Mitä tehdä, kun toinen vanhemmistani ei usko, että en halua olla tekemisissä menneisyyden takia?

Vaihda puhelinnumero tai laita estoon. Et avaa ovea, jos ilmestyy oven taakse. Ei mitään kontaktia, jossain vaiheessa kyllä ymmärtää.

Lähestymiskielto.

Vierailija kirjoitti:

Lähestymiskielto.

Ei sellaiseen ole perusteita. Kyse ei ole mistään väkivallasta tai sen uhasta tms. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vaihda puhelinnumero tai laita estoon. Et avaa ovea, jos ilmestyy oven taakse. Ei mitään kontaktia, jossain vaiheessa kyllä ymmärtää.

Olen laittanut jopa osoitteeni salaiseksi ja muuttanut pari kertaa. Silti joku sukulainen (niistä harvoista jotka tietää osoitteeni) paljastaa hänelle osoitteeni vaikka olen kieltänyt monta kertaa. Ap. 

No ensin sun täytyy myöntää, että kyllå ne asiat vaikuttaa sun elämään, kos niien takia et halua olla tekemisissä jonkun kanssa.

Sitten sun täytyy edetä seuraavan kaavan mukaan siihen pisteeseen kuin haluat tai koet tarpeelliseksi:

1. Et vaan vastaa mihnkään tämän henkilön yhteydenottoihin. Millään tavalla.

2. Blokkaat viestit häneltä niissä vietimissä, missä se on mahdollista.

3. Vaihdat yhteystietoja, hankit uuden puhelinnumeron ja fb tilin ja sähköpostin etkä kerro näitä tälle ihmisillle. Et pane tietoja julkiseen jakoon.

4 hankit lähestymiskiellon. Tämä vaatii kyllä perusteekseen, että henkilö uhkaa sua jotenkin laittomasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihda puhelinnumero tai laita estoon. Et avaa ovea, jos ilmestyy oven taakse. Ei mitään kontaktia, jossain vaiheessa kyllä ymmärtää.

Olen laittanut jopa osoitteeni salaiseksi ja muuttanut pari kertaa. Silti joku sukulainen (niistä harvoista jotka tietää osoitteeni) paljastaa hänelle osoitteeni vaikka olen kieltänyt monta kertaa. Ap. 

Et kerro uutta osoitetta tai puhelinnumeroa kenellekään sukulaiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihda puhelinnumero tai laita estoon. Et avaa ovea, jos ilmestyy oven taakse. Ei mitään kontaktia, jossain vaiheessa kyllä ymmärtää.

Olen laittanut jopa osoitteeni salaiseksi ja muuttanut pari kertaa. Silti joku sukulainen (niistä harvoista jotka tietää osoitteeni) paljastaa hänelle osoitteeni vaikka olen kieltänyt monta kertaa. Ap. 

Et kerro uutta osoitetta tai puhelinnumeroa kenellekään sukulaiselle.

Olen kertonut sen vain harvoille, mutta en sentään halua katkaista yhteydenpitoa muihin sukulaisiin ja tuttaviin. Kyllä haluan, että edes joku voi joskus käydä luonani kylässä tai soittaa minulle. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihda puhelinnumero tai laita estoon. Et avaa ovea, jos ilmestyy oven taakse. Ei mitään kontaktia, jossain vaiheessa kyllä ymmärtää.

Olen laittanut jopa osoitteeni salaiseksi ja muuttanut pari kertaa. Silti joku sukulainen (niistä harvoista jotka tietää osoitteeni) paljastaa hänelle osoitteeni vaikka olen kieltänyt monta kertaa. Ap. 

Et kerro uutta osoitetta tai puhelinnumeroa kenellekään sukulaiselle.

Olen kertonut sen vain harvoille, mutta en sentään halua katkaista yhteydenpitoa muihin sukulaisiin ja tuttaviin. Kyllä haluan, että edes joku voi joskus käydä luonani kylässä tai soittaa minulle. Ap.

Sitten ei auta valittaa kun kyy on povellasi.

Vierailija kirjoitti:

No ensin sun täytyy myöntää, että kyllå ne asiat vaikuttaa sun elämään, kos niien takia et halua olla tekemisissä jonkun kanssa.

