Lapsen ja etävanhemman tapaamiset, mitä mieltä?

Homman nimi on se että tuota paskabingoa ei voi voittaa.

Pelissä on mukana joko kaksi kohtuutonta mulkvistia tai yksi mulkvisti ja yksi sopeutuja.

Suosittelen sopeutujan roolia: kohtuuton mulkvistius muuttaa sinua kohtuuttomaksi mulkvistiksi myös muilla elämän alueilla, eikä saa sinua näyttämään yhtään paremmalta vanhemmalta sosiaaliviranomaisten silmissä.

Sopeutujan ei tarvitse olla nöyrä ja iloinen: voit aivan mainiosti huomauttaa mikäli rahan- tai vastuunjako ei mene mielestäsi tasapuolisesti. Riitelemään ei kuitenkaan kannata.

Jos etävanhemmassa on jossain seassa hitunen vastuullista aikuisuutta hän pääsee kiukuttelunsa yli aikanaan. Ainakin viimeistään siinä vaiheessa kun lapsi elättää itsensä sinun ei enää tarvitse huolehtia urpojen kiukunpuuskista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap sinä saa elatusmaksuja ja lapsilisää(ehkä yh-korotuksella)? 

Saan kyllä, mutta hän hilasi ne todella alas vaikka tienaa hyvin eikä osallistu mihinkään lapsen hankintoihin (harrastukset, pyörä, puhelin ymv.). Tilanne on meillä aivan kohtuuton, sen myönsi lastenvalvojatkin, mutta sanoivat että jos mies ei muuhun suostu täytyy lähteä oikeuteen. Siihen minulla ei ole varaa eikä enää voimiakaan ja luottamus Suomeen toimivana oikeus- ja sivistysvaltiona on kyllä saanut näinä vuosina niin kovan kolauksen etten usko alkuukaan mihinkään oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Ja jos minulla olisi enemmän varoja, maksaisin mukisematta vaikka kaiken, mutta en ymmärrä millä perusteella minut saa lypsää kuiviin niin etten melkein pärjää kun ex rakentaa samaan aikaan parinsadan neliön taloa poreammeineen eikä osallistu mihinkään lapsen kustannuksiin, jopa se 10 euroa kuussa lapseen on liikaa, muusta tosiaan puhumattakaan. Tämäkin olisi ok jos sitten luopuisi huoltajuudesta (ettei enää tarvitsisi vääntää ja alistua hänen saneluihinsa) ja vain tapaisi lasta kun ei kerran kiinnosta, mutta ei, omista oikeuksistaan hän on äärimmäisen tarkka ja joustamaton.

Olen monet kerrat miettinyt miksei minulla tunnu olevan lainkaan arvoa ja oikeuksia, sillä sos.ihmiset hyväksyvät kaiken tämän. Tämä kaikki saa tapahtua ja jatkua. Minä kuitenkin hoidan ja huollan lapsen luopuen sitten itse jopa ehjien vaatteiden ostamisesta itselleni kun ex saa vapautuksen kaikesta ja halventaa minua vielä päälle. Että ei, narsisteja ei ole olemassa. No, huomenna sitä mennään taas, minä ja lapsi kiltisti hänen talutusnuorassaan.

Näiden ihmisten toimintaa säätää laki. Sosiaalialantoimijoilla ei ole mitää päätäntä valtaa näissä asioissa. Judinen fakta on se, että isällä ei ole velvollisuukia kuin maksaa niitä elatusmaksuja, jotka sinä ole hyväksynyt. Sinä olet tehnyt henkilökohtaisen arvovalinnan ja nyt joudut vastaamaan omista valinnoistasi yksin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on nyt tilanne, että lapsi on siirtynyt kulkemaan etävanhemman luo julkisilla kulkuvälineillä kun ennen on enimmäkseen sekä viety, että haettu lapsi meidän toimesta. Nyt ongelmaksi meinaa muodostua maksut eli etävanhempi on sitä mieltä, että minun pitää laittaa lapselle aina lippuraha mukaan tai hän ei laita lasta tulemaan kotiin, hän ei siis maksa lippua periaatteeseen vedoten. Kyse on noin viidestä eurosta. Minusta tämä ei ole järkevää tai edes oikein, sillä olemme kuljettaneet lasta vuosia huomattavasti korkeammilla kustannuksilla pyytämättä häneltä senttiäkään eikä hän olisi maksanutkaan, sen on tehnyt aiemmin selväksi. Kuitenkin nyt kun hänelle uhkaa tulla n. viiden euron kustannus kaksi kertaa kuukaudessa, ei asia ole enää ok että jokainen hoitaa omat kustannuksensa. Tämä meni nyt jo niin pitkälle, että hän laskee paljonko minulle maksaa bensat tuoda lapsi asemalle ja vertaa niitä hänelle aiheutuviin kustannuksiin ja pyytää tasaaman eron. Minusta tämä on turhaa, sillä karkeasti arvioituna kustannukset ovat lähes samat ja toisaalta ei minulla ole sellaisia mittareita joilla tarkan kulutuksen saisi edes selville. Toki osaan laskea kilometrit kertaa arvioitu kulutus, mutta siitä tulee juurikin noin viisi euroa eikä laskelma ole tarkka. Myös taustaamme vasten tämä tuntuu väärältä, sillä meillä on takana satoja ajokilometrejä (yksiviikonloppu n. 130 km x 2 kun ajat etävanhemmalle reilu 60 km ja takaisin omaan kotiin ja sama toistuu sunnuntaina) ja kaikki omaan piikkiin. Minulle se on ollut ihan ok, mutta tämä mitä hän nyt vaatii koettelee jo kärsivällisyyttäni älyttömyydessään. Mitä mieltä olette tästä ja onko muilla tällaista? Niin ja itse ehdotin, että sopisiko sellainen, että minä maksan täältä päästä/omat kulut ja hän sieltä/omansa jos en tuossa aiemmin sitä muistanut mainita.

