Miten kertoa tyttöystävälle, että hän on lihonut
Moi
Saisinkohan teiltä neuvoja. Me ollaan oltu tyttöystäväni kanssa yhdessä nyt reilun vuoden. Vielä vuosi sitten hänellä ei liikakiloja ollut kuin ehkä hitusen, joka mulle oli ainakin ihan ok. Nyt vuoden mittaan hänelle on tullut kiloja huomattava määrä lisää, mikä näkyy esim. vatsamakkaroina ja yleisenä pyöristymisenä. Tämä kaikki on seurausta siitä, että hän ei kuntoile enää ollenkaan. Sen sijaan kaikenlaiset namut maistuvat entistä enemmän. Tällä menolla lihominen siis vaan jatkuu.
Kertokaa siis mulle, miten otan asian puheeksi, ja ylipäänsä miten saisin hänet huomioimaan omaa terveyttään enemmän?
Terv. OO
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
No olette kyllä olleet jo sen verran pitkään yhdessä, että avoin kommunikaatio pitäisi olla jo kuosissa. Eli otat totta kai asian suoraselkäisesti puheeksi ja sanot, että olet valmis kannustamaan häntä terveellisempiin elintapoihin, eli kannustat häntä mukaasi kuntoilemaan ja kokkaat hänelle terveellisempää ruokaa, sekä joskus myös terveellisempiä herkkuja.
Jälleen vastuu naisen laihtumisesta sälyttyy miehelle. Kyllä naisella pitää olla sen verran älyä ja perustaitoja, että osaa kokata ne terveelliset ruuat ihan itse. Itsekuriakin voisi olla sen verran, että pääsee sinne lenkille tai salille ihan omin avuin.
Osta lahjaksi puhuva vaaka ja huolehdi että sitä käytetään joka aamu. Minua on auttanut kun on joku joka sanoo paljonko painan, ymmärrän kyllä että se on vain kone. Vaikuttaa ainakin minuun enemmän kuin pelkkä lukeman vilkaisu.
Jos oltu yhdessä tarkoittaa että asutte yhdessä niin osta itsellesi ja punnitse itsesi aamuisin ja yritä saada tyttö tekemään samoin.
Vierailija kirjoitti:
"Rakas, sinusta on tullut pullukka!"
"Rakas, sinä olet edelleenkin munaton"
Minun mies ei uskaltanut minulle sanoa, että hänen mielestään olin lihonut liikaa. Hän kyllä osteli minulle tässäkin ketjussa ehdotettuja liian pieniä vaatteita, mutta samalla kantoi kaupasta suklaata ja kaikkea, mitä vaan älysin pyytää. Hän ei koskaan sanonut ei. Merkitsevästi myhäillen kääntyi katsomaan kauniita hoikkia naisia, monesti sanoi televisiota katsoessa, että "tuossa on niiin kuuma kissa, että ihan rupeaa jöpöttämään..."
Hän oli punonut mielestään erinomaisen juonen. Hän oli pyytänyt kavereitaan ottamaan minusta kuvia juhlissa ja laittamaan ne Facebookiin ja tägäämään minut niihin.
No, minähän tietty näin ne Facebookissa ja olin kuolla häpeästä. Hän löysi minut itkemästä ja kertoi sitten, että oli halunnut minun tajuavan kuinka paljon olin lihonut.
Jätin hänet sillä sekunnilla.
Miksikö? En siksi, että hän nerokkaalla tavalla kertoi minulle lihomisestani (jonka siis kyllä tiesin), vaan siksi, että hän oli tehnyt kaksi asiaa, josta toisen olin nimenomaan kieltänyt, eli olin kieltänyt ottamasta minusta valokuvia (koska tiesin, että olin lihonut ja näytin ällöttävältä) ja toisella teollaan hän nolasi minut julkisesti. Kyllä, ne kaikki ihmiset näkivät minut joka viikko ja näkivät, että olin lihava. Mutta kuvat olivat myös julkisia ja kuka tahansa nimeni googlannut saattoi ne löytää.
Hänet jätettyäni laihduin puolessa vuodessa 28 kiloa ja nyt kuusi vuotta myöhemmin painan 42 kiloa vähemmän. Olen naimisissa miehen kanssa, jonka kanssa olen niin onnellinen, etten enää hukuttaudu mässäilyyn.
Exälle olen kyllä kiitollinen, että hän osoitti miten paskan miehen kanssa olin yhdessä. Sain mahdollisuuden löytää onnen. Anteeksi hän ei nolaamistani kuitenkaan saa.
Eli lyhyesti: valokuvakikka on erinomainen idea. Pidä vaan huolta, että sitä kuvaa eivät näe kukaan muu kuin hän.
