Lue keskustelun säännöt.
Avioehto erotilanteessa
11.02.2018 |
Avioiduimme mieheni kanssa 25 vuotta sitten. Mieheni omisti tällöin pienen yksiön Helsingissä ja oli selvää, että se kuuluisi hänelle mikäli ero tulisi. Teimme avioehdon.
Saimme yhdessä 4 lasta ja minä hoidin kodin ja lapset. Mieheni perusti it-nosteessa firman, joka alkoi menestyä hienosti. Hän teki itselleen suuren omaisuuden ja toki perheemmekin pääsi nauttimaan menestyksestä. Matkustimme paljon ja meillä on kaunis talo järven rannalla. Mieheni omaisuus on suuri hänen tehtyään hyvät yrityskaupat muutama vuosi sitten.
Nyt olen päättänyt erota miehestäni. Hänellä on ollut vuosien aikana salasuhteita, mutta olen halunnut pitää perheemme koossa lasten takia. Viimeinen kirjoittaa nyt ja sitten on minun vuoroni elää. Mieheni aavistaa ajatukseni ja uhkaa minua sillä, että en saa killinkiäkään mukaan. Avioehtomme takia jään tyhjän päälle. Tokihan minua asia huolettaa, koska olen ”vain” hoitanut kodin ja kasvattanut neljä lastamme. Onko minulla mitään oikeutta saada mukaani yhtään mitään, jos eroan?
Kiitän avustasi etukäteen.
Kommentit (26)
Tarvitset hyvän asianajajan, ei missään nimessä oikeusapupelleä.
Toimi ovelasti ja yritä urkia mahdollisimman paljon tietoa miehesi omaisuudesta, pitkitä yhteiselämää tarvittaessa. Olet ollut tosi sinisilmäinen ja luottavainen mieheesi:(
Oman aseman turvaaminen on vaimolle ehdoton hyve ja vankka pohja avioliitolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Montako vuotta siis olet ollut kotiäitinä ja kuinka monen lapsen kanssa? Voit saada kohtuullistamista kompensoimaan esim. 5 vuotta kolmen lapsen kotihoitajana, mutta jos olet vain jäänyt kotiin isojenkin lasten kanssa tyyliin "3 lasta ja kotona kunnes nuorin täysi-ikäinen" niin kyllähän siinä on jo omaa vastuuta suurin osa miksei sullakin ole uraa.
Minusta myös olet hyötynyt miehestä suuresti vuosien varrella - ilmeisesti olet käytännössä lähes ilmaiseksi asunut hienossa talossa ja nauttinut miehen tuloista, eli elintasosta johon sinulla yksin ei varmasti olisi ollut varaa. Kyllähän vuosien elatuskin merkitsee, ja se otettaneen huomioon avioehdon kohtuullistamisessa. Esim. että mies on maksanut puolestasi yhteisiä elämisen kuluja x000 euroa kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Omaisuus ositetaan joka tapauksessa. 25 vuotta sitten tehty kohtuuton ehto ei ole pätevä. Vaadi ositusta.
Kyllä sitä todennäköisesti kohtuullistettaisiin, mutta ei se siitä epäpätevää tee. Jos avioehto ei olisi pätevä niin varat jaettaisiin 50-50. Näin en usko tässä tapauksessa käyvän. Avioliiton pituus ei tee avioehdosta mitätöntä, vaan kyllä sen on tarkoitus olla voimassa avioliiton loppuun asti ellei sitä yhteisestä sopimuksesta muuteta tai pureta.
Tuokin tuntuu minusta tavallaan huijaamiselta, että on yhdessä oikein kirjallisesti sovittu miten omaisuus erotilanteessa jaetaan, mutta sopimusta ei enää halutakaan noudattaa kun se jälkikäteen paljastuu itselle epäedulliseksi. Kyllä lähtökohtaisesti väärässä on se sopimuksen peruja, ei se sopimuksesta hyötyjä.
Aluksi suosittelisin sovintoeroa. Mies voisi hyvinkin maksaa sulle sopivan summan.
Veroilmoitukseni teen sentään itse. Olemme muuttaneet usean kerran. En tiedä, onko avioehto miehellänikään tallessa.
Ap