Etävanhempi on velvollinen kustantamaan matkat/ hakea lapsi. Se voidaan katsoa elatusmaksuja vähentävänä.

Yleensä etävanhempi hakee kotoa asti ja näin oikeuslaitos asian näkee. Voit siis sanoa hae tai ole näkemättä. Lapsi kärsii joka tapauksessa.

Taidat olla niitä äitejä jotka välittävät siitä että lapsen yhteys isään säilyy. Olet hieno ihminen!

Tapaamiskustannuksista vastaa etävanhempi, ellei tosiaan erikseen muuta sovita tai hinta ole kohtuuton. Minkä ikäinen lapsi on? Voiko kyseiseen bussiin ostaa nettilipun? Sopisin siinä tapauksessa, että sinä ostat paluulipun heti kun isä on ostanut menolipun (=tietäisit että lapsi pääsee kotiin). Meilläkin oli joskus vähän samanlaista ja sanoin kauniisti, etten voi lähettää lapsia matkaan ellen tiedä palaavatko. Tapaamisoikeus on, mutta pelkästään sinulla ei ole velvollisuutta järjestää tapaamista vaan lähtökohtaisesti etävanhempi huolehtii niistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap sinä saa elatusmaksuja ja lapsilisää(ehkä yh-korotuksella)? 

Saan kyllä, mutta hän hilasi ne todella alas vaikka tienaa hyvin eikä osallistu mihinkään lapsen hankintoihin (harrastukset, pyörä, puhelin ymv.). Tilanne on meillä aivan kohtuuton, sen myönsi lastenvalvojatkin, mutta sanoivat että jos mies ei muuhun suostu täytyy lähteä oikeuteen. Siihen minulla ei ole varaa eikä enää voimiakaan ja luottamus Suomeen toimivana oikeus- ja sivistysvaltiona on kyllä saanut näinä vuosina niin kovan kolauksen etten usko alkuukaan mihinkään oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Ja jos minulla olisi enemmän varoja, maksaisin mukisematta vaikka kaiken, mutta en ymmärrä millä perusteella minut saa lypsää kuiviin niin etten melkein pärjää kun ex rakentaa samaan aikaan parinsadan neliön taloa poreammeineen eikä osallistu mihinkään lapsen kustannuksiin, jopa se 10 euroa kuussa lapseen on liikaa, muusta tosiaan puhumattakaan. Tämäkin olisi ok jos sitten luopuisi huoltajuudesta (ettei enää tarvitsisi vääntää ja alistua hänen saneluihinsa) ja vain tapaisi lasta kun ei kerran kiinnosta, mutta ei, omista oikeuksistaan hän on äärimmäisen tarkka ja joustamaton.

Olen monet kerrat miettinyt miksei minulla tunnu olevan lainkaan arvoa ja oikeuksia, sillä sos.ihmiset hyväksyvät kaiken tämän. Tämä kaikki saa tapahtua ja jatkua. Minä kuitenkin hoidan ja huollan lapsen luopuen sitten itse jopa ehjien vaatteiden ostamisesta itselleni kun ex saa vapautuksen kaikesta ja halventaa minua vielä päälle. Että ei, narsisteja ei ole olemassa. No, huomenna sitä mennään taas, minä ja lapsi kiltisti hänen talutusnuorassaan.

millä perusteella minut saa lypsää kuiviin...Sillä, että sinä olet päättänyt perustaa perheen. Elämässä, kun ei ole ennustettavuutta ja hyvät ajat ei ole ikuisiksi ajoiksi ansaittua vastaat nyt lapsestasi yksin. Se, että nainen joutuu tekemään erinlaisia valintoja elämässään kuin mies pitäisi olla jokaisen tiedossa. 

Ja ketä sen pahinman seurauksen erossa kärsii? Sinä taloudellisena menetyksenä vai lapsi joka on menettänyt yhteisasumisen ja arjen jakamisen toisen vanhempansa kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika! Onko teillä yhteishuoltajuus? Siihen vedoten voisit kyllä vaatia häntä maksamaan oman puolensa kuluista eli siis matkalipun lapselle, kun hän lähtee luotaan. Minulla ei ole etävanhempi ihan noin pikkumainen vaikka on tarkka maksamisistaan muuten. Pääperiaate on meillä ollut että molemmat huolehtivat kustannuksista aina sen mukaan missä lapsi on. Yleensä se huolehtii lapsen toiselle vanhemmalle jonka luota lapsi lähtee, vie tai huolehtii lapsen bussiin.

On yhteishuoltajuus mutta mikään sopiminen ei onnistu, ei mikään. Minun ja lapsen on aina alistuttava tekemään niinkuin hän sanoo, muuten alkaa sota. Olen yrittänyt pyytää apua esimerkiksi lastenvalvojilta ja jopa lastensuojelusta, mutta eivät tajua tilannetta ja sanovat niin riidat pitää selvittää keskenään.

