Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Uskossa olevat! Kysymys taivaasta.
16.02.2018 |
Te, jotka uskotte siihen, että ihminen menee joko taivaaseen tai helvettiin. Miten tämä näkyy, kun joku kuolee? Alatteko kelata kuolleen elämää, ja arvioitteko, mihin hän menee eletyn elämänsä perusteella? Jos hän on uskossa, meneekö hän sitten taivaaseen? Eri uskossa olevat tai ei-uskovaiset, ajatteletteko oikeasti että no, hän meni nyt sitten helvettiin? Näkyykö tämä jotenkin tavassanne käsitellä ko henkilön kuolemaa?
Kommentit (7)
Eikö uskon koko perusta ole siinä, mitä odottaa kuoleman jälkeen? Tuntuu absurdilta, että se ei tulisi uskovaisella mieleen, kun joku kuolee. Onko esimerkiksi pultsari tai rikollinen automaattisesti menossa helvettiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö uskon koko perusta ole siinä, mitä odottaa kuoleman jälkeen? Tuntuu absurdilta, että se ei tulisi uskovaisella mieleen, kun joku kuolee. Onko esimerkiksi pultsari tai rikollinen automaattisesti menossa helvettiin?
Et nyt oikein ymmärrä sitä että me ihmisethän ei asiaa päätetä, joten turha sitä on isommin pähkiä. Me emme tiedä kuolleesta kaikkea sitä mitä Jumala tietää. Me emme tiedä onko vainaja ollut uskossa, onko hän oikeasti katunut jos on tehnyt pahoja tekoja jne.
No ns kirjauskovaiset horisee taivaasta ja helvetistä. Kumpaakaan ei ole. On ns oikea koti jonne tunnekeho (sieluineen) siirtyy mutta se on vain tisessa ulottuvuudessa ja taajuudessa. Sinne pääsee ihan jokainen, mutta vastuu teoista pitää ottaa, eli karma koostuu teoistasi je seuraavassa elämässä oppiläksyjen myötä saat hyvitystä tai hyvität, mutta ei välttämättä yksi yhteen (esim jos murhaat, et kostoksi tule murhatuksi, mutta saatat sairastua tai joutua tilanteeseen jossa tuethenkirikoksen uhrin perhettä).
Kohta tänne syöksyy joukko tyrmäämään tämän ja varoittelemalla saatanasta. Saatanaa ja helvettiä ei ole. Kosmista pahuutta on kyllä, mutta se pahuus on ihmisissä itsessään ja se meidän pitää voittaa.
Muistan itse kirkkaasti muutaman edellisen elämäni, ja olen tehnyt niissä rikoksia/kaltoinkohteluita joita olen sitten joutunut hyvittämään.
Lukaise joskus vaikka lisa williams tai sylvia browne - henkilöiden kirja. Pakko ei ole uskoa eikä ylipäätään kannatakaan uskoa sitä mitä muut sinulle tuputtavat. Mutta tutki eri vaihtoehtoja ja luo niistä oma käsitykesi.
Ps. Jumalakaan ei ole mikään äkäinen ukkeli vaan lempeä ja rakastava kollektiivinen tietoisuus, jonka yksi solu sinä olet. Vähän kuin jos jumala on meri, sinä olet lasillinen sitä meren vettä. Muista käytäytyä elämässäsi jumalaisesti :) t. Esoteerikko
En usko, että kuollut vanhempani "pääsee taivaaseen". Kyllä se pahensi suremista paljonkin.
En ole sellaisessa kirkon oppien uskossa, mutta elämän jatkumiseen uskon. Sielu ei kuole. Meneekö jonnekin, vai syntyykö uudelleen?
Mitään helvettiä ei ole, turha uskovien sillä pelotella ketään.
Minä luulen, että jotenkin olemme täällä elämässä oppimassa. Sen mukaan miten on eletty synnytään uudelleen, joko sovittamaan edellisessä elämässä tehtyjä virheitä, tai sitten hyvät pääsevät oppimaan uutta. Tarpeeksi kauan kun tätä jatkuu mennään leveleitä ylöspäin ja kun ollaan tarpeeksi henkisesti valmiita päästään lopulta pois tästä uudelleen syntymisjutusta. Ja kenties yhteen tämän universaalisen rakkauden kanssa.
Se on kai sitä, mitä uskovat sanovat taivaaksi. Enkä todella tätä ole itse keksinyt. Paljon samoin ajattelivia on maailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Minähän en siitä päätä mihin hän menee joten turha sitä on "kelailla" mitenkään.