Sitten sun täytyy edetä seuraavan kaavan mukaan siihen pisteeseen kuin haluat tai koet tarpeelliseksi:

1. Et vaan vastaa mihnkään tämän henkilön yhteydenottoihin. Millään tavalla.

2. Blokkaat viestit häneltä niissä vietimissä, missä se on mahdollista.

3. Vaihdat yhteystietoja, hankit uuden puhelinnumeron ja fb tilin ja sähköpostin etkä kerro näitä tälle ihmisillle. Et pane tietoja julkiseen jakoon.

4 hankit lähestymiskiellon. Tämä vaatii kyllä perusteekseen, että henkilö uhkaa sua jotenkin laittomasti.

Vaikuttaa ne tietenkin edelleen siten, että en halua olla tekemisissä jonkun kanssa. Mutta vain yhden ihmisen, kaikkien muiden kanssa haluan olla tekimisissä ihan normaalisti ja avoimesti. Tarkoitin vain, että en enää tunne tarvetta juuri miettiä vanhoja asioita enkä juuri keskustella niistä kenenkään kanssa (olen käynyt ne terapiassa läpi ja koen että voin jättää ne taakse jo). Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähestymiskielto.

Ei sellaiseen ole perusteita. Kyse ei ole mistään väkivallasta tai sen uhasta tms. Ap.

Lähestymiskieltoon riittää että kokee ne yhteydenotot epämiellyttäviksi ja kotirauhaa häiritseviksi.

Useasti jo se pelkkä hakeminen riittää saamaan sen epämiellyttävän ihmisen loitommalle. Tajuaa että olet tosissasi.

Vierailija kirjoitti:

Toinen vanhemmistani on tehnyt muutamia ikäviä asioita ollessani lapsi/nuori. Ei mitään rikoksia, mutta asioita, joita en voi hyväksyä. En mieti itse niitä enää eikä ne vaikuta minun elämään enää. Mutta niiden vuoksi en halua olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Hän ei kuitenkaan usko, vaan eri tavoin koko ajan painostaa minua "antamaan anteeksi" tms ja olemaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mitä tehdä? Millä saan hänet uskomaan, että en halua olla tekemisissä?

Sun ei tarvitse selitellä yhtään mitään kenellekään kenen kanssa et halua olla tekemisissä. Se että mainitsit että sinua painostetaan on jo huolestuttavaa. Kenenkään ei tarvitse elää jonkun painostuksen alla. Suosittelen että vedät terveen ihmisen lailla rajan jota ei ylitetä eli toisinsanoen jos painostaminen jatkuu voit mainita että jos se ei lopu, joudut ottamaan yhteyttä viranomaisiin koska sellainen ahdistelu ei ole sallittua. Jos ihminen ei tajua jotain, se ei ole enää sinun käsissäsi se asia. Ja kuten mainitsin, sinun ei tarvitsisi edes selittää jos et halua olla tekemisissä jonkun kanssa, riittää kun sanoo ettet halua olla tekemisissä ja se siitä. Jos ihminen välittää yhtään niin hän ei painostaisi sinua mitenkään.

Sun täytyy pitää puoliasi ja vaalia omaa mielenrauhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen vanhemmistani on tehnyt muutamia ikäviä asioita ollessani lapsi/nuori. Ei mitään rikoksia, mutta asioita, joita en voi hyväksyä. En mieti itse niitä enää eikä ne vaikuta minun elämään enää. Mutta niiden vuoksi en halua olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Hän ei kuitenkaan usko, vaan eri tavoin koko ajan painostaa minua "antamaan anteeksi" tms ja olemaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mitä tehdä? Millä saan hänet uskomaan, että en halua olla tekemisissä?