Laita jääkaappiin hoikkien fitnesskisujen kuvia
Miten haluaisit, että tyttöystäväsi kertoo saman sinulle?
24. Tuo on totta, että huono suhdekemia lihottaa naista. Itse samassa tilanteessa, eronnut 5 vkoa sitten ja ihmetteleviä kommentteja tulee, miten näin nopeasti olen laihtunut. Ja huomiota alkaa tulla yllättäviltä suunnilta..
Pyydä mukaan lenkille tai ehdota jotain muuta yhteistä liikuntaharrastusta hänelle. Ehkä se kipinä liikkua taas siitä syttyy.
Minusta ap:n kannattaisi miettiä syitä siihen, miksi tyytöystävä on lihonut. Monet ihmiset tunnesyöpöttelevät saadakseen lohtua stressaavissa tai muuten ikävissä elämäntilanteissa. Jos tyttöystävä on nimenomaan lihonut voimakkaasta parisuhteen alkamisen jälkeen, tulee ainakin minulle ensimmäisenä assosiaationa mieleen, ettei hän ole onnellinen suhteessa. Miten teillä siis menee, ap? Ihan rehellisesti?
Onks sulla massakausi meneillään?
Vierailija kirjoitti:
Minun mies ei uskaltanut minulle sanoa, että hänen mielestään olin lihonut liikaa. Hän kyllä osteli minulle tässäkin ketjussa ehdotettuja liian pieniä vaatteita, mutta samalla kantoi kaupasta suklaata ja kaikkea, mitä vaan älysin pyytää. Hän ei koskaan sanonut ei. Merkitsevästi myhäillen kääntyi katsomaan kauniita hoikkia naisia, monesti sanoi televisiota katsoessa, että "tuossa on niiin kuuma kissa, että ihan rupeaa jöpöttämään..."
Hän oli punonut mielestään erinomaisen juonen. Hän oli pyytänyt kavereitaan ottamaan minusta kuvia juhlissa ja laittamaan ne Facebookiin ja tägäämään minut niihin.
No, minähän tietty näin ne Facebookissa ja olin kuolla häpeästä. Hän löysi minut itkemästä ja kertoi sitten, että oli halunnut minun tajuavan kuinka paljon olin lihonut.
Jätin hänet sillä sekunnilla.
Miksikö? En siksi, että hän nerokkaalla tavalla kertoi minulle lihomisestani (jonka siis kyllä tiesin), vaan siksi, että hän oli tehnyt kaksi asiaa, josta toisen olin nimenomaan kieltänyt, eli olin kieltänyt ottamasta minusta valokuvia (koska tiesin, että olin lihonut ja näytin ällöttävältä) ja toisella teollaan hän nolasi minut julkisesti. Kyllä, ne kaikki ihmiset näkivät minut joka viikko ja näkivät, että olin lihava. Mutta kuvat olivat myös julkisia ja kuka tahansa nimeni googlannut saattoi ne löytää.
Hänet jätettyäni laihduin puolessa vuodessa 28 kiloa ja nyt kuusi vuotta myöhemmin painan 42 kiloa vähemmän. Olen naimisissa miehen kanssa, jonka kanssa olen niin onnellinen, etten enää hukuttaudu mässäilyyn.
Exälle olen kyllä kiitollinen, että hän osoitti miten paskan miehen kanssa olin yhdessä. Sain mahdollisuuden löytää onnen. Anteeksi hän ei nolaamistani kuitenkaan saa.
Eli lyhyesti: valokuvakikka on erinomainen idea. Pidä vaan huolta, että sitä kuvaa eivät näe kukaan muu kuin hän.
Onko tämä nyt tulkittavissa siten, että syy ylipainoosi oli ex-miehesi? Taas löytyi jokin ulkoinen tekijä, ettei vahingossakaan tarvitsisi ottaa itse vastuuta omasta ylipainosta. Ei se mies varmaan väkisin sun suuhun niitä herkkuja työntänyt. Mies kyllä oli törppö, mutta ei todellakaan syyllinen ylipainoosi!
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti jotkut naiset lihovat aina suhteissa ja jaksavat kuntoilla sitten taas sinkkuna..
Me ollaan tyttöystävän kanssa vähän sellaisia, että riittää kun katsotaan ruokaa, niin kumpikin lihoo ja tykätään hyvästä ruuasta. Siitä huolimatta ollaan hyvässä kunnossa koska meillä liikunta ja terveelliset elämäntavat on yhteinen juttu, voisi sanoa hienosti elämäntavaksi. Eli lähtisin kannustamaan yhteisiin juttuihin: teette terveellistä ruokaa yhdessä ja liikutte yhdessä.. Asiaa voi pohjustaa vähän silleen, että eikö olisi kiva kun oltaisiin kumpikin hyvässä kunnossa? Esimerkin voima on hyvä tässäkin asiassa.