Vanhempien pitäisi pystyä aikuisina selvittämään nämä asiat keskenään, ei viranomaiset voi näissä tilanteissa lapsenvahdeiksi ryhtyä, kun ei esim mitenkään pystytä näyttäämään toteen kuka kiusaa ja ketä. Valitkaa sotanne ja viisas osaa antaa myös periksi. Kannattaako parin euron takia aloittaa jotain riitaa jossa jo sen maassa makaavan lapsen yli ajetaan joka mutkassa uudelleen ja uudelleen?

Lue uudelleen ajatuksen kanssa eli mitä ehdotat jos minä yritän neuvotella mutta toinen on _täysin_ joustamaton ja uhkailee? Ymmärrätkö nyt lainkaan, että jos toinen osapuoli on keskenkasvuinen jopa sairas, ei sopiminen yksin onnistu! Tuo on juuri sitä henkistä vallankäyttöä! Tätä minä tarkoitin kun sanoin ettei vaan millään mene jakeluun teillä siellä sos.puolella. Nyt äkkiä sinne koulutkseen! Ja edelleen, minä en nosta tätä raha-asiaa esille, täällä nyt kysyin kun ex vänkää ja jankkaa. Yritä nyt hyvä ihminen jo ymmärtää, että maailmassa on sellaisiakin ihmisiä jotka eivät toimi kuten normaalit ihmiset keskimäärin ja silloin alisteiseen asemaan joutunut tarvitsisi ulkopuolisten apua! Miten vaikea tätä voi olla ymmärtää? Niin ja todisteista, kyllä niitä on ja selkeitäkin mutta jos asiaa ei ymmärrä tai vastuu pelottaa niin ei kai sille sitten mitään voi.

Olettaisin että exästäsi tuntuu epäreilulta, että hän joutuisi enää mitään maksamaan, kun sinä saat lapsilisät ja elarit (jotka on minustakin melkoisen suuret pienimmilläänkin).

Joka tapauksessa on naurettavaa ruveta riitelemään 5€ euron tähden, sekä exältäsi että sinulta. Jomman kumman täytyy joustaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap sinä saa elatusmaksuja ja lapsilisää(ehkä yh-korotuksella)? 

Saan kyllä, mutta hän hilasi ne todella alas vaikka tienaa hyvin eikä osallistu mihinkään lapsen hankintoihin (harrastukset, pyörä, puhelin ymv.). Tilanne on meillä aivan kohtuuton, sen myönsi lastenvalvojatkin, mutta sanoivat että jos mies ei muuhun suostu täytyy lähteä oikeuteen. Siihen minulla ei ole varaa eikä enää voimiakaan ja luottamus Suomeen toimivana oikeus- ja sivistysvaltiona on kyllä saanut näinä vuosina niin kovan kolauksen etten usko alkuukaan mihinkään oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Ja jos minulla olisi enemmän varoja, maksaisin mukisematta vaikka kaiken, mutta en ymmärrä millä perusteella minut saa lypsää kuiviin niin etten melkein pärjää kun ex rakentaa samaan aikaan parinsadan neliön taloa poreammeineen eikä osallistu mihinkään lapsen kustannuksiin, jopa se 10 euroa kuussa lapseen on liikaa, muusta tosiaan puhumattakaan. Tämäkin olisi ok jos sitten luopuisi huoltajuudesta (ettei enää tarvitsisi vääntää ja alistua hänen saneluihinsa) ja vain tapaisi lasta kun ei kerran kiinnosta, mutta ei, omista oikeuksistaan hän on äärimmäisen tarkka ja joustamaton.

Olen monet kerrat miettinyt miksei minulla tunnu olevan lainkaan arvoa ja oikeuksia, sillä sos.ihmiset hyväksyvät kaiken tämän. Tämä kaikki saa tapahtua ja jatkua. Minä kuitenkin hoidan ja huollan lapsen luopuen sitten itse jopa ehjien vaatteiden ostamisesta itselleni kun ex saa vapautuksen kaikesta ja halventaa minua vielä päälle. Että ei, narsisteja ei ole olemassa. No, huomenna sitä mennään taas, minä ja lapsi kiltisti hänen talutusnuorassaan.

Viimeistään hovioikeus on äidin puolella. Sinulla on ilmainen oikeudenkäynti ja mies joutuu maksamaan. Kun hän tienaa hyvin oikeus katsoo että hän maksaa lapsilisät korkeimman kautta.

Saattaa rikkoa välinne kokonaan, mutta jos haluat mieheltä rajaa oikeuslaitos on oikea paikka.

Mieheni on ulosvelkainen ja pienituloinen ja oikeus katsoi silti, että me ei tarvita kotia, autoa eikä lapsemme muuta kuin rintamaitoa. Lätkivät törkeät elarit koska vastapuoli tarvitsee kaupungin keskustassa autoa ja kaikkea kiva. Olivat siis päätöksen näin kirjanneet. Oikeus on siis puolellasi.

Viisi euroa sinne tänne. Ei narsistisen tai muuten hankalan ihmisen kanssa kannatta ryhtyä riitelemään. Tärkeintä on, että lapsi saa edes jollakin tasolla pitää molemmat vanhempansa, maksoi mitä maksoi.

Meillä yksipuolinen riitely hankalan exän kanssa jatkui 6 vuotta ja maksoi pelkkiä oikeudenkäyntikuluja 60 000 euroa. Ilosta kiljuen olisi maksettu pelkät lapsen matkakulut, jos olisi sillä selvtty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap sinä saa elatusmaksuja ja lapsilisää(ehkä yh-korotuksella)? 

