Lue keskustelun säännöt.
Mussa on paljon vikaa. Ja yksi vika on vanhempieni syytä..
18.02.2018 |
Eli, lapsena mulla todettiin puheenviivästymää (lausuminen ns kusi, muuten oli ok)
Visuaalis-motorisia ongelmia,
kouluiässä lukihäiriö, hyvin lieviä oppimisvaikeuksia, toispuoleinen kuurous,
syrjäänvetäytyvä luonne.
Olin ja olen kosketus/ääniherkkä.
On migreeni.
(Kaikista näistä huolimatta vanhemmille ei tullut mieleenkään käyttää mua lasten psykiatrisella polilla! Nyt joudun aikuisiässä tutkituttamaan pääni!) Nykyään nuo eivät niinkään vaivaa, ainoastaan huonontunut lähimuisti joka haittaa uuden oppimista.
Mutta se mikä oli vanhempien vika, oli mun pituus. Se laahasi todella rajusti jäljessä (osittain siksi että isä rangaistukseksi sanoi etten kotona saa ruokaa, tyydy siihen mitä on koulussa) osittain jostain muusta syystä. Muistan kuinka joskus ollessani 7-8v äidilleni puhuttiin siitä että kasvuhormoni-hoito olisi hyvä aloittaa että kasvaisin edes jotenkin normaalin pituiseksi.
Mutta ei, eivät suostuneet. Nyt olen 145cm ja se hankaloittaa elämääni todella paljon (esim oikean kokoisia vaatteita, etenkään housuja en löydä, en ylety mihinkään ja pitää kiipeillä jokapaikkaan. Ei siinä, mutta on kipuja ja kiipeily sattuu.) Eli kiitos vain, olisin voinut sillä hoidolla kasvaa edes 160cm pitkäksi tai vähän alle.
Kommentit (5)
Muuan tuntemani mies jäi kitukasvuiseksi, kun isäpuolensa kielsi syömästä klo 16 jälkeen.
Joskus kävi veljensä kanssa varastamassa omenoita naapurin puusta, mutta eihän niitäkään aina ollut tarjolla. Nälässäpitäminen on jättänyt häneen myös henkiset vammat, ruoka on erittäin kipeä aihe.
Isäpuoli-ukko sai sitten myös oman biologisen lapsen, joka kyllä sai syötävää ihan koska tahansa myös klo 16 jälkeen.
Tyhmää, kiduttavaa ja rikollista pihdata ruokaa kasvavilta lapsilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä kasvoin äitiäni pidemmäksi , onneksi vaikka mun vanhemmat ei tajunnu että mulle pitää antaa ruokaa. asuttiin mummon kanssa samassa talossa siihen asti kun oli 10v ja kun muutettiin pois meillä ei ollut koskaan ruokaa, mutsi duunissa n 9-20 joka päovä, isällä n 200 matkapäivää vuodessa, hyvissä töissä olivat. niiltä oli menny ohi että lapsi syö muulloinkin kuin koulussa koska mummo oli hoitannu mut 10 v:ksi. mä kävin välillä mummolla syömässä mutta homma lävähti mutsin tietoon kun olin 14 ja mulle tuli anemia, onneksi en kuitenkaan laihtunut sairaalloisesti mutta pieni olin 161/40 . sen jälkeen meille alettiin ostaa ruokaa. viikonloppuina me käytiin jossain ulkona syömässä ja isä teki joskus jotain ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
mä kasvoin äitiäni pidemmäksi , onneksi vaikka mun vanhemmat ei tajunnu että mulle pitää antaa ruokaa. asuttiin mummon kanssa samassa talossa siihen asti kun oli 10v ja kun muutettiin pois meillä ei ollut koskaan ruokaa, mutsi duunissa n 9-20 joka päovä, isällä n 200 matkapäivää vuodessa, hyvissä töissä olivat. niiltä oli menny ohi että lapsi syö muulloinkin kuin koulussa koska mummo oli hoitannu mut 10 v:ksi. mä kävin välillä mummolla syömässä mutta homma lävähti mutsin tietoon kun olin 14 ja mulle tuli anemia, onneksi en kuitenkaan laihtunut sairaalloisesti mutta pieni olin 161/40 . sen jälkeen meille alettiin ostaa ruokaa. viikonloppuina me käytiin jossain ulkona syömässä ja isä teki joskus jotain ruokaa.
No nii, sä kasvoit pituutta koska joku sua kuitenkin ruokki ilmeisen hyvin. Ja sun vanhemmat heräs jossai kohtaa siihen faktaan että kasvava lapsi tarvii ruokaa. Mä sain välil olla viikonkin niin etten kotona ruokaa saanut. Sitten ne mulle valmiiksi laitetut annokset, tasan esim 1 peruna ja kauhallinen kastiketta. Ei sillä pelillä tule painoa, eikä pituutta... Ap
Vierailija kirjoitti:
Muuan tuntemani mies jäi kitukasvuiseksi, kun isäpuolensa kielsi syömästä klo 16 jälkeen.
Joskus kävi veljensä kanssa varastamassa omenoita naapurin puusta, mutta eihän niitäkään aina ollut tarjolla. Nälässäpitäminen on jättänyt häneen myös henkiset vammat, ruoka on erittäin kipeä aihe.
Isäpuoli-ukko sai sitten myös oman biologisen lapsen, joka kyllä sai syötävää ihan koska tahansa myös klo 16 jälkeen.
Tyhmää, kiduttavaa ja rikollista pihdata ruokaa kasvavilta lapsilta.
Niinpä! Meillä ei kielletty syömästä tiettyjen kellonaikojen jälkeen, paitsi mä en saanut syödä edes leipää just silloin kun oli nälkä, piti odottaa seuraavaa oikeaa ruoka-aikaa. Jos leipää jne oli isän mielestä kulunut liikaa, minä olin ahnehtinut kaiken..... ap
Että viitsitkin syyllistää vanhempiasi.