Jos ei toimi, niin sitten on sanottava suoraan, että "nyt on tullut vuodessa 5kg, tiedätkö mitä se tarkoittaa tasaisella vauhdilla 10 vuodessa" Ja ei. Tyttöystäväsi ei välttämättä itse tajua lihonneensa.
M86
Etkös sä ollut se, joka aikoo ylipuhua tyttöystävänsä ottamaan rintaimplantit? Aiot panostaa seuraavan vuoden siihen, että saat vähäteltyä tyttöystävän kroppaa ja käännytettyä hänet ottamaan implantit sinulle joululahjaksi? Tälläkö tavalla aiot asian hoitaa? "Eikö sinusta olisi kiva kun vihdoin kelpaat rintoinesi minulle? " Mitäs aiot itse tehdä vastapalvelukseksi ollaksesi hyvä esimerkki tyttöystävälle? Mitkä implantit aiot itse ottaa?
Ja Ap itse on hoikka ja täysin timmissä kunnossa? Eikä koskaan syö epäterveellisesti? Miehillä on joskus taipumusta pieneen kaksinaismoralismiin tässä asiassa.
eksän vika kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mies ei uskaltanut minulle sanoa, että hänen mielestään olin lihonut liikaa. Hän kyllä osteli minulle tässäkin ketjussa ehdotettuja liian pieniä vaatteita, mutta samalla kantoi kaupasta suklaata ja kaikkea, mitä vaan älysin pyytää. Hän ei koskaan sanonut ei. Merkitsevästi myhäillen kääntyi katsomaan kauniita hoikkia naisia, monesti sanoi televisiota katsoessa, että "tuossa on niiin kuuma kissa, että ihan rupeaa jöpöttämään..."
Hän oli punonut mielestään erinomaisen juonen. Hän oli pyytänyt kavereitaan ottamaan minusta kuvia juhlissa ja laittamaan ne Facebookiin ja tägäämään minut niihin.
No, minähän tietty näin ne Facebookissa ja olin kuolla häpeästä. Hän löysi minut itkemästä ja kertoi sitten, että oli halunnut minun tajuavan kuinka paljon olin lihonut.
Jätin hänet sillä sekunnilla.
Miksikö? En siksi, että hän nerokkaalla tavalla kertoi minulle lihomisestani (jonka siis kyllä tiesin), vaan siksi, että hän oli tehnyt kaksi asiaa, josta toisen olin nimenomaan kieltänyt, eli olin kieltänyt ottamasta minusta valokuvia (koska tiesin, että olin lihonut ja näytin ällöttävältä) ja toisella teollaan hän nolasi minut julkisesti. Kyllä, ne kaikki ihmiset näkivät minut joka viikko ja näkivät, että olin lihava. Mutta kuvat olivat myös julkisia ja kuka tahansa nimeni googlannut saattoi ne löytää.
Hänet jätettyäni laihduin puolessa vuodessa 28 kiloa ja nyt kuusi vuotta myöhemmin painan 42 kiloa vähemmän. Olen naimisissa miehen kanssa, jonka kanssa olen niin onnellinen, etten enää hukuttaudu mässäilyyn.
Exälle olen kyllä kiitollinen, että hän osoitti miten paskan miehen kanssa olin yhdessä. Sain mahdollisuuden löytää onnen. Anteeksi hän ei nolaamistani kuitenkaan saa.
Eli lyhyesti: valokuvakikka on erinomainen idea. Pidä vaan huolta, että sitä kuvaa eivät näe kukaan muu kuin hän.
Onko tämä nyt tulkittavissa siten, että syy ylipainoosi oli ex-miehesi? Taas löytyi jokin ulkoinen tekijä, ettei vahingossakaan tarvitsisi ottaa itse vastuuta omasta ylipainosta. Ei se mies varmaan väkisin sun suuhun niitä herkkuja työntänyt. Mies kyllä oli törppö, mutta ei todellakaan syyllinen ylipainoosi!
Ei mies, mutta huono 'suhdekemia'. Näin se vaan menee. Sitten kun havahtuu, ja elämään tulee parhaassa tapauksessa uudenlaista aidompaa vuorovaikutusta, laihtuminen käy kuin itsestään.
eksän vika kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun mies ei uskaltanut minulle sanoa, että hänen mielestään olin lihonut liikaa. Hän kyllä osteli minulle tässäkin ketjussa ehdotettuja liian pieniä vaatteita, mutta samalla kantoi kaupasta suklaata ja kaikkea, mitä vaan älysin pyytää. Hän ei koskaan sanonut ei. Merkitsevästi myhäillen kääntyi katsomaan kauniita hoikkia naisia, monesti sanoi televisiota katsoessa, että "tuossa on niiin kuuma kissa, että ihan rupeaa jöpöttämään..."
