Lue keskustelun säännöt.
Mitä tarkoittaa Böle? Siis Pasila on Böle ja Nupuri on Nupurböle?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Kyllä se sitten varmaan on noin kun sanotte.
En asu Helsingissä, mutta kovin siellä tänään. Kiinnitin jälleen huomiota hassuun sanaan Böle Pasilan ruotsinkielisenä nimenä ja kun pois ajaessa huomasin, että Nupuri on Nupurböle, asia alkoi askarruttaa niin paljon, errä päätin kysyä Täältä.
Täällä oli jopa ihminen, joka oli tehnyt tutkielman sanasta Böle.
Ei sentään tutkielmaa. Proseminaarityön. Oon aina ollut kiinnostunut paikannimistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos! Mä olen tätä myös miettinyt paljon, kun junissa kuljen ja jään Björkbyssä pois.
Miksi kylä on Koivukylässä by ja Pasilassa böle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kylä. Tein tästä aikoinani proseminaarityön. 😂
Jopas vain. Pelköstä sanasta Böle vai ylipäätään ruotsinnoksista?
Pelkästä Bölestä. Useimmiten se ruotsinkielinen on ollut ensin, sitten siitä on väännetty suomennoksia. Pyöli.
Suomenkielinen nimi on kyllä pääsääntöisesti ollut ensin, koska ruotsalaiset tulivat siirtolaisina tänne rannikoille, jossa jo asui suomenkielisiä. Esim. kaikka rannikoin lax-päätteiset paikat ovat suomenkielisiä alunperin (laksi = vanha muoto sanasta lahti).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Kyllä se sitten varmaan on noin kun sanotte.
En asu Helsingissä, mutta kovin siellä tänään. Kiinnitin jälleen huomiota hassuun sanaan Böle Pasilan ruotsinkielisenä nimenä ja kun pois ajaessa huomasin, että Nupuri on Nupurböle, asia alkoi askarruttaa niin paljon, errä päätin kysyä Täältä.
Täällä oli jopa ihminen, joka oli tehnyt tutkielman sanasta Böle.
Ei sentään tutkielmaa. Proseminaarityön. Oon aina ollut kiinnostunut paikannimistä.
Mikä on proseminaarityö? Meillä Tampereen teknillisessä yliopistossa oli mahdollisuus tehdä erikoistyö ja sitten diplomityö. (Ja tietty lisensiaattityö ja tohtorin väitös, jotka niin pitkälle jatkoi.)
Minäkin olen miettinyt Böle-mysteeriä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stensböle = Kivenpasila
Benböle = Jalkapasila
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pasila on fredriksberg. Böle tarkoittaa savua eli montaa taloa. Miksi pitää ämgetä ruotsinkielisille alueille jos ei osaa kieltä. Miksi svedu alueella menee paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Tuusula ja Tusby tulee keskiaikaisesta nimestä (etunimi/sukunimi) Tuusa.
Minkähänlaista nuuskaa on Tuusan nuuska?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Savu (rök) verotuksellisena terminä ei tarkoita montaa taloa, vaan ihan loogisesti yhtä taloa tai ruokakuntaa, yhdestä tuvasta nousevaa savua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Kyllä se sitten varmaan on noin kun sanotte.
En asu Helsingissä, mutta kovin siellä tänään. Kiinnitin jälleen huomiota hassuun sanaan Böle Pasilan ruotsinkielisenä nimenä ja kun pois ajaessa huomasin, että Nupuri on Nupurböle, asia alkoi askarruttaa niin paljon, errä päätin kysyä Täältä.
Täällä oli jopa ihminen, joka oli tehnyt tutkielman sanasta Böle.
Ei sentään tutkielmaa. Proseminaarityön. Oon aina ollut kiinnostunut paikannimistä.
Mikä on proseminaarityö? Meillä Tampereen teknillisessä yliopistossa oli mahdollisuus tehdä erikoistyö ja sitten diplomityö. (Ja tietty lisensiaattityö ja tohtorin väitös, jotka niin pitkälle jatkoi.)
Se on varmaan nykyään suunnilleen sama kuin kandivaiheen lopussa tehtävä eka sellainen tieteellinen työ. Tai sellaisen harjoitelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Kyllä se sitten varmaan on noin kun sanotte.
En asu Helsingissä, mutta kovin siellä tänään. Kiinnitin jälleen huomiota hassuun sanaan Böle Pasilan ruotsinkielisenä nimenä ja kun pois ajaessa huomasin, että Nupuri on Nupurböle, asia alkoi askarruttaa niin paljon, errä päätin kysyä Täältä.
Täällä oli jopa ihminen, joka oli tehnyt tutkielman sanasta Böle.
Ei sentään tutkielmaa. Proseminaarityön. Oon aina ollut kiinnostunut paikannimistä.
