Mies ei halua enempää lapsia
Olen aika surullinen, koska paljastin juuri miehelleni, että minulla on taas pieni vauvakuumeenpoikanen, ja hän sanoi sitten, ettei halua enää lapsia. Meillä on vuoden ja kahden kuukauden ikäinen poika, jota minä hoidan melkein yksin, tai ainakin vauva-ajan hoidin. Minulla oli myös synnytyksen jälkeinen masennus/ahdistus, joka kuitenkin hoidettiin, ja uskoisin selviytyväni oikeanlaisella tuella ja tietämyksellä uudesta vauvasta. Mies kuitenkin pelästyi sitä kovasti.
Kaipaan raskausaikaa ja vauvaelämää, ja haluaisin myös, että poikamme ei jää ainoaksi lapseksi. Tarkoituksenani olisi kuitenkin mennä ensin joksikin aikaa töihin, ja haluaisin toisen lapsen vasta parin vuoden päästä. Mutta kun mieheni ei halua.
Hän sanoi, että tuosta yhdestäkin on jo niin paljon huolta, ja kun ei ehdi nytkään olla tarpeeksi perheen kanssa niin miten sitten jos niitä on kaksi. Lisäksi hän totesi, ettei vain yksinkertaisesti " tarvitse" lisää lapsia, koska tuosta pojasta on jo niin paljon iloa, se on hänen mielestään tarpeeksi. Mitä tuohon voi sanoa?
Olen vasta 24-vuotias, eli minulla on vaikka kuinka paljon aikaa tehdä lapsia, tai sitten kärsiä siitä etten koskaan enää niitä saa. Eihän miestä voi pakottaakaan tekemään lisää lapsia, ja rakastaisiko se niitä edes, jos se pitäisi siihen väkisin suostutella?
Minun vauvakuumeeni ei kuitenkaan ole yhtään lievempi kuin viimeksikään.
Kommentit (2)
Anna ajan kulua, mutta puhu asiasta miehesi kanssa.
Meillä myös mies oli aluksi vastahankaan: hänelle riittää yksi lapsi. Vaikka (koska?) hän itse on suurperheestä, hän on sanonut, että vähempikin riittää, hän haluaa tarpeeksi aikaa keskittyä lapseen ja kasvattaa lapsen kunnolla.
Myöhemmin paljastui, että miestä pelotti mahdollinen raskauteni, koska esikoinen syntyi tuntemattomasta syystä keskosena. Itse en koskaan ajatellut, että raskaus voisi olla mullekin riski, mutta mies oli miettinyt sitäkin. Siinä olemme kuitenkin samaa mieltä, että jo lapsen itsensä takia olisi mukavaa, jos hänellä olisi sisarus. Ainakin, jos välit olisivat yhtä lämpimät kuin mulla ja miehelläni omiin sisaruksiimme.
meilläkin mies oli vastaan ensin, mutta sitten se vain anto periks.. ja onnellinen on noista muksuista :)
älä painosta liikaa ja anna kaiken rauhoittua.
mutta sen sanon, että helpommalla pääsee itse kun lapsilla on toistensa seuraa
jaksamisia