Saan kyllä, mutta hän hilasi ne todella alas vaikka tienaa hyvin eikä osallistu mihinkään lapsen hankintoihin (harrastukset, pyörä, puhelin ymv.). Tilanne on meillä aivan kohtuuton, sen myönsi lastenvalvojatkin, mutta sanoivat että jos mies ei muuhun suostu täytyy lähteä oikeuteen. Siihen minulla ei ole varaa eikä enää voimiakaan ja luottamus Suomeen toimivana oikeus- ja sivistysvaltiona on kyllä saanut näinä vuosina niin kovan kolauksen etten usko alkuukaan mihinkään oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Ja jos minulla olisi enemmän varoja, maksaisin mukisematta vaikka kaiken, mutta en ymmärrä millä perusteella minut saa lypsää kuiviin niin etten melkein pärjää kun ex rakentaa samaan aikaan parinsadan neliön taloa poreammeineen eikä osallistu mihinkään lapsen kustannuksiin, jopa se 10 euroa kuussa lapseen on liikaa, muusta tosiaan puhumattakaan. Tämäkin olisi ok jos sitten luopuisi huoltajuudesta (ettei enää tarvitsisi vääntää ja alistua hänen saneluihinsa) ja vain tapaisi lasta kun ei kerran kiinnosta, mutta ei, omista oikeuksistaan hän on äärimmäisen tarkka ja joustamaton.

Olen monet kerrat miettinyt miksei minulla tunnu olevan lainkaan arvoa ja oikeuksia, sillä sos.ihmiset hyväksyvät kaiken tämän. Tämä kaikki saa tapahtua ja jatkua. Minä kuitenkin hoidan ja huollan lapsen luopuen sitten itse jopa ehjien vaatteiden ostamisesta itselleni kun ex saa vapautuksen kaikesta ja halventaa minua vielä päälle. Että ei, narsisteja ei ole olemassa. No, huomenna sitä mennään taas, minä ja lapsi kiltisti hänen talutusnuorassaan.

millä perusteella minut saa lypsää kuiviin...Sillä, että sinä olet päättänyt perustaa perheen. Elämässä, kun ei ole ennustettavuutta ja hyvät ajat ei ole ikuisiksi ajoiksi ansaittua vastaat nyt lapsestasi yksin. Se, että nainen joutuu tekemään erinlaisia valintoja elämässään kuin mies pitäisi olla jokaisen tiedossa. 

Ja ketä sen pahinman seurauksen erossa kärsii? Sinä taloudellisena menetyksenä vai lapsi joka on menettänyt yhteisasumisen ja arjen jakamisen toisen vanhempansa kanssa?

Nyt sä et tajua tätä ollenkaan, ei pahalla joten antaa olla. Paitsi siis siltä osin, että mun rahat ei meinaa tässä epätasapainoisessa tilanteessa riittää edes peruselämiseen niin tosiaanko on muka ok, että ex uhkailee muutaman euron takia vaikkei osallistu lainkaan lapsen kustannuksiin vaikka tienaa tuhansia euroja? Että mun on hänen tahdostaan lähdettävä ykskaks etsimään pankkiautomaattia kun en ole osannut varautua tuohon lipunmaksuvaatimukseen? Siis oikeastiko? Ja samaan aikaan mä itse kuljen rikkinäisissä kengissä kun kaikki _mun rahat_ menee _meidän_lapseen ja hän rakentaa poreammetta ym. että on siis ok uhkailla mua tuon takia. Selvä sitten...on kai vaan nostettava masennuslääkitystä ei kai tässä muu auta. Jaksaa sitten taas paremmin alistua ja saa turrutettua surua ja ahdistusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika! Onko teillä yhteishuoltajuus? Siihen vedoten voisit kyllä vaatia häntä maksamaan oman puolensa kuluista eli siis matkalipun lapselle, kun hän lähtee luotaan. Minulla ei ole etävanhempi ihan noin pikkumainen vaikka on tarkka maksamisistaan muuten. Pääperiaate on meillä ollut että molemmat huolehtivat kustannuksista aina sen mukaan missä lapsi on. Yleensä se huolehtii lapsen toiselle vanhemmalle jonka luota lapsi lähtee, vie tai huolehtii lapsen bussiin.

On yhteishuoltajuus mutta mikään sopiminen ei onnistu, ei mikään. Minun ja lapsen on aina alistuttava tekemään niinkuin hän sanoo, muuten alkaa sota. Olen yrittänyt pyytää apua esimerkiksi lastenvalvojilta ja jopa lastensuojelusta, mutta eivät tajua tilannetta ja sanovat niin riidat pitää selvittää keskenään.

Vanhempien pitäisi pystyä aikuisina selvittämään nämä asiat keskenään, ei viranomaiset voi näissä tilanteissa lapsenvahdeiksi ryhtyä, kun ei esim mitenkään pystytä näyttäämään toteen kuka kiusaa ja ketä. Valitkaa sotanne ja viisas osaa antaa myös periksi. Kannattaako parin euron takia aloittaa jotain riitaa jossa jo sen maassa makaavan lapsen yli ajetaan joka mutkassa uudelleen ja uudelleen?

