Haluan luovuttaa (nettideitit)...

Saako edes tässä yhteydessä puhua ns. tasoteoriasta? Ap. ei tykkää olla valokuvissa, oletetaan että hän on 7 tasoa, mutta katselee 9-10 miehiä nettideiteistä. Nämä eivät kiinnostu, paitsi ehkä lyhyeen seksisuhteeseen. Sen sijaan 7 tasoiset miehet eivät aloittajaa kiinnosta, joten sopivaa ei löydy.

En koe että mulla olisi mitään epäolennaisia vaatimuksia. Haluan vain mukavan ja kiltin miehen, joka on ulkonäöltä itseäni miellyttävä (suunnilleen sopivan hyvännäköinen, ei liian ruma tai liian komea, fyysisesti suunnilleen normaalipainoinen ja vartaloinen, pituudella ei väliä, olenhan itsekin lyhyt, mutta hirveän laihoista miehistä en pidä). Haluan perhekeskeisen ja turvallisen ja tasapainoisen ihmisen arkea jakamaan. Hirveän harva vaan tuolla netissä tuntuu haluavan edes lapsia vaikka ikää olisi sen 30 ja risat. Myös työn ja koulutuksen pitäisi olla tasapainossa, mutta ei liian keskeisessä roolissa, mitään tohtorintutkintoa en mieheltä vaadi, kun ei itsellänikään sellaista ole. Persoonallisuushan ja kokonaisuus sen kuitenkin loppujen lopuksi ratkaisee, että kuinka tulee juttuun.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nettideitit ei toimi useimpien ihmisten kohdalla koska se on luonnoton tapa tutustua.

Mikä se luonnollinen tapa sitten on? Kun ei enää eletä kivikaudella luonnollisessa ympäristössä.

Face to face, kuten aina on tutustuttu.

Nro 21, noi numerot ulkonäön tasossa on kyllä mielenkiintoiset, itselläni ei mitään hajua mihin sijoitun, mutta olisi mielenkiintoista tietää! en ollut ajatellut edes kokoa asiaa. 7 saattaa osua aika oikeaan. 8 ylempänä en ainakaan varmasti ole. Olisi kiinnostavaa nähdä joku kuvagallup eri tasojen naisista ja miehistä ulkonäöltään. Ja nimenomaan suomalaisittain. En osaa antaa myöskään numeroita tapaamilleni miehille tai se on vaikeaa

ap

Näinä metoo aikoina saat kyllä aika pitkään odotella, jos odotat miehiltä aloitetta. Suosittelen että teet itse aloitteen. Harva mies siitä kuitenkaan niin paljon ahdistuu, että syyttäisi ahdistelusta.

Vierailija kirjoitti:

Nro 21, noi numerot ulkonäön tasossa on kyllä mielenkiintoiset, itselläni ei mitään hajua mihin sijoitun, mutta olisi mielenkiintoista tietää! en ollut ajatellut edes kokoa asiaa. 7 saattaa osua aika oikeaan. 8 ylempänä en ainakaan varmasti ole. Olisi kiinnostavaa nähdä joku kuvagallup eri tasojen naisista ja miehistä ulkonäöltään. Ja nimenomaan suomalaisittain. En osaa antaa myöskään numeroita tapaamilleni miehille tai se on vaikeaa

ap

Ulkonäköä on ihan turha yrittää pelkistää yksiulotteiseen asteikkoon, sillä ei saavuta yksilötasolla minkäänlaista lisäymmärrystä tai kykyä ennustaa tai mallintaa tilannetta.

Jotkut ihmiset on harhaisia sen suhteen kuinka vetäviä ovatkaan, mutta tämä ei tosiaan ole mikään naisten valtaosan ongelma toisin kuin tietyt herrat toistuvasti haluavat esittää. 

