Lue keskustelun säännöt.
Ihmiset joiden mielestä "tunne" musiikissa on tärkeämpää kuin objektiivinen laatu
Kommentit (24)
Kirjoitat musiikkiarvosteluja Rumba-lehteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Musiikki on taidetta, joten sen tarkoitus on välittää tunteita. Ei ole olemassa mitään tunteista irrallaan olevaa "objektiivista laatua".
Teknistä taitoa, sävellyksen monipuolisuutta yms. voidaan toki arvioida objektiivisemmin, mutta mielestäni nämä asiat eivät yksinään tee musiikista hyvää.
Niinpä.
Kannattaa tutustua taidemusiikin objektiivisiin laatuvaatimuksiin.
Ymmärrän tuskasi. Itse olen tavallaan kokenut tuskalliseksi sen, että mitä enemmän musiikkiin perehtyy ja sitä opiskelee, sitä vähemmän voi keskittyä siihen tunteeseen. Kuulee vain, että tämä ja tämä on tehty ihan vasemmalla kädellä, keskittyy teknisiin virheisiin koska ei voi olla kuulematta niitä. Tai kielellisesti orientoituneena ihmisenä ei kykene kuulemaan kappaleessa muuta kuin sen, että sanoittaja "ei osaa suomea" ja kieliasu tökkii. Hämmentää, kun joku hehkuttaa artistia tai kappaletta, jonka itse kuulee aivan sysikakkana ja toisaalta ehkä vähän kadehtii sitä, että joku voi kuunnella sitä aitona, lapsellisen tietämättömänä ja vain nauttia.
Onneksi meitä on monenlaisia ihmisiä.
Mikä objektiivinen laatu? Jos oma lapsi laulaa vaikka "Äideistä parhain" niin menee se ohi jonkun ooppera-aarian. Entäs heavy? Miten sitä arvostellaan objektiivisesti? Karaokessa huomaa kuinka Jotkut laulaa erittäin hyvin ja hyvällä äänellä, mitta tunne puuttuu. Silloin siitä ei saa mitään irti. Mieluummin kuuntelee jonkun pellen suoraan sydämestä esittävää "ei tippa tapa"biisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tajuan, ettei kumppanini ole Julia Roberts, mutta tunnen silti rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musiikki on taidetta, joten sen tarkoitus on välittää tunteita. Ei ole olemassa mitään tunteista irrallaan olevaa "objektiivista laatua".
Teknistä taitoa, sävellyksen monipuolisuutta yms. voidaan toki arvioida objektiivisemmin, mutta mielestäni nämä asiat eivät yksinään tee musiikista hyvää.
Niinpä.
Kannattaa tutustua taidemusiikin objektiivisiin laatuvaatimuksiin.
Siis niihin "objektiivisiin" laatuvaatimuksiin, jotka olivat hyvin erilaisia esim. klassismin kuin vaikka romantiikan aikana...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavallaan ymmärrän. Itsekin tykkäisin Potter-leffoista paljon enemmän, jos en olisi lukenut kirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän tuskasi. Itse olen tavallaan kokenut tuskalliseksi sen, että mitä enemmän musiikkiin perehtyy ja sitä opiskelee, sitä vähemmän voi keskittyä siihen tunteeseen. Kuulee vain, että tämä ja tämä on tehty ihan vasemmalla kädellä, keskittyy teknisiin virheisiin koska ei voi olla kuulematta niitä. Tai kielellisesti orientoituneena ihmisenä ei kykene kuulemaan kappaleessa muuta kuin sen, että sanoittaja "ei osaa suomea" ja kieliasu tökkii. Hämmentää, kun joku hehkuttaa artistia tai kappaletta, jonka itse kuulee aivan sysikakkana ja toisaalta ehkä vähän kadehtii sitä, että joku voi kuunnella sitä aitona, lapsellisen tietämättömänä ja vain nauttia.