Lue uudelleen ajatuksen kanssa eli mitä ehdotat jos minä yritän neuvotella mutta toinen on _täysin_ joustamaton ja uhkailee? Ymmärrätkö nyt lainkaan, että jos toinen osapuoli on keskenkasvuinen jopa sairas, ei sopiminen yksin onnistu! Tuo on juuri sitä henkistä vallankäyttöä! Tätä minä tarkoitin kun sanoin ettei vaan millään mene jakeluun teillä siellä sos.puolella. Nyt äkkiä sinne koulutkseen! Ja edelleen, minä en nosta tätä raha-asiaa esille, täällä nyt kysyin kun ex vänkää ja jankkaa. Yritä nyt hyvä ihminen jo ymmärtää, että maailmassa on sellaisiakin ihmisiä jotka eivät toimi kuten normaalit ihmiset keskimäärin ja silloin alisteiseen asemaan joutunut tarvitsisi ulkopuolisten apua! Miten vaikea tätä voi olla ymmärtää? Niin ja todisteista, kyllä niitä on ja selkeitäkin mutta jos asiaa ei ymmärrä tai vastuu pelottaa niin ei kai sille sitten mitään voi.

Mitä tuossa nyt pitäisi sopia? Maksat sen edestakaisen matkalipun ja se siitä. Jos lapsi pystyy kulkemaan itsenäisesti hän on iässä, jossa sinun ei tarvitse toisen kanssa olla enää missään tekemisissä. Eli kaikki yhteydenpito niin minimiin kuin se on mahdollista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika! Onko teillä yhteishuoltajuus? Siihen vedoten voisit kyllä vaatia häntä maksamaan oman puolensa kuluista eli siis matkalipun lapselle, kun hän lähtee luotaan. Minulla ei ole etävanhempi ihan noin pikkumainen vaikka on tarkka maksamisistaan muuten. Pääperiaate on meillä ollut että molemmat huolehtivat kustannuksista aina sen mukaan missä lapsi on. Yleensä se huolehtii lapsen toiselle vanhemmalle jonka luota lapsi lähtee, vie tai huolehtii lapsen bussiin.

On yhteishuoltajuus mutta mikään sopiminen ei onnistu, ei mikään. Minun ja lapsen on aina alistuttava tekemään niinkuin hän sanoo, muuten alkaa sota. Olen yrittänyt pyytää apua esimerkiksi lastenvalvojilta ja jopa lastensuojelusta, mutta eivät tajua tilannetta ja sanovat niin riidat pitää selvittää keskenään.

Vanhempien pitäisi pystyä aikuisina selvittämään nämä asiat keskenään, ei viranomaiset voi näissä tilanteissa lapsenvahdeiksi ryhtyä, kun ei esim mitenkään pystytä näyttäämään toteen kuka kiusaa ja ketä. Valitkaa sotanne ja viisas osaa antaa myös periksi. Kannattaako parin euron takia aloittaa jotain riitaa jossa jo sen maassa makaavan lapsen yli ajetaan joka mutkassa uudelleen ja uudelleen?

Lue uudelleen ajatuksen kanssa eli mitä ehdotat jos minä yritän neuvotella mutta toinen on _täysin_ joustamaton ja uhkailee? Ymmärrätkö nyt lainkaan, että jos toinen osapuoli on keskenkasvuinen jopa sairas, ei sopiminen yksin onnistu! Tuo on juuri sitä henkistä vallankäyttöä! Tätä minä tarkoitin kun sanoin ettei vaan millään mene jakeluun teillä siellä sos.puolella. Nyt äkkiä sinne koulutkseen! Ja edelleen, minä en nosta tätä raha-asiaa esille, täällä nyt kysyin kun ex vänkää ja jankkaa. Yritä nyt hyvä ihminen jo ymmärtää, että maailmassa on sellaisiakin ihmisiä jotka eivät toimi kuten normaalit ihmiset keskimäärin ja silloin alisteiseen asemaan joutunut tarvitsisi ulkopuolisten apua! Miten vaikea tätä voi olla ymmärtää? Niin ja todisteista, kyllä niitä on ja selkeitäkin mutta jos asiaa ei ymmärrä tai vastuu pelottaa niin ei kai sille sitten mitään voi.

En ole äskeinen kirjoittaja, mutta ikävä kyllä näyttää siltä, että sinulla on napanuora narsistisessa exässä vielä tiukasti kiinni. Niin käy helposti, kun elää pitkään pyörremyrskyn naapurissa, olen toki seurannut samaa omassa perheessäni. Tilanne alkaa kuitenkin korjaantua vasta, kun lakkaat ihan kokonaan huolehtimasta exästä. Ei enää mitään yhteydenpitoa muuten kuin mahdollisesti viranomaisten kautta ja/tai oikeudessa. Todisteet eivät noita sekopäitä vastaan auta, he elävät ihan omassa todellisuudessaan ja siksi todistieita tai järkiperusteluja ei kannata edes kerätä. Viranomaisetkin tietävät, ettei noille oikeasti mitään voi. He toimivat vasta, kun on näyttöä siitä, että lapsen terveys on vakavassa vaarassa. Aikuiset pitäkööt huolta itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Viisi euroa sinne tänne. Ei narsistisen tai muuten hankalan ihmisen kanssa kannatta ryhtyä riitelemään. Tärkeintä on, että lapsi saa edes jollakin tasolla pitää molemmat vanhempansa, maksoi mitä maksoi.

Meillä yksipuolinen riitely hankalan exän kanssa jatkui 6 vuotta ja maksoi pelkkiä oikeudenkäyntikuluja 60 000 euroa. Ilosta kiljuen olisi maksettu pelkät lapsen matkakulut, jos olisi sillä selvtty.