Hän oli punonut mielestään erinomaisen juonen. Hän oli pyytänyt kavereitaan ottamaan minusta kuvia juhlissa ja laittamaan ne Facebookiin ja tägäämään minut niihin.
No, minähän tietty näin ne Facebookissa ja olin kuolla häpeästä. Hän löysi minut itkemästä ja kertoi sitten, että oli halunnut minun tajuavan kuinka paljon olin lihonut.
Jätin hänet sillä sekunnilla.
Miksikö? En siksi, että hän nerokkaalla tavalla kertoi minulle lihomisestani (jonka siis kyllä tiesin), vaan siksi, että hän oli tehnyt kaksi asiaa, josta toisen olin nimenomaan kieltänyt, eli olin kieltänyt ottamasta minusta valokuvia (koska tiesin, että olin lihonut ja näytin ällöttävältä) ja toisella teollaan hän nolasi minut julkisesti. Kyllä, ne kaikki ihmiset näkivät minut joka viikko ja näkivät, että olin lihava. Mutta kuvat olivat myös julkisia ja kuka tahansa nimeni googlannut saattoi ne löytää.
Hänet jätettyäni laihduin puolessa vuodessa 28 kiloa ja nyt kuusi vuotta myöhemmin painan 42 kiloa vähemmän. Olen naimisissa miehen kanssa, jonka kanssa olen niin onnellinen, etten enää hukuttaudu mässäilyyn.
Exälle olen kyllä kiitollinen, että hän osoitti miten paskan miehen kanssa olin yhdessä. Sain mahdollisuuden löytää onnen. Anteeksi hän ei nolaamistani kuitenkaan saa.
Eli lyhyesti: valokuvakikka on erinomainen idea. Pidä vaan huolta, että sitä kuvaa eivät näe kukaan muu kuin hän.
Onko tämä nyt tulkittavissa siten, että syy ylipainoosi oli ex-miehesi? Taas löytyi jokin ulkoinen tekijä, ettei vahingossakaan tarvitsisi ottaa itse vastuuta omasta ylipainosta. Ei se mies varmaan väkisin sun suuhun niitä herkkuja työntänyt. Mies kyllä oli törppö, mutta ei todellakaan syyllinen ylipainoosi!
Kyllä tuollainen ylensyönti voi johtua ahdistuksesta. Ahdistus taas voi johtua huonosta parisuhteesta. Kun pääsee huonosta parisuhteesta eroon, on helpompi tehdä elämäntapamuutos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olette kyllä olleet jo sen verran pitkään yhdessä, että avoin kommunikaatio pitäisi olla jo kuosissa. Eli otat totta kai asian suoraselkäisesti puheeksi ja sanot, että olet valmis kannustamaan häntä terveellisempiin elintapoihin, eli kannustat häntä mukaasi kuntoilemaan ja kokkaat hänelle terveellisempää ruokaa, sekä joskus myös terveellisempiä herkkuja.
Jälleen vastuu naisen laihtumisesta sälyttyy miehelle. Kyllä naisella pitää olla sen verran älyä ja perustaitoja, että osaa kokata ne terveelliset ruuat ihan itse. Itsekuriakin voisi olla sen verran, että pääsee sinne lenkille tai salille ihan omin avuin.
No mitä itse tekisit jos huomaisit, että rakastamallasi ihmisellä ei ole homma hanskassa? Odottaisitko maailman tappiin sitä itsekurin ja oma-aloitteisuuden löytymistä kilojen samalla lisääntyessä, vai nostaisitko ajoissa reilusti kissan pöydälle ja lupaisit tukea rakastamaasi ihmistä pääsemään takaisin terveempiin elintapoihin?
Itse ainakin miehenä olisin kyllä valmis tukemaan rakastamaani ihmistä kaikin mahdollisin tavoin, mutta meitähän on moneen junaan.
M44
Tosiaan ota kuva kun on vähillä vaatteilla ja sano että et oo muuttunut kyllä yhtään siitä kun näitte.
Ota suoraan ero. Joko hyväksyt toisen niin kuin hän on tai et hyväksy. Sinä et hyväksy.
Voisi vaikka kevyesti sanoa, että "voitaisiin yhdessä harrastaa liikuntaa". Antaa ymmärtää myös, että ruokavaliota voitte yhdessä suunnata terveellisemmäksi.