Käy sääliksi yksinäistä äitiäni, enkä osaa auttaa

Up

Up

Auttakaa :(

Persoonallisuushäiriöisen vanhemman aikuisena lapsena sanon, että masennuksesi johtuu varmasti paljon äidistäsi ja kasvatuksestasi. Jo se, että kannat hänestä noin paljon huolta kertoo, että sinut on todennäköisesti kasvatettu ottamaan vastuuta äitisi tunteista. Terve lapsi-vanhempi-dynamiikka ei toimi niin, vaan vanhempi ottaa vastuun sekä omista että lapsen tunteista, ja opettaa kaikkien tunteiden olevan sallittuja, ja lapsen olevan aina hyväksytty. Persoonallisuushäiriöinen ihminen ei kykene tähän, vaan hän yleensä vaatii lapsensa olemaan omien tunteidensa kantaja ja hoitaja. Seurauksena on lapselle usein ahdistuneisuutta ja masennusta. Syntyy läheisriippuvuus vanhempaan, ja suhdetta leimaa usein voimakkaat syyllisyyden, riittämättömyyden ja ahdistuksen tunteet. Vanhempi voi tuntua tavallaan läheiseltä, mutta samalla voi olla ajatus että oma elämä olisi helpompaa jos vanhempaa ei olisi.

Muista, että vanhempasi on rakentanut oman elämänsä itse, ja päättänyt ottaa vastuulleen vielä lisää elämiä hankkimalla lapsia. Lapsi ei milloinkaan ole vastuussa vanhemmastaan, ei lapsena, eikä aikuisena. Velvollisuudet kuuluvat vanhemmalle.

Suosittelen lämpimästi että googletat lisää esimerkiksi narsistisesta äidistä, epävakaillakin on paljon narsistisia piirteitä.

Ap, ei sun tarvi auttaa äitiäsi. Riittää, ja on hienoa, että (edes) sinä kestät ja jaksat häntä! Eli pidät yhteyttä ja siten osoitat, että välität hänestä. Jos saisit äitisi innostumaan esim. tietokoneen/netin käytöstä,hän voisi löytää sieltä paljon kiinnostavaa elämänsisältöä.

Keskity oman elämäsi rakentamiseen; opiskeluun ja pitämään oma mielesi virkeänä.

Minä olen äitisi ikäluokkaa, en ehkä "hankala", mutta olin vakmeasti masentunut lasten ollessa pieniä, ja tunnen syyllisyyttä, etten pystynyt o!emaan niin hyvä äiti kuin olisin halunnut. Yritän hyvittää asioita nyt, kun lapset ovat aikuistuneet. Mutta mennyttä lapsuutta ei saa takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Persoonallisuushäiriöisen vanhemman aikuisena lapsena sanon, että masennuksesi johtuu varmasti paljon äidistäsi ja kasvatuksestasi. Jo se, että kannat hänestä noin paljon huolta kertoo, että sinut on todennäköisesti kasvatettu ottamaan vastuuta äitisi tunteista. Terve lapsi-vanhempi-dynamiikka ei toimi niin, vaan vanhempi ottaa vastuun sekä omista että lapsen tunteista, ja opettaa kaikkien tunteiden olevan sallittuja, ja lapsen olevan aina hyväksytty. Persoonallisuushäiriöinen ihminen ei kykene tähän, vaan hän yleensä vaatii lapsensa olemaan omien tunteidensa kantaja ja hoitaja. Seurauksena on lapselle usein ahdistuneisuutta ja masennusta. Syntyy läheisriippuvuus vanhempaan, ja suhdetta leimaa usein voimakkaat syyllisyyden, riittämättömyyden ja ahdistuksen tunteet. Vanhempi voi tuntua tavallaan läheiseltä, mutta samalla voi olla ajatus että oma elämä olisi helpompaa jos vanhempaa ei olisi.

Muista, että vanhempasi on rakentanut oman elämänsä itse, ja päättänyt ottaa vastuulleen vielä lisää elämiä hankkimalla lapsia. Lapsi ei milloinkaan ole vastuussa vanhemmastaan, ei lapsena, eikä aikuisena. Velvollisuudet kuuluvat vanhemmalle.

Suosittelen lämpimästi että googletat lisää esimerkiksi narsistisesta äidistä, epävakaillakin on paljon narsistisia piirteitä.

Joo, tiedän masennuksen ja paniikkihäiriön lähtökohtaisesti johtuvan äidistäni. Isänikin alkoi juomaan henkisten paineiden takia. On nykyään alkoholisti.

Kiitos hyvästä viestistäsi. :)

- ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Persoonallisuushäiriöisen vanhemman aikuisena lapsena sanon, että masennuksesi johtuu varmasti paljon äidistäsi ja kasvatuksestasi. Jo se, että kannat hänestä noin paljon huolta kertoo, että sinut on todennäköisesti kasvatettu ottamaan vastuuta äitisi tunteista. Terve lapsi-vanhempi-dynamiikka ei toimi niin, vaan vanhempi ottaa vastuun sekä omista että lapsen tunteista, ja opettaa kaikkien tunteiden olevan sallittuja, ja lapsen olevan aina hyväksytty. Persoonallisuushäiriöinen ihminen ei kykene tähän, vaan hän yleensä vaatii lapsensa olemaan omien tunteidensa kantaja ja hoitaja. Seurauksena on lapselle usein ahdistuneisuutta ja masennusta. Syntyy läheisriippuvuus vanhempaan, ja suhdetta leimaa usein voimakkaat syyllisyyden, riittämättömyyden ja ahdistuksen tunteet. Vanhempi voi tuntua tavallaan läheiseltä, mutta samalla voi olla ajatus että oma elämä olisi helpompaa jos vanhempaa ei olisi.

Muista, että vanhempasi on rakentanut oman elämänsä itse, ja päättänyt ottaa vastuulleen vielä lisää elämiä hankkimalla lapsia. Lapsi ei milloinkaan ole vastuussa vanhemmastaan, ei lapsena, eikä aikuisena. Velvollisuudet kuuluvat vanhemmalle.

Suosittelen lämpimästi että googletat lisää esimerkiksi narsistisesta äidistä, epävakaillakin on paljon narsistisia piirteitä.

Joo, tiedän masennuksen ja paniikkihäiriön lähtökohtaisesti johtuvan äidistäni. Isänikin alkoi juomaan henkisten paineiden takia. On nykyään alkoholisti.

Kiitos hyvästä viestistäsi. :)

- ap

Kannustan miettimään kuinka paljon ja missä roolissa haluat äitisi elämääsi. Epäterveen ihmissuhteen vaikutukset voivat olla suuremmat kuin mitä itse ymmärrät. Sinulla on oikeus myös ottaa etäisyyttä jos äidilläsi on terveyteesi negatiivinen vaikutus. Ja muista, jos äitisi olisi terve, tasapainoinen ja rakastava vanhempi, niin hän jopa toivoisi sitä, sillä rakkaus toivoo kohteelleen aina vain hyvää.

- 4

Puhun siis kokemuksesta, itse katkaisin välit äitiini vasta myöhemmällä aikuisiällä, ja vapauduin ja vahvistuin elämään elämää jonka en edes uskonut olevan mahdollista. Kadun etten irtautunut aiemmin.

- 4