija kirjoitti:
Ihan pimeitä monimiljonäärejä nähty. Halvinta mahdollista kumppanille, jos sitäkään. Itselle 10 harrasteautoa ja uusia sijoitusasuntoja. Jos sairastut ja hoitoosi tarvittaisiin rahaa, mitä luulet tapahtuvan?
Varmasti joutuisin ensin käyttämään kaikki omat säästöni ja sen jälkeen kipattaisiin toimeentulotuella halvimpaan hoitolaitokseen.
Jos outo avautuminen on totta, niin jopas on poika pahasti pilattu. Narsistipaska. Jätä se, naikoon rahojensa kanssa.
Moiselle miljoonikolle ainakin minä sanoisin että "kiis paljo ja hyvää jouluu"!
Vierailija kirjoitti:
Meillä on muuten kyllä ihanaa yhdessä, mutta noista teoista jotenki paistaa välinpitämättömyys ja kylmyys.. Raha menee kaiken edelle. Ei jotenkin ymmärrä että minulla saattaa olla loppukuuksi 25 euroa käyttörahaa ja hänellä taas 100 k, mutta silti minulla täytyy nyt maksaa hänen ostoksensa, kun viime kuussa käytiin ravintolassa syömässä.
vaikea uskoa, että olisi muutenkaan ihanaa, jos toisella on aivojen ja tunteiden tilalla laskin. Nyt nainen lähde kun vielä voit!
Mies vaihtoon. Ihmisarvo on tärkeämpää kuin omaisuus.
Juu aika outo. Imeellistä kyllä tuollainen rakkaan ahtaalle vetäminen, oli ihmisellä miljoonia tai ei.
Tuli vain yksi teoria mieleen, että onkohan miehellä ollut aiemmin suhde jossa miestä hyväksikäytettiin taloudellisesti?
Siis vähän nuorempana? (varmaan olette nuoria nytkin.) Ja sitten kun silmät avautuneet, niin päättänyt ettei enää ikinä anna kenenkään loisia hänen rahoillaan ja mennyt ehkä vähän yli sen periaatteen ylläpitäminen.
Tai sitten on vain muuten vaan ylipihi ihminen.
Eihän ne kulut voi mennä tasan puoliksi vaan kumpikin maksaa suhteessa tuloihinsa! Juurikin niin että sulle 50€ on koko kuukauden käyttöraha ja miehellä se on satatonnia.
Näin meillä mennään. Mies tienaa nettona noin viisinkertaisesti minun tulot. Joten ei todellakaan mene yhteiset kulut puoliksi pennilleen. Ei tulisi meillä siis kuuloonkaan ja 20 vuotta on näillä menty.
Mies ei ole köyhtynyt tänä aikana siksi enkä minä rikastunut...
Älä jää pilaamaan elämääsi tuollaiseen suhteeseen. Ihan sama onko mies rikas vai köyhä, mutta tuollaisen kitupiikin, itsekkään narsistin kanssa elämisestä ei vaan tule yhtään mitään.
Tapailin aikoinaan yhtä miestä, joka mainosti olevansa miljönääri. Varmaan olikin sitä, sillä omaisuutta oli paljon, mutta yrityksestään nosti omaa käyttöönsä vain äärimmäisen vähän rahaa ja osti ruoat punalaputettuina. Siinä mielessä oli kyllä kiva, ettei katsonut tarjoamiensa ruokien tai pikkulahjojen olevan velkaa minun puoleltani.
Parasta on olla suhteessa, jossa molemmat suhtautuvat rahankäyttöön samalla tavalla ja tietää, että hädän tullen voi luottaa toisen apuun.
Sinähän olet tuolle äijälle pelkkä halpa roska.
Etsiköön jostain rikkaan perijättären, eiköhän niitä ole hänelle ihan jonossa (no, ei ole tuollaiselle.)
Joo, samanlaisia kokemuksia. Deittailin lyhyesti hyvin varakasta miestä, joka toi varakkuutensa alusta asti todella näkyvästi esille ja isoon ääneen alleviivasi miten ei todellakaan periaatteesta tarjoa naisille mitään. Ei juomaa, ei ruokaa, ei yhtään mitään. Puhui jatkuvasti siitä, miten kaikki ihmiset joiden kanssa hän on tekemisissä kärkkyvät hänen rahojaan ja yrittävät hyötyä hänestä. Jopa tarjoilija oli muka kohtelias ainoastaan koska "näkee että mulla on rahaa ja yrittää saada mut jättämään ison tipin"
Ei siinä mitään, mielestäni on täysin ok että treffeillä kumpikin maksavat omat osuutensa, mutta se JATKUVA rahasta puhuminen ja jankkaaminen... Itse olen pienituloinen, mutta silti velaton ja ihan hyvin pärjäävä. Tarjoan yleensä kavereille ja deiteille pitämättä kirjaa siitä tasoittuuko tilit sentilleen. Pidän ihan kohteliaana että jos haen juomaa itselleni niin kysyn seuralaiselta tuonko jotain hänellekin.
Miehestä jäi oikeasti sellainen kuva, että hän piti kaikkia naisia ahneina h*orina. Todella vastenmielinen tapaus ja kun sitten päätin tapailun tosiaan muutamien treffien jälkeen niin tuli että "joo, näin käy monesti kun akat huomaavat että multa ei voi kupata rahaa."
Huoh... Kaikella sillä rahallaan ei voi ostaa itselleen normaaleja käytöstapoja...
Kuuntelit tänään radiota jossa oli samanlainen tapaus ja päätit trollata?
Joo, ei kovin houkuttava asenne. Itse olen miettinyt, että jos jostain vaikka voittaisin paljon rahaa, olisi ihana helpottaa läheisten elämää ja tarjota joskus jotain kivaa heillekin. Siipeilijät on toki asia erikseen, mutta aika naurettavaa ettei miljonääri voi edes huomattavasti varattomammalle kumppanilleen yhtä ateriaa tarjota.
Mitä jos ilmoittaisit ettet kestä tämmöistä. Ettet halua jatkaa jos toinen on noin sairaalloisen pihi. Vaadit että mened hoitoon. Jos raaskii.
Sulla on kusipäinen mies.