Sun ei tarvitse selitellä yhtään mitään kenellekään kenen kanssa et halua olla tekemisissä. Se että mainitsit että sinua painostetaan on jo huolestuttavaa. Kenenkään ei tarvitse elää jonkun painostuksen alla. Suosittelen että vedät terveen ihmisen lailla rajan jota ei ylitetä eli toisinsanoen jos painostaminen jatkuu voit mainita että jos se ei lopu, joudut ottamaan yhteyttä viranomaisiin koska sellainen ahdistelu ei ole sallittua. Jos ihminen ei tajua jotain, se ei ole enää sinun käsissäsi se asia. Ja kuten mainitsin, sinun ei tarvitsisi edes selittää jos et halua olla tekemisissä jonkun kanssa, riittää kun sanoo ettet halua olla tekemisissä ja se siitä. Jos ihminen välittää yhtään niin hän ei painostaisi sinua mitenkään.

Sun täytyy pitää puoliasi ja vaalia omaa mielenrauhaa.

Omaa mielenrauhaani olen jo vaalinut katkaisemalla kaiken yhteydenpidon omalta puoleltani. En vain saa toista lopettamaan yhteydenpitoa, vaikka en siihen koskaan mitenkään reagoikaan, siis sen jälkeen kun olen pari kertaa selvästi kieltänyt. Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähestymiskielto.

Ei sellaiseen ole perusteita. Kyse ei ole mistään väkivallasta tai sen uhasta tms. Ap.

Lähestymiskieltoon riittää että kokee ne yhteydenotot epämiellyttäviksi ja kotirauhaa häiritseviksi.

Useasti jo se pelkkä hakeminen riittää saamaan sen epämiellyttävän ihmisen loitommalle. Tajuaa että olet tosissasi.

Väärin. Kyse on väkivallasta. Henkinenväkivalta käsittää myös sen, jos joku ihminen PAINOSTAA kuten tässä oli jo mainittu. Jos ottaa yhteyttä vaikka kyseinen henkilö sitä ei halunnut niin se on AHDISTELUA.

Mulla on tästä asiasta enemmän kuin paljon kokemusta ja tälläiset ihmiset eivät koskaan muutu, yleensä siihen tarvitsee yhteyden poliisiin ja/tai pyytämällä lähestymiskiellon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen vanhemmistani on tehnyt muutamia ikäviä asioita ollessani lapsi/nuori. Ei mitään rikoksia, mutta asioita, joita en voi hyväksyä. En mieti itse niitä enää eikä ne vaikuta minun elämään enää. Mutta niiden vuoksi en halua olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Hän ei kuitenkaan usko, vaan eri tavoin koko ajan painostaa minua "antamaan anteeksi" tms ja olemaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Mitä tehdä? Millä saan hänet uskomaan, että en halua olla tekemisissä?

Sun ei tarvitse selitellä yhtään mitään kenellekään kenen kanssa et halua olla tekemisissä. Se että mainitsit että sinua painostetaan on jo huolestuttavaa. Kenenkään ei tarvitse elää jonkun painostuksen alla. Suosittelen että vedät terveen ihmisen lailla rajan jota ei ylitetä eli toisinsanoen jos painostaminen jatkuu voit mainita että jos se ei lopu, joudut ottamaan yhteyttä viranomaisiin koska sellainen ahdistelu ei ole sallittua. Jos ihminen ei tajua jotain, se ei ole enää sinun käsissäsi se asia. Ja kuten mainitsin, sinun ei tarvitsisi edes selittää jos et halua olla tekemisissä jonkun kanssa, riittää kun sanoo ettet halua olla tekemisissä ja se siitä. Jos ihminen välittää yhtään niin hän ei painostaisi sinua mitenkään.

Sun täytyy pitää puoliasi ja vaalia omaa mielenrauhaa.

Omaa mielenrauhaani olen jo vaalinut katkaisemalla kaiken yhteydenpidon omalta puoleltani. En vain saa toista lopettamaan yhteydenpitoa, vaikka en siihen koskaan mitenkään reagoikaan, siis sen jälkeen kun olen pari kertaa selvästi kieltänyt. Ap.

Mulla on sama tilanne ja siihen voi pyytää lähestysmiskieltoa.

Ydinongelma on kai se, että tämä vanhempani kokee syyni olla olematta tekemisissä täysin mitättömiksi ja merkityksettömiksi syiksi. Minulle ne on suuria syitä, hänelle täysin käsittämättömiä syitä ja olemattoman pieniä syitä, asioita, joita kuulemma hän ei enää edes muista tapahtuneen. Ap.