Mikä on proseminaarityö? Meillä Tampereen teknillisessä yliopistossa oli mahdollisuus tehdä erikoistyö ja sitten diplomityö. (Ja tietty lisensiaattityö ja tohtorin väitös, jotka niin pitkälle jatkoi.)
Se on varmaan nykyään suunnilleen sama kuin kandivaiheen lopussa tehtävä eka sellainen tieteellinen työ. Tai sellaisen harjoitelma.
Ahaa, vai sellainenkin on olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Pasila on fredriksberg. Böle tarkoittaa savua eli montaa taloa. Miksi pitää ämgetä ruotsinkielisille alueille jos ei osaa kieltä. Miksi svedu alueella menee paremmin.
Ketkä on ängenneet minne? Nykyisen Suomen alueella puhuttiin suomea ja saamea ennen kuin ruotslaiset änkesivät rannikoille. Joten miksi ruotsalaiset tulivat suomalaisten maille ja nimesivät paikat ruotsiksi ??? Aika itsekästä, eikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Kyllä se sitten varmaan on noin kun sanotte.
En asu Helsingissä, mutta kovin siellä tänään. Kiinnitin jälleen huomiota hassuun sanaan Böle Pasilan ruotsinkielisenä nimenä ja kun pois ajaessa huomasin, että Nupuri on Nupurböle, asia alkoi askarruttaa niin paljon, errä päätin kysyä Täältä.
Täällä oli jopa ihminen, joka oli tehnyt tutkielman sanasta Böle.
Ei sentään tutkielmaa. Proseminaarityön. Oon aina ollut kiinnostunut paikannimistä.
Mikä on proseminaarityö? Meillä Tampereen teknillisessä yliopistossa oli mahdollisuus tehdä erikoistyö ja sitten diplomityö. (Ja tietty lisensiaattityö ja tohtorin väitös, jotka niin pitkälle jatkoi.)
Se on varmaan nykyään suunnilleen sama kuin kandivaiheen lopussa tehtävä eka sellainen tieteellinen työ. Tai sellaisen harjoitelma.
Ahaa, vai sellainenkin on olemassa.
En tiedä onko, luulisin että on.
Oma tutkintoni on niin ikivanha että silloin tehtiin proseminaarityö kun oltiin suunnilleen hum kandeja. Hum kandin todistuksen sai halutessaan. Sitten tehtiin gradu ja valmistuttiin fil kandeiksi. Ja sitten maisterin arvon sai ostaa.
Silloin ei tarvinnut hakea mitään suoritusoikeutta ylempään tutkintoon, kuten nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Kyllä se sitten varmaan on noin kun sanotte.
En asu Helsingissä, mutta kovin siellä tänään. Kiinnitin jälleen huomiota hassuun sanaan Böle Pasilan ruotsinkielisenä nimenä ja kun pois ajaessa huomasin, että Nupuri on Nupurböle, asia alkoi askarruttaa niin paljon, errä päätin kysyä Täältä.
Täällä oli jopa ihminen, joka oli tehnyt tutkielman sanasta Böle.
Ei sentään tutkielmaa. Proseminaarityön. Oon aina ollut kiinnostunut paikannimistä.
Mikä on proseminaarityö? Meillä Tampereen teknillisessä yliopistossa oli mahdollisuus tehdä erikoistyö ja sitten diplomityö. (Ja tietty lisensiaattityö ja tohtorin väitös, jotka niin pitkälle jatkoi.)
Se on varmaan nykyään suunnilleen sama kuin kandivaiheen lopussa tehtävä eka sellainen tieteellinen työ. Tai sellaisen harjoitelma.
Ahaa, vai sellainenkin on olemassa.
En tiedä onko, luulisin että on.
Oma tutkintoni on niin ikivanha että silloin tehtiin proseminaarityö kun oltiin suunnilleen hum kandeja. Hum kandin todistuksen sai halutessaan. Sitten tehtiin gradu ja valmistuttiin fil kandeiksi. Ja sitten maisterin arvon sai ostaa.
Silloin ei tarvinnut hakea mitään suoritusoikeutta ylempään tutkintoon, kuten nykyään.
Ei nykyäänkään haeta. Yliopistoon valitut saavat samantien oikeuden sekä alempaan että ylempään tutkintoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Kyllä se sitten varmaan on noin kun sanotte.
En asu Helsingissä, mutta kovin siellä tänään. Kiinnitin jälleen huomiota hassuun sanaan Böle Pasilan ruotsinkielisenä nimenä ja kun pois ajaessa huomasin, että Nupuri on Nupurböle, asia alkoi askarruttaa niin paljon, errä päätin kysyä Täältä.
Täällä oli jopa ihminen, joka oli tehnyt tutkielman sanasta Böle.
Ei sentään tutkielmaa. Proseminaarityön. Oon aina ollut kiinnostunut paikannimistä.
Mikä on proseminaarityö? Meillä Tampereen teknillisessä yliopistossa oli mahdollisuus tehdä erikoistyö ja sitten diplomityö. (Ja tietty lisensiaattityö ja tohtorin väitös, jotka niin pitkälle jatkoi.)
Se on varmaan nykyään suunnilleen sama kuin kandivaiheen lopussa tehtävä eka sellainen tieteellinen työ. Tai sellaisen harjoitelma.
Ahaa, vai sellainenkin on olemassa.
En tiedä onko, luulisin että on.
Oma tutkintoni on niin ikivanha että silloin tehtiin proseminaarityö kun oltiin suunnilleen hum kandeja. Hum kandin todistuksen sai halutessaan. Sitten tehtiin gradu ja valmistuttiin fil kandeiksi. Ja sitten maisterin arvon sai ostaa.
Silloin ei tarvinnut hakea mitään suoritusoikeutta ylempään tutkintoon, kuten nykyään.
Mikä idea siinä oli, että maisterin arvo piti ostaa? Täytyykö vieläkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Kyllä se sitten varmaan on noin kun sanotte.
En asu Helsingissä, mutta kovin siellä tänään. Kiinnitin jälleen huomiota hassuun sanaan Böle Pasilan ruotsinkielisenä nimenä ja kun pois ajaessa huomasin, että Nupuri on Nupurböle, asia alkoi askarruttaa niin paljon, errä päätin kysyä Täältä.
Täällä oli jopa ihminen, joka oli tehnyt tutkielman sanasta Böle.
Ei sentään tutkielmaa. Proseminaarityön. Oon aina ollut kiinnostunut paikannimistä.
Mikä on proseminaarityö? Meillä Tampereen teknillisessä yliopistossa oli mahdollisuus tehdä erikoistyö ja sitten diplomityö. (Ja tietty lisensiaattityö ja tohtorin väitös, jotka niin pitkälle jatkoi.)
Se on varmaan nykyään suunnilleen sama kuin kandivaiheen lopussa tehtävä eka sellainen tieteellinen työ. Tai sellaisen harjoitelma.
Ahaa, vai sellainenkin on olemassa.
En tiedä onko, luulisin että on.
Oma tutkintoni on niin ikivanha että silloin tehtiin proseminaarityö kun oltiin suunnilleen hum kandeja. Hum kandin todistuksen sai halutessaan. Sitten tehtiin gradu ja valmistuttiin fil kandeiksi. Ja sitten maisterin arvon sai ostaa.
Silloin ei tarvinnut hakea mitään suoritusoikeutta ylempään tutkintoon, kuten nykyään.
Mikä idea siinä oli, että maisterin arvo piti ostaa? Täytyykö vieläkin?
Ei kai sirä nykyään osteta.
Se maksoi 45 markkaa. En tiedä miksi se piti ostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Kyllä se sitten varmaan on noin kun sanotte.
En asu Helsingissä, mutta kovin siellä tänään. Kiinnitin jälleen huomiota hassuun sanaan Böle Pasilan ruotsinkielisenä nimenä ja kun pois ajaessa huomasin, että Nupuri on Nupurböle, asia alkoi askarruttaa niin paljon, errä päätin kysyä Täältä.
Täällä oli jopa ihminen, joka oli tehnyt tutkielman sanasta Böle.
Ei sentään tutkielmaa. Proseminaarityön. Oon aina ollut kiinnostunut paikannimistä.
Mikä on proseminaarityö? Meillä Tampereen teknillisessä yliopistossa oli mahdollisuus tehdä erikoistyö ja sitten diplomityö. (Ja tietty lisensiaattityö ja tohtorin väitös, jotka niin pitkälle jatkoi.)
Se on varmaan nykyään suunnilleen sama kuin kandivaiheen lopussa tehtävä eka sellainen tieteellinen työ. Tai sellaisen harjoitelma.
Ahaa, vai sellainenkin on olemassa.
En tiedä onko, luulisin että on.
Oma tutkintoni on niin ikivanha että silloin tehtiin proseminaarityö kun oltiin suunnilleen hum kandeja. Hum kandin todistuksen sai halutessaan. Sitten tehtiin gradu ja valmistuttiin fil kandeiksi. Ja sitten maisterin arvon sai ostaa.
Silloin ei tarvinnut hakea mitään suoritusoikeutta ylempään tutkintoon, kuten nykyään.
Ei nykyäänkään haeta. Yliopistoon valitut saavat samantien oikeuden sekä alempaan että ylempään tutkintoon.
Okei, olen sitten käsittänyt nykysysteemin väärin.
Kiitos! Kyllä se sitten varmaan on noin kun sanotte.
En asu Helsingissä, mutta kovin siellä tänään. Kiinnitin jälleen huomiota hassuun sanaan Böle Pasilan ruotsinkielisenä nimenä ja kun pois ajaessa huomasin, että Nupuri on Nupurböle, asia alkoi askarruttaa niin paljon, errä päätin kysyä Täältä.
Täällä oli jopa ihminen, joka oli tehnyt tutkielman sanasta Böle.