"Ystävät"

Ovatko nuo kaikki kuvailemasi ystävät samaa kaveriporukkaa? Jos ovat, oletko huomannut, että porukassa olisi yksi ylitse muiden, joka tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa, on jokaisen tai useamman kaveriporukan jäsenen luottohenkilö, mutta hänkin kertoo sinulle "totuuksia" muista ystävistä? Joskus ne totuudet on naamioitu ovelasti välittämiseksi, huolissaan olemiseksi. "Älä vain kerro hänelle, että mainitsin tästä, ettei hän syyllistyisi, kun hänellä on muutenkin niin vaikeaa."

Tekstisi voisi olla suoraan minun kynästäni. Yllä kirjoitin oivalluksen omasta elämästäni. Olin jo vuosikausia kokenut selittämätöntäkin ahdistusta tuossa kaveriporukassa, välttelin yhteisiä ison porukan illanviettoja. Ihmetteli, miten yhdessä tilanteessa x:n kanssa haukuttiin y:tä ja pian sitten x olikin puheenaiheena. Emme olleet enää mitään teinejä... Viime vuonna asia lävähti päin naamaa: toinen läheisimmistä ystävistäni olikin ilmiselvä narsisti, ja muut seläntakanajauhajat sitä hänen hoviaan, joilla on jokaisella ongelmia itsetunnon kanssa. On kateutta, läheisriippuvuutta jne. Oma pelastukseni oli se, että jo vuosia ennen tätä varsinaista oivallusta aloitin pienin askelin oman elämäni elämisen muiden mielipiteistä huolimatta. Mm. opiskelujen kautta sain itsearvostusta ja -tuntoa, sekä uuden ystävän, jonka lähellä oli helppo olla. Pikkuhiljaa uskalsin kyseenalaistaa entisten kaveriporukkani juttuja. Totuuden lävähdettyä otin myös entisiin hyviin kavereihin yhteyttä: he olivat tällä narsistisella leikkikentällä jääneet unohduksiin.

Tokihan kyse voi olla muuten vain itsestään epävarmoista ihmisistä ilman että kenelläkään olisi manipuloivaa otetta toisiin. Myös nuori ikä voi olla selittävä tekijä. Kuitenkin irtaantuminen on vaikeaa, mutta toisaalta, mitä teet ihmisillä, joiden arvomaailma poikkeaa omastasi, ja joiden seurassa et voi ikinä olla varma siitä, hyväksytäänkö sinut, vai jauhetaanko selän takana.. Arvoisesi ihmiset luottavat sinuun, kunnioittavat sinua ja hyväksyvät sinut sellaisena kuin olet. Muista se, jos mietit, että mitähän ihmiset sinusta nyt ajattelevat, jos ja KUN sinä haluat laittaa kaveripiirin uusiksi... Elämä on nyt!

Kiitos, rohkaiseva kirjoitus! Tosiaan puhutaan jo yli kolmekymppisistä ihmisistä, kaikki olleet yhtä samaa kaveriporukkaa jo pitkään. Olen vuosia kyseenalaistanut tätä porukkaa ja tuntenut etten kuulu joukkoon koska syvällä sisimmässäni elämänarvoni ovat jotain aivan toisenlaista kuin tässä porukassa "kuuluu olla". Luulen että useampikin näistä "ystävistäni" omaa narsistisia piirteitä, loput toimivat hovina heidän ainaiselle kilpailulleen.

Yksi asia mikä minua eniten ärsyttää, on se, että kun yritän irtautua ko. porukasta niin alkaa se viestittely ja soittelu ja "ois ihana nähdä" -litania, sehän on katastrofi kun yksi hovinarreista yrittää karata...

Vaikkei ole aina se paras tapa kommentoida, että alkaa kertoa omasta elämästä, mutta jos saan tehdä niin, voisi tästä olla hyötyä sinulle, ap?

Onko sinulla jokin rooli, tietty tehtävä tuossa kaveriporukassa? Seuraneiti, ilmaisten palvelusten tekeminen ammattisi vuoksi, kuski, olkapäänä oleminen? Konkreettisena neuvona miten voisit etääntyä "ystävistäsi": jos tunnistat itselläsi tietyn roolin, ala käyttäytymään roolisi/odotusten vastaisesti. Ehkä pommittaminen loppuu nopeastikin, kun huomaavat, että olet muuttunut.

Jätä ne siat. Oikeasti. Elämä on liian lyhyt mulkeroiden seurassa tuhlattavaksi. Hyviäkin ihmisiä on olemassa.

Up

Toivottavasti ketjun aloittaja onnistuit heivaamisessa!!

Oot liian kiltti. Käännä uusi sivu elämässäsi.