 

Niin kai, en vaan jaksaisi enää alistua kun on ollut kaikkea täysin kohtuutonta. Eikä tuo raha-asia ole tässä suurin ongelma vaikka meidän tilanne onkin niin räikeä, vaan se, että ihan kaikkeen on pakko alistua halusi tai ei. Koskee siis myös vaihtoaikoja, lomia, mitään et uskalla sanoa jne. jne. et vaikka lapsi tulisi aina täysin yliväsyneenä ja huonosti hoidettuna jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ap sinä saa elatusmaksuja ja lapsilisää(ehkä yh-korotuksella)? 

Saan kyllä, mutta hän hilasi ne todella alas vaikka tienaa hyvin eikä osallistu mihinkään lapsen hankintoihin (harrastukset, pyörä, puhelin ymv.). Tilanne on meillä aivan kohtuuton, sen myönsi lastenvalvojatkin, mutta sanoivat että jos mies ei muuhun suostu täytyy lähteä oikeuteen. Siihen minulla ei ole varaa eikä enää voimiakaan ja luottamus Suomeen toimivana oikeus- ja sivistysvaltiona on kyllä saanut näinä vuosina niin kovan kolauksen etten usko alkuukaan mihinkään oikeudenmukaiseen lopputulokseen. Ja jos minulla olisi enemmän varoja, maksaisin mukisematta vaikka kaiken, mutta en ymmärrä millä perusteella minut saa lypsää kuiviin niin etten melkein pärjää kun ex rakentaa samaan aikaan parinsadan neliön taloa poreammeineen eikä osallistu mihinkään lapsen kustannuksiin, jopa se 10 euroa kuussa lapseen on liikaa, muusta tosiaan puhumattakaan. Tämäkin olisi ok jos sitten luopuisi huoltajuudesta (ettei enää tarvitsisi vääntää ja alistua hänen saneluihinsa) ja vain tapaisi lasta kun ei kerran kiinnosta, mutta ei, omista oikeuksistaan hän on äärimmäisen tarkka ja joustamaton.

Olen monet kerrat miettinyt miksei minulla tunnu olevan lainkaan arvoa ja oikeuksia, sillä sos.ihmiset hyväksyvät kaiken tämän. Tämä kaikki saa tapahtua ja jatkua. Minä kuitenkin hoidan ja huollan lapsen luopuen sitten itse jopa ehjien vaatteiden ostamisesta itselleni kun ex saa vapautuksen kaikesta ja halventaa minua vielä päälle. Että ei, narsisteja ei ole olemassa. No, huomenna sitä mennään taas, minä ja lapsi kiltisti hänen talutusnuorassaan.

Aika hankalahan viranomaisten tuolle tilanteelle olisi mitään tehdä. Eli pakkohan heidän on tilanne hyväksyä. Älä ota henkilökohtaisesti. Mitä he voisivat tehdä? Elatusavun suuruus laskettu, ja sille löytyy perusteluja. Etävänhemmalla lienee virallisesti pienet tulot tms. keinoja saada maksut minimiin. reilua tai ei.

Etävanhempi kuulostaa sinulle vihaiselta ja katkeralta. Kyse tuskin on oikeasti rahasta, vaan kostosta. Kiusa se on pienikin kiusa. Aika yleistä touhua. 

Anna rypeä omassa kiukussaan, tuskin kovin onnellinen ja elämäänsä tyytyväinen, kun noin jaksaa kihistä ja kiusata.

Minä itse hoisin koko 15v molemmat matkat mukisematta, mutta oikeastihan se menee niin, että lähtöpää maksaa matkan. Eli molemmin puolin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika! Onko teillä yhteishuoltajuus? Siihen vedoten voisit kyllä vaatia häntä maksamaan oman puolensa kuluista eli siis matkalipun lapselle, kun hän lähtee luotaan. Minulla ei ole etävanhempi ihan noin pikkumainen vaikka on tarkka maksamisistaan muuten. Pääperiaate on meillä ollut että molemmat huolehtivat kustannuksista aina sen mukaan missä lapsi on. Yleensä se huolehtii lapsen toiselle vanhemmalle jonka luota lapsi lähtee, vie tai huolehtii lapsen bussiin.

On yhteishuoltajuus mutta mikään sopiminen ei onnistu, ei mikään. Minun ja lapsen on aina alistuttava tekemään niinkuin hän sanoo, muuten alkaa sota. Olen yrittänyt pyytää apua esimerkiksi lastenvalvojilta ja jopa lastensuojelusta, mutta eivät tajua tilannetta ja sanovat niin riidat pitää selvittää keskenään.

Vanhempien pitäisi pystyä aikuisina selvittämään nämä asiat keskenään, ei viranomaiset voi näissä tilanteissa lapsenvahdeiksi ryhtyä, kun ei esim mitenkään pystytä näyttäämään toteen kuka kiusaa ja ketä. Valitkaa sotanne ja viisas osaa antaa myös periksi. Kannattaako parin euron takia aloittaa jotain riitaa jossa jo sen maassa makaavan lapsen yli ajetaan joka mutkassa uudelleen ja uudelleen?

Lue uudelleen ajatuksen kanssa eli mitä ehdotat jos minä yritän neuvotella mutta toinen on _täysin_ joustamaton ja uhkailee? Ymmärrätkö nyt lainkaan, että jos toinen osapuoli on keskenkasvuinen jopa sairas, ei sopiminen yksin onnistu! Tuo on juuri sitä henkistä vallankäyttöä! Tätä minä tarkoitin kun sanoin ettei vaan millään mene jakeluun teillä siellä sos.puolella. Nyt äkkiä sinne koulutkseen! Ja edelleen, minä en nosta tätä raha-asiaa esille, täällä nyt kysyin kun ex vänkää ja jankkaa. Yritä nyt hyvä ihminen jo ymmärtää, että maailmassa on sellaisiakin ihmisiä jotka eivät toimi kuten normaalit ihmiset keskimäärin ja silloin alisteiseen asemaan joutunut tarvitsisi ulkopuolisten apua! Miten vaikea tätä voi olla ymmärtää? Niin ja todisteista, kyllä niitä on ja selkeitäkin mutta jos asiaa ei ymmärrä tai vastuu pelottaa niin ei kai sille sitten mitään voi.

