Lue keskustelun säännöt.
Mikä masennuslääke on ollut hyvä
06.02.2018 |
Jätetään ne kaikki lääkevastaiset jankkaamiset pois, kiitos. Ne on kaikki jo luettu.
Olen pitkän aikaa kärsinyt vaihtelevan vaikeikeista masennusoireista. Nyt tähän kai pitäisi taas joku lääke aloittaa. Ehkä masennusta sekin tunne, että en enää jaksa, ja myös pessimismi sen suhteen, että lääkkeet voisivat auttaa.
Mistä lääkkeestä on sinulla on ollut hyviä kokemuksia. Jos jaksat kertoa lähtötilanteesta ja tilanteen muutoksesta lääkityksellä, olisin kiitollinen. Ehkä loisi uskoa, että tästä kuopastaan taas kerran voisi nousta.
Kommentit (25)
Itselläni siis jo kokemusta monista lääkkeistä. Nyt en vaan jaksa uskoa, että mikään auttaisi, vaikka on varmaan auttanutkin. Masennuksen oire kai tämäkin. Ajattelin, että saisin tässä tietoa muilta. Jotain sellasta, että jokin lääke selvästi auttaa. Missä ajassa ja millä annoksella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moklobemid oli hyvä, se aktivoi ja tuli aloitteellisuutta, auttaa myös sosiaalisiin pelkoihin.
Moclobemidiä aika vähän käytetään nykyisin. Oliko muita (tehottomia) lääkekokeiluja ennen tätä? Vai saitko moclobemidiä joskus kauan sitten.
Ikävä kyllä en ole kokenut, että yksikään lääke tehoaisi masennukseen. Ahdistukseen kyllä, pakko-oireisiin kyllä jne. mutta masennus...ei. Olen kokeillut yli viittätoista eri lääkettä vuosien mittaan eikä yhdestäkään ole ollut minkäänlaista apua tähän, valitettavasti. Olen ollut masentunut noin 12-vuotiaasta asti ja olen nyt 32-vuotias.
Olen kokeillut Sertralinia, Escitalopramia, Mirtazapinia ja viimeisimpänä Optipar (paroksetiini). Mikään ei ole koskaan auttanut masennukseen. Ahdistusta lievittänyt jonkun verran, mutta olen aina ollut itsemurhan partaalla ja alakuloinen. Lisäksi lääkkeet pisti mun suoliston ja vatsan ihan sekaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä en ole kokenut, että yksikään lääke tehoaisi masennukseen. Ahdistukseen kyllä, pakko-oireisiin kyllä jne. mutta masennus...ei. Olen kokeillut yli viittätoista eri lääkettä vuosien mittaan eikä yhdestäkään ole ollut minkäänlaista apua tähän, valitettavasti. Olen ollut masentunut noin 12-vuotiaasta asti ja olen nyt 32-vuotias.
Surullista. Onko sinulla joku traumatausta tms., kun olet noin nuoresta sairastanut? Miten terapiat ja muut tukimuodot, kun olet noin nuori. Onnistuiko koulu/työelämä?
Cipralex on minulla tehonnut vähimmillä haitoilla. Olo palautuu nopeasti kohti normaalia eikä lopettaminenkaan ole ollut vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä en ole kokenut, että yksikään lääke tehoaisi masennukseen. Ahdistukseen kyllä, pakko-oireisiin kyllä jne. mutta masennus...ei. Olen kokeillut yli viittätoista eri lääkettä vuosien mittaan eikä yhdestäkään ole ollut minkäänlaista apua tähän, valitettavasti. Olen ollut masentunut noin 12-vuotiaasta asti ja olen nyt 32-vuotias.
Minulla ihan sama kokemus. Olen 24v ja masentunut olen ollut 14-vuotiaasta asti. Pakko-oireet alkoivat jo lapsena, mutta pahenivat teinivuosina niin, etten pystynyt käymään koulua kokonaiseen vuoteen ennen kuin lääkkeet tehosivat. Masennukseen en ole koskaan saanut apua mistään. Uskon, että varmaan elän tämän kanssa koko loppuelämäni.
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä en ole kokenut, että yksikään lääke tehoaisi masennukseen. Ahdistukseen kyllä, pakko-oireisiin kyllä jne. mutta masennus...ei. Olen kokeillut yli viittätoista eri lääkettä vuosien mittaan eikä yhdestäkään ole ollut minkäänlaista apua tähän, valitettavasti. Olen ollut masentunut noin 12-vuotiaasta asti ja olen nyt 32-vuotias.