Aika ylimielistä. Mutta luota siihen, että vielä kun opiskelet ja kehityt lisää, niin opit kuuntelemaan niitä sävyjäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En minä tajua siitä "objektiivisesta laadusta" yhtään mitään, enkä haluakaan. En erota paskaa musiikkia hyvästä. Joten millä muullakaan ihmeen tavalla minä sitä musiikkia arvottaisin, kuin että miten kivalta se musta kuulostaa?
Taiteen tehtävä on koskettaa. Se on sen ydin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Musiikin tärkein tavoite on tuottaa ihmisille positiivisia elämyksiä ja fiiliksiä. Mitään muuta objektiivista mittaria ei ole. Tai ehkä myyntitilastot. Nykymusiikin ajankestävyydestä kun ei voida varmuudella sanoa vielä mitään.
Kyllä kyllä, olet upea Järki-ihminen. Objektiivinen, rationaalinen, eikä sinulla ole tunteita lainkaan. Vain muut ihmiset ovat säälittäviä tunteineen, sinä sen sijaan nojaat puhtaaseen järkeen jopa taiteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se kumma, että kukaan ei loukkaannu kun esim. puuseppä sanoo toisen pöydän olevan parempi kuin toisen. Mutta musiikkia ei saisi arvioida objektiivisesti...
Monet ihmiset eivät tunnista hyvää laulajaa. Tekniikka saattaa olla aivan kauhea, puserrettu ja epäterveellinen ja jonkun mielestä just vetää tunteella ja hyvin.
Minä taas en ymmärrä ihmisiä, joille musiikki on jonkun pseudointellektuellin pätemisen väline, jolla korotetaan omaa itsetuntoa sen sijaan että sitä kuunneltaisiin omaksi iloksi.
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, että kukaan ei loukkaannu kun esim. puuseppä sanoo toisen pöydän olevan parempi kuin toisen. Mutta musiikkia ei saisi arvioida objektiivisesti...
Huonekalulla on ehkä hieman eri tehtävä kuin musiikilla. Huonekalulla on fyysinen, käytännöllinen tarkoitus. Toki huonekaluja voidaan arvioida taiteellisesta näkökulmasta kuten kaikkea muutakin taidetta, myös musiikkia, mutta yleensä myös huonekalun ostajaa kiinnostaa OMA mielipide huonekalun ulkonäöstä ja sopivuudesta sisustukseen.
Moni kyllä palkkaa sisustussuunnittelijan valitsemaan puolestaan jos ei luota omaan makuunsa, mutta kukaan ei voi päättää mistä musiikista muut pitävät. (Paitsi hmm, media joka suodattaa ainoastaan tietynlaista paskaa ihmisten elämään...)
Musiikki assosioituu herkästi tunteisiin ja kokemuksiin, toisin kuin joku pöytä. Hyvän musiikin kuuntelu (siis omasta mielestä hyvän) vaikuttaa mielihyväkeskukseen jopa samalla tavalla kuin huumeet, toisin kuin joku pöytä!
Vierailija kirjoitti:
Minä taas en ymmärrä ihmisiä, joille musiikki on jonkun pseudointellektuellin pätemisen väline, jolla korotetaan omaa itsetuntoa sen sijaan että sitä kuunneltaisiin omaksi iloksi.
Ei tässä keskustelussa mielestäni mistään sellaisesta ollut kysymys.
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, että kukaan ei loukkaannu kun esim. puuseppä sanoo toisen pöydän olevan parempi kuin toisen. Mutta musiikkia ei saisi arvioida objektiivisesti...
Sitten on pöytiä, joita ei ole valmistettu puusta. Luuletko, että puusepän arvio marmoripöydistä on objektiivista faktaa?
Musiikki on taidetta, joten sen tarkoitus on välittää tunteita. Ei ole olemassa mitään tunteista irrallaan olevaa "objektiivista laatua".
Teknistä taitoa, sävellyksen monipuolisuutta yms. voidaan toki arvioida objektiivisemmin, mutta mielestäni nämä asiat eivät yksinään tee musiikista hyvää.