26 samaa mieltä kyllä. Ja kauneus tai komeus on aina katsojan silmissä. Mikä näyttää hyvältä yhdelle, ei ole sitä välttämättä toiselle

ap

Minulla naisena IHAN sama ongelma. Kuvia on useista kulmista ja pääsen kyllä suht usein deiteillekin itseäni kiinnostavien miesten kanssa. Mutta jokin olemuksessani on pielessä, kun juuri kukaan ei ekojen deittien jälkeen halua jatkaa. Mietin, että tavoittelenko tosiaan liian tasokkaita miehiä, olenko luonnossa oikeasti niiiin paljon rumempi. No ne muutamat, joiden kanssa suhteessa olen ollut, ovat mielestäni ihan hyvännäköisiä. En tiedä, en. Minulle on sanottu että " olen erilainen, kuin kuvissa" Miten, en tiedä. Kuvat on tuoreita, paino sama. Tai että " vaikutan siltä, etten viihdy ". Treffeillä saattaa siis saada tuon käsityksen, vaikka luulin niiden menneen hyvin. Ehkä ajattelin olevani vähän väsynyt, mutta pitääkö sitä sitten aina olla täysin vedossa??? Minulla on hieman huono iho, joka ei kuvissa näy. Kaataako se kaiken näin aikuisena, kun muuten olen nätti? Vai onko se vain jotenkin tympeältä vaikuttava ( ilmeisesti) asenteeni. En ymmärrä, hymyilen kuitenkin ja kaikkea... Toivotonta.

Vierailija kirjoitti:

Minulla naisena IHAN sama ongelma. Kuvia on useista kulmista ja pääsen kyllä suht usein deiteillekin itseäni kiinnostavien miesten kanssa. Mutta jokin olemuksessani on pielessä, kun juuri kukaan ei ekojen deittien jälkeen halua jatkaa. Mietin, että tavoittelenko tosiaan liian tasokkaita miehiä, olenko luonnossa oikeasti niiiin paljon rumempi. No ne muutamat, joiden kanssa suhteessa olen ollut, ovat mielestäni ihan hyvännäköisiä. En tiedä, en. Minulle on sanottu että " olen erilainen, kuin kuvissa" Miten, en tiedä. Kuvat on tuoreita, paino sama. Tai että " vaikutan siltä, etten viihdy ". Treffeillä saattaa siis saada tuon käsityksen, vaikka luulin niiden menneen hyvin. Ehkä ajattelin olevani vähän väsynyt, mutta pitääkö sitä sitten aina olla täysin vedossa??? Minulla on hieman huono iho, joka ei kuvissa näy. Kaataako se kaiken näin aikuisena, kun muuten olen nätti? Vai onko se vain jotenkin tympeältä vaikuttava ( ilmeisesti) asenteeni. En ymmärrä, hymyilen kuitenkin ja kaikkea... Toivotonta.

Laita totuudenmukaiset kuvat, ilman fotoshoppausta ja filtteröintiä. Nykyään näkee naisten profiilikuvina aivan uskomattoman sileitä naamoja. Totta kai miehet pettyvät, kun live-ilmestys onkin akneihoinen, joko raskaalla meikillä peitettynä tai ilman sitä kirjava. Et ilmeisesti osaa olla treffeillä rentona ja jutella kiinnostuneena. Jos odotat miehen hoitavan kaiken puhumisen, et voi edes yrittäää parantaa huonoa ensivaikutelmaa (pettymys ulkonäköön). Taidat myös olla aika nuori ja kypsymätön. "Tympeän vaikutelman" antaa tahtomattaan sellainen jännittäjä, joka esittää coolia.

Aloitusviestin tekijälle:

Jos yksi vaatimuksistasi miehelle on että hänen pitää olla se joka tekee aloitteen, niin vähennät sillä aika paljon potentiaalisten miesten määrää.  Toki voit jäädä odottamaan että mies vielä joskus tulee ja tekee sen aloitteen, mutta sitte ei pidä valittaa jos aika kuluu ja mitään ei tapahdu.

Vierailija kirjoitti:

En koe että mulla olisi mitään epäolennaisia vaatimuksia. Haluan vain mukavan ja kiltin miehen, joka on ulkonäöltä itseäni miellyttävä (suunnilleen sopivan hyvännäköinen, ei liian ruma tai liian komea, fyysisesti suunnilleen normaalipainoinen ja vartaloinen, pituudella ei väliä, olenhan itsekin lyhyt, mutta hirveän laihoista miehistä en pidä). Haluan perhekeskeisen ja turvallisen ja tasapainoisen ihmisen arkea jakamaan. Hirveän harva vaan tuolla netissä tuntuu haluavan edes lapsia vaikka ikää olisi sen 30 ja risat. Myös työn ja koulutuksen pitäisi olla tasapainossa, mutta ei liian keskeisessä roolissa, mitään tohtorintutkintoa en mieheltä vaadi, kun ei itsellänikään sellaista ole. Persoonallisuushan ja kokonaisuus sen kuitenkin loppujen lopuksi ratkaisee, että kuinka tulee juttuun.

ap

Mitä kriteereistä nuo epäkiinnostavat miehet eivät sitten täyttäneet? Eivät olleet kilttejä tai mukavia?

Missä päin Suomea ap asuu ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nettideitit ei toimi useimpien ihmisten kohdalla koska se on luonnoton tapa tutustua.

Mikä se luonnollinen tapa sitten on? Kun ei enää eletä kivikaudella luonnollisessa ympäristössä.

Face to face, kuten aina on tutustuttu.

Olet ymmärtänyt nettideittailun väärin. Tarkoitus ei ole löytää kirjekaveria ja rakastua netin välityksellä. Ideana on löytää joku joka kuvien perusteella voisi miellyttä silmää ja kertoo etsivänsä samantyyppistä tulevaisuutta kuin itse. Sen jälkeen tarkoitus on tavata kasvotusten ja siirtyä tutustumiseen. Nettideittien tarkoitus on pelkästään löytää ihmisiä keneen tutustua kasvotusten.

Vierailija kirjoitti:

Saako edes tässä yhteydessä puhua ns. tasoteoriasta? Ap. ei tykkää olla valokuvissa, oletetaan että hän on 7 tasoa, mutta katselee 9-10 miehiä nettideiteistä. Nämä eivät kiinnostu, paitsi ehkä lyhyeen seksisuhteeseen. Sen sijaan 7 tasoiset miehet eivät aloittajaa kiinnosta, joten sopivaa ei löydy.

Uskon, että asia on hiukan monimutkaisempi. Itse kävin treffeillä monen miellyttävän miehen kanssa, mutta vain hyvin harvan kanssa saatoin kuvitella harrastavani seksiä. Todennäköisesti nainen jollakin tapaa haistaa itselleen geneettisesti sopivimman kumppanin. Eniten elämässäni olen halunnut miestä, jota varmaan yleisesti ottaen pidettäisiin rumana. Mielestäni hän tuoksui huumaavalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tänne tuli mielestäni hyviä, asiallisia vastauksia mutta myös sellaisia päällehyökkääviä. Aivan kuin olisi minun vikani että en löydä kumppani netistä. No toisille se on näköjään lasten leikkiä nro neljää lainatakseni

ap

No niinhän se on sinun vikasi, kun nettideitit toimii loistavasti, jos kerran pääset treffeille. Ongelma on sinussa itsessäsi, jos et halua syventää suhdetta sinusta kiinnostuneiden miesten kanssa. Ota vähän vastuuta

Sain nuorena nättinä opiskelijana aloitteita keski-ikäisiltä alkoholisteilta. Tosiaanko olisi pitänyt lähteä syventämään suhdetta heihin? Yliopistolla esimerkiksi kukaan ei noteerannut. Nettideiteillä olen törmännyt myös aika paljon valehteluun, kun mies yrittää tehdä kiinnostavan itsestään.

Minua nettideittailu on aina kiinnostanut, mutta en ole siihen maailmaan lopulta päätynyt, koska tuntuu, että en haluaisi miestä, joka lähtee nettiin etsimään kumppania. Jos ihminen on niin "epätoivoinen", että kumppani on nyt löydyttävä ja tahtoo ehdokkaat oikein riviin, niin minusta se ei ole hyvä lähtökohta ainakaan vakavammalle suhteelle. Seksisuhteille ja hauskanpidolle varmasti.

Vierailija kirjoitti:

Minua nettideittailu on aina kiinnostanut, mutta en ole siihen maailmaan lopulta päätynyt, koska tuntuu, että en haluaisi miestä, joka lähtee nettiin etsimään kumppania. Jos ihminen on niin "epätoivoinen", että kumppani on nyt löydyttävä ja tahtoo ehdokkaat oikein riviin, niin minusta se ei ole hyvä lähtökohta ainakaan vakavammalle suhteelle. Seksisuhteille ja hauskanpidolle varmasti.

Mitä epätoivoista siinä on?

En tapaa tavallisessa arjessa uusia ihmisiä niin usein, että kannattaisi jäädä odottamaan josko jonain kauniina päivänä joukossa olisi joku ketä pyytäää treffeille. Suurin osa uusista ihmisistä ketä sattumalta tapaa on jo parisuhteessa, ei ole kiinnostunut treffeilusta juuri nyt, elää täysin eri elämäntilanteessa, jne.

Olemalla itse asian suhteen aktiivinen en jätä asiaa pelkän sattuman varaan. On meinaan tuo Fortuna osoittautunut hankalaksi tyypiksi. Ei suosi meikäläistä näissä lemmen asioissa. Pakko on tehdä jotain asian eteen jos haluaa mitään tapahtuvan.

Vierailija kirjoitti:

Minua nettideittailu on aina kiinnostanut, mutta en ole siihen maailmaan lopulta päätynyt, koska tuntuu, että en haluaisi miestä, joka lähtee nettiin etsimään kumppania. Jos ihminen on niin "epätoivoinen", että kumppani on nyt löydyttävä ja tahtoo ehdokkaat oikein riviin, niin minusta se ei ole hyvä lähtökohta ainakaan vakavammalle suhteelle. Seksisuhteille ja hauskanpidolle varmasti.

Ehkä olet itse tosi sosiaalinen? Olen nelikymppinen nainen, ja vain yksi suhteistani on alkanut netin ulkopuolella. Työt ja opinnot ovat olleet naisvaltaisilla aloilla, joten ei miehiä tapaa missään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua nettideittailu on aina kiinnostanut, mutta en ole siihen maailmaan lopulta päätynyt, koska tuntuu, että en haluaisi miestä, joka lähtee nettiin etsimään kumppania. Jos ihminen on niin "epätoivoinen", että kumppani on nyt löydyttävä ja tahtoo ehdokkaat oikein riviin, niin minusta se ei ole hyvä lähtökohta ainakaan vakavammalle suhteelle. Seksisuhteille ja hauskanpidolle varmasti.

Ehkä olet itse tosi sosiaalinen? Olen nelikymppinen nainen, ja vain yksi suhteistani on alkanut netin ulkopuolella. Työt ja opinnot ovat olleet naisvaltaisilla aloilla, joten ei miehiä tapaa missään.

En mielestäni edes ole erityisen sosiaalinen. Parin pidemmän suhteen tutustuminen on kyllä hoitunut netissä, mutta olen kuitenkin alunpitäen tavannut nämä miehet ihan oikeassa elämässä ja tutustuminen on sitten välimatkojen vuoksi toiminut internetin välityksellä.

Itsekin huomaan, kuinka nolosti pussitan itseni: itse roikkuisin nettideittipalstalla ja pitäisin muita siellä olevia ihmisiä epätoivoisina, haloo. :D Silti, ulkonäöllä, olemuksella, äänellä ja kaikella muulla internetissä huonosti välittyvällä seