Äitipuolen taakka

Onko muilla kokekemuksia siitä, että äitipuolen tai isäpuolena saatte kaiken ikävän lapselta teidän syyksi. Aivan kaiken. Miten olette asioita käsitelleet nuoren kanssa? Olen ollut lapsen elämässä mukana lähes koko elämän, mutta edelleen kaikki puretaan minuun. Esim. jos lapsen isä tai me yhdessä kiellämme pelaamisen tai kännykän käytön tietyssä tilanteessa, niin lapsi syyttää vain minua kuinka kiellän "kaiken" ja kuinka hänelle tulee paha olo kun minä eli äitipuoli kiellän jonkun asian vaikka se kieltäjä olisi ollut isä.

Samoin lapsi julkisesti haluaa häpäistä tai haukkua. Eli sanoo jotain loukkaavaa yhtäkkiä jossain tilanteessa, missä kaikki kuulevat. Ei olisi ollut mitään ikävää edes vaan kaikki olisi hyvin, mutta ihan puskista lähtee haukkumaan tai arvostelemaan. Näistä on puhuttu lapsen kanssa, mutta eipä ole auttanut. On myös puhuttu siitä, että en ole ollut mitenkään syynä vanhempien eroon aikanaan.

Minulle karjumaan ja huudetaan. Tullaan korvan viereen huutamaan, tullaan naaman eteen huutamaan vaikka siksi, että muistutan hampaiden pesusta tai läksyistä. Todella kohtuutonta käytöstä. Olemme puhuneet monesti yhdessä lapsen isän kanssa käytöksestä ja yrittäneet hakea apuakin laihoin tuloksin. Äiti "suojelee" poikaa ja haukkuu lapsen kuullen minua hänelle.

Muita vastaavissa tilanteissa. :/