Vähän samaa mieltä. Melankolinen olotila vain pysyy lääkkeistä huolimatta. Pakko-oireet yms ovat kyllä hävinneet essitalopraamin avulla. Ehkä se synkkyys on luonteenpiirre johon mikään ei auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Brintellix. Tehokas, ei sivuoireita.
Olen kokeillut Seronilia, Mirtazapinia, Venlafaxinia ja nyt on vuorossa Voxra. Haittavaikutuksia kaikista, mistään ei apua tähän mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan 10 lääkettä kokeilin vuosien aikana, eikä mikään niistä vaikuttanut oikein mitenkään, psykiatrin mukaan olenkin lääkeresistentti.
Vierailija kirjoitti:
Cipralex on minulla tehonnut vähimmillä haitoilla. Olo palautuu nopeasti kohti normaalia eikä lopettaminenkaan ole ollut vaikeaa.
Millaista oli, kun olit masentunut? Miten tilanne muuttui? Kauanko kesti? Mikä annos?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sirpaleix, ja hermot on sirpaleina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä kyllä en ole kokenut, että yksikään lääke tehoaisi masennukseen. Ahdistukseen kyllä, pakko-oireisiin kyllä jne. mutta masennus...ei. Olen kokeillut yli viittätoista eri lääkettä vuosien mittaan eikä yhdestäkään ole ollut minkäänlaista apua tähän, valitettavasti. Olen ollut masentunut noin 12-vuotiaasta asti ja olen nyt 32-vuotias.
Surullista. Onko sinulla joku traumatausta tms., kun olet noin nuoresta sairastanut? Miten terapiat ja muut tukimuodot, kun olet noin nuori. Onnistuiko koulu/työelämä?
On traumatausta, pääsin Kelan tukemaan terapiaan vasta viime vuonna kun äänekkäästi sitä vaadin ensin vuosia. Tuntuu, että minua olisi pitänyt yrittää kuntouttaa jo kymmenen vuotta sitten mutta silloin vaan toisteltiin "olet vielä niin nuori" ja yritettiin saada väkisin kaikenmaailman työpajoille ym. joutavaan vaikka ongelma oli selkeästi mt-puolella + kävin koko ajan hoitajan puheilla tämän vuoksi. Lopulta väsähdin työpajoihin ym. ja tipuin kaiken ulkopuolelle moneksi vuodeksi.
Peruskoulu on käytynä, ihan hyvällä todistuksella, mutta paremminkin olisi voinut sujua. Ammattikouluun menin vanhempien pakottamisen vuoksi, en omasta tahdostani, lopetin vuoden jälkeen koska ala ei ollut omani enkä tiennyt muutenkaan mitä halusin tehdä elämälläni. Työkokemusta ei käytännössä ole päivääkään, vain jotain palkattomia harjoitteluita työkkärin toimesta ja kesätöitä ollessani alaikäinen.
Tuntuu, että julkisella puolella takerrutaan tuohon suht nuoreen ikääni vieläkin. Aloin saamaan kunnon hoitoa vasta täyttäessäni 25, eli kun siirryin nuorten puolelta aikuisten puolelle. Yhtäkkiä minut otettiin vakavasti ym. Nuorten puolella moni asia laitettiin ikäni piikkiin ja oltiin todella ylimielisiä kohtelun suhteen joskus. Toivon mukaan ajat muuttuisivat näissä jutuissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Cipralex on minulla tehonnut vähimmillä haitoilla. Olo palautuu nopeasti kohti normaalia eikä lopettaminenkaan ole ollut vaikeaa.
Jaksaisitko kertoa enemmän?
4Millaista oli, kun olit masentunut? Miten tilanne muuttui? Kauanko kesti? Mikä annos?
Jaksaisitko kertoa enemmän?
4Millaista oli, kun olit masentunut? Miten tilanne muuttui? Kauanko kesti? Mikä annos?[/quote]
Tämä oli tarkoitettu Brintellixin käyttäjälle.
Eri lääkkeet vaikuttavat eri ihmisillä eri tavalla, koska aivot on kaikilla erilaiset. Joillakin tietty lääke auttaa paljon, toisilla ei yhtään. Parhaan lääkkeen itsellesi löydät vain kokeilemalla.
Duloxetine. Ennen mietin itsemurhaa koko ajan, nykyään en ollenkaan. Haluan silti kuolla mutta en suunnittele mitään.
Moklobemid oli hyvä, se aktivoi ja tuli aloitteellisuutta, auttaa myös sosiaalisiin pelkoihin.