Voisitko jotenkin kasvattaa ap sellaista nahkaa, käytännössä itsekkyyttä, että torjut häntä etkä oikeasti ajattele sen ihmisen tunteita yhtään? Koska mä luulen, että sulla on tässä se, että normaaliempatian piirissä olisi jotenkin jättää hänelle hyvä maku suuhun sinusta, mutta nyt tarvittaisiin pahan maun suuhun jätön oppi. Hän alkaa väistellä sinua silloin lopulta ihan itse.

t.kristallikissa

Vierailija kirjoitti:

Voisitko jotenkin kasvattaa ap sellaista nahkaa, käytännössä itsekkyyttä, että torjut häntä etkä oikeasti ajattele sen ihmisen tunteita yhtään? Koska mä luulen, että sulla on tässä se, että normaaliempatian piirissä olisi jotenkin jättää hänelle hyvä maku suuhun sinusta, mutta nyt tarvittaisiin pahan maun suuhun jätön oppi. Hän alkaa väistellä sinua silloin lopulta ihan itse.

t.kristallikissa

Miten sellainen tehdään? Olen tottunut elämään niin, että aina ajattelen myös muiden tunteita kuin omiani, ja tunnen aika helposti empatiaa muita kohtaan. Sinänsä en välitä siitä, vaikka joku vihaisi minua omista syistään johtuen tms, mutta en toisaalta tahallani halua loukata ketään. Ap.

Joskus narsistisella tavalla häiriintyneet, esim hyväksikäyttäjät, tietää tehneensä väärin mutta kokevat silti että ansaitsevat täyden hyväksynnän muilta ja saattavat aidosti loukkaantua toisen loukkaantumisesta.

Tuohon ei tietenkään pidä mennä mukaan. Jos pyytävät anteeksi, eivät tee sitä kohteen vaan itsensä takia.

Sinun on kuviteltava itsellesi fyysiset ja psyykkiset rajat, jota kukaan ei ylitä. Vaikka kiusaajat on rajattomia, sinun ei tarvi olla.

Vaikka kiusaaja olisi samassa huoneessa, päätä että hänellä ei ole mitään valtaa sinuun enää. Jos se yrittää puheille,sanot vaan, että ei kiinnosta.

Voit käsitellä asioitasi vaikka ammattiauttajan kanssa, mutta sekään ei kuulu kiusaajille yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisitko jotenkin kasvattaa ap sellaista nahkaa, käytännössä itsekkyyttä, että torjut häntä etkä oikeasti ajattele sen ihmisen tunteita yhtään? Koska mä luulen, että sulla on tässä se, että normaaliempatian piirissä olisi jotenkin jättää hänelle hyvä maku suuhun sinusta, mutta nyt tarvittaisiin pahan maun suuhun jätön oppi. Hän alkaa väistellä sinua silloin lopulta ihan itse.

t.kristallikissa

Miten sellainen tehdään? Olen tottunut elämään niin, että aina ajattelen myös muiden tunteita kuin omiani, ja tunnen aika helposti empatiaa muita kohtaan. Sinänsä en välitä siitä, vaikka joku vihaisi minua omista syistään johtuen tms, mutta en toisaalta tahallani halua loukata ketään. Ap.

Hyvä kysymys. Siinä on kuitenkin kysymys omien rajojen asettelusta, siis joskus joutuu tekemään toisia jopa satuttavia asioita laittaakseen itselle rajat. Siihen tarvitaan persoonan tukemista, kliseinen vastaus olisi lie, että sopiva terapia ois hyvä. Taas kerran mainostan narsistin uhria tukevaa terapiaa, ne kaikki terapiat kun eivät todellakaan tue asiakasta, vaan jotain "yleistä hyvää".

Ja siis kun asetetaan muille rajoja, niin sinä itse et ole se, joka satuttaa toista, vaan hän itse. Hyvä vertaus tästä on ihminen, joka kävelee päin lyhtypylvästä ja satuttaa itsensä. Oliko syy lyhtypylvään? Ei. Elämässä on tiettyjä lainalaisuuksia, ja narsistinenkin henkilö joutuu niiden kanssa tekemisiin. Kärsikööt siitä vaan.

t.kristallikissa