Mitä yhteydenpitoa teidän tilanne vaatii? Minä en ole kohta neljään vuoteen puhunut lapseni isän kanssa.  Sovitaan viestillä mistä haetaan ja mihin palautetaan. Yksi bussilippu on pieni hinta mielenrauhasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika! Onko teillä yhteishuoltajuus? Siihen vedoten voisit kyllä vaatia häntä maksamaan oman puolensa kuluista eli siis matkalipun lapselle, kun hän lähtee luotaan. Minulla ei ole etävanhempi ihan noin pikkumainen vaikka on tarkka maksamisistaan muuten. Pääperiaate on meillä ollut että molemmat huolehtivat kustannuksista aina sen mukaan missä lapsi on. Yleensä se huolehtii lapsen toiselle vanhemmalle jonka luota lapsi lähtee, vie tai huolehtii lapsen bussiin.

On yhteishuoltajuus mutta mikään sopiminen ei onnistu, ei mikään. Minun ja lapsen on aina alistuttava tekemään niinkuin hän sanoo, muuten alkaa sota. Olen yrittänyt pyytää apua esimerkiksi lastenvalvojilta ja jopa lastensuojelusta, mutta eivät tajua tilannetta ja sanovat niin riidat pitää selvittää keskenään.

Vanhempien pitäisi pystyä aikuisina selvittämään nämä asiat keskenään, ei viranomaiset voi näissä tilanteissa lapsenvahdeiksi ryhtyä, kun ei esim mitenkään pystytä näyttäämään toteen kuka kiusaa ja ketä. Valitkaa sotanne ja viisas osaa antaa myös periksi. Kannattaako parin euron takia aloittaa jotain riitaa jossa jo sen maassa makaavan lapsen yli ajetaan joka mutkassa uudelleen ja uudelleen?

Lue uudelleen ajatuksen kanssa eli mitä ehdotat jos minä yritän neuvotella mutta toinen on _täysin_ joustamaton ja uhkailee? Ymmärrätkö nyt lainkaan, että jos toinen osapuoli on keskenkasvuinen jopa sairas, ei sopiminen yksin onnistu! Tuo on juuri sitä henkistä vallankäyttöä! Tätä minä tarkoitin kun sanoin ettei vaan millään mene jakeluun teillä siellä sos.puolella. Nyt äkkiä sinne koulutkseen! Ja edelleen, minä en nosta tätä raha-asiaa esille, täällä nyt kysyin kun ex vänkää ja jankkaa. Yritä nyt hyvä ihminen jo ymmärtää, että maailmassa on sellaisiakin ihmisiä jotka eivät toimi kuten normaalit ihmiset keskimäärin ja silloin alisteiseen asemaan joutunut tarvitsisi ulkopuolisten apua! Miten vaikea tätä voi olla ymmärtää? Niin ja todisteista, kyllä niitä on ja selkeitäkin mutta jos asiaa ei ymmärrä tai vastuu pelottaa niin ei kai sille sitten mitään voi.

En ole äskeinen kirjoittaja, mutta ikävä kyllä näyttää siltä, että sinulla on napanuora narsistisessa exässä vielä tiukasti kiinni. Niin käy helposti, kun elää pitkään pyörremyrskyn naapurissa, olen toki seurannut samaa omassa perheessäni. Tilanne alkaa kuitenkin korjaantua vasta, kun lakkaat ihan kokonaan huolehtimasta exästä. Ei enää mitään yhteydenpitoa muuten kuin mahdollisesti viranomaisten kautta ja/tai oikeudessa. Todisteet eivät noita sekopäitä vastaan auta, he elävät ihan omassa todellisuudessaan ja siksi todistieita tai järkiperusteluja ei kannata edes kerätä. Viranomaisetkin tietävät, ettei noille oikeasti mitään voi. He toimivat vasta, kun on näyttöä siitä, että lapsen terveys on vakavassa vaarassa. Aikuiset pitäkööt huolta itsestään.

Mutta kukaan ei auta mua! Olen yrittänyt pyytää, mutta turhaan eli mun on pakko yrittää itse sopia exän kanssa koska tapaamiset on määritelty ja kyllä pitää huolen että ne taatusti toteutuu. Mä pysyisin hänestä kyllä kokonaan erossa jos vaan voisin, mutta ei ole ketään joka hoitaisi vaihdot tai sopimiset. Kauhea stressi päällä jatkuvasti kun tapaamiset kahden viikon välein niin ei ehdi kun juuri toipua ja sama on taas edessä. Ja huoli ja suru painaa kuinka lapsi pärjää ja tuleeko tällä kertaa jotain mikä aiheuttaa pahaa mieltä ja pelkoa...tiedätkö, mulla on niin älytön suru mun ihanan pienen rakkaan lapseni takia ettet usko, tuntuu niin pahalta kun tiedän mitä hänkin on joutunut kestämään vaikka olen yrittänyt saada meille apua.

Elämässä on joitakin valintoja, joita ei voi peruuttaa. Isän tai äidin valiseminen omalle lapselleen on yksi niistä. Joskus tulee tehtyä huonoja valintoja ja niiden kanssa on vain elettävä. Ei siinä viranomaiset voi yhtään mitään. Apua alka tulla vasta, kun lapsi on silminnähden vaarassa ja tutkitusti joko fyysisesti tai psyykkisesti vaurioitunut.

Meidän perheessä otettiin vastaavassa tilanteessa (mutta etävanhempipuolella) pankista lainaa (perheessä oli sentään yksi,,jolla oli vielä luottotiedot kunnossa), että oli varaa vastata toisen vanhemman kohtuuttomiin vaatimuksiin. Muuten ei isän suhde lapseen olisi jatkunut. Lapset kasvavat eivätkä nämä tilanteet kestä ikuisesti, vaikka sitä eläessä siltä tuntuu.

Lapsen melenterveydestä ja sitä kautta tasapainoisesta loppuelämästä ei ole mikään hinta liian kallis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvänen aika! Onko teillä yhteishuoltajuus? Siihen vedoten voisit kyllä vaatia häntä maksamaan oman puolensa kuluista eli siis matkalipun lapselle, kun hän lähtee luotaan. Minulla ei ole etävanhempi ihan noin pikkumainen vaikka on tarkka maksamisistaan muuten. Pääperiaate on meillä ollut että molemmat huolehtivat kustannuksista aina sen mukaan missä lapsi on. Yleensä se huolehtii lapsen toiselle vanhemmalle jonka luota lapsi lähtee, vie tai huolehtii lapsen bussiin.

On yhteishuoltajuus mutta mikään sopiminen ei onnistu, ei mikään. Minun ja lapsen on aina alistuttava tekemään niinkuin hän sanoo, muuten alkaa sota. Olen yrittänyt pyytää apua esimerkiksi lastenvalvojilta ja jopa lastensuojelusta, mutta eivät tajua tilannetta ja sanovat niin riidat pitää selvittää keskenään.

Vanhempien pitäisi pystyä aikuisina selvittämään nämä asiat keskenään, ei viranomaiset voi näissä tilanteissa lapsenvahdeiksi ryhtyä, kun ei esim mitenkään pystytä näyttäämään toteen kuka kiusaa ja ketä. Valitkaa sotanne ja viisas osaa antaa myös periksi. Kannattaako parin euron takia aloittaa jotain riitaa jossa jo sen maassa makaavan lapsen yli ajetaan joka mutkassa uudelleen ja uudelleen?

Lue uudelleen ajatuksen kanssa eli mitä ehdotat jos minä yritän neuvotella mutta toinen on _täysin_ joustamaton ja uhkailee? Ymmärrätkö nyt lainkaan, että jos toinen osapuoli on keskenkasvuinen jopa sairas, ei sopiminen yksin onnistu! Tuo on juuri sitä henkistä vallankäyttöä! Tätä minä tarkoitin kun sanoin ettei vaan millään mene jakeluun teillä siellä sos.puolella. Nyt äkkiä sinne koulutkseen! Ja edelleen, minä en nosta tätä raha-asiaa esille, täällä nyt kysyin kun ex vänkää ja jankkaa. Yritä nyt hyvä ihminen jo ymmärtää, että maailmassa on sellaisiakin ihmisiä jotka eivät toimi kuten normaalit ihmiset keskimäärin ja silloin alisteiseen asemaan joutunut tarvitsisi ulkopuolisten apua! Miten vaikea tätä voi olla ymmärtää? Niin ja todisteista, kyllä niitä on ja selkeitäkin mutta jos asiaa ei ymmärrä tai vastuu pelottaa niin ei kai sille sitten mitään voi.

Mitä yhteydenpitoa teidän tilanne vaatii? Minä en ole kohta neljään vuoteen puhunut lapseni isän kanssa.  Sovitaan viestillä mistä haetaan ja mihin palautetaan. Yksi bussilippu on pieni hinta mielenrauhasta.

Niin, olisikin noin helppoa mutta aina hän jostain keksii vängätä eli jos se ei ole bussilippu, sitten se on jokin muu asia mutta aina on jotain...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viisi euroa sinne tänne. Ei narsistisen tai muuten hankalan ihmisen kanssa kannatta ryhtyä riitelemään. Tärkeintä on, että lapsi saa edes jollakin tasolla pitää molemmat vanhempansa, maksoi mitä maksoi.

Meillä yksipuolinen riitely hankalan exän kanssa jatkui 6 vuotta ja maksoi pelkkiä oikeudenkäyntikuluja 60 000 euroa. Ilosta kiljuen olisi maksettu pelkät lapsen matkakulut, jos olisi sillä selvtty.

 

Niin kai, en vaan jaksaisi enää alistua kun on ollut kaikkea täysin kohtuutonta. Eikä tuo raha-asia ole tässä suurin ongelma vaikka meidän tilanne onkin niin räikeä, vaan se, että ihan kaikkeen on pakko alistua halusi tai ei. Koskee siis myös vaihtoaikoja, lomia, mitään et uskalla sanoa jne. jne. et vaikka lapsi tulisi aina täysin yliväsyneenä ja huonosti hoidettuna jne.

Minkä ikäisestä lapsesta nyt puhutaan? Ja kumpi on aloitteellinen yhteydenpidossa? Nyt pitää kuitenkin muistaa myös se, että käyttäytöksen mahdollistajassakin on vikaa ja pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaan pitäisi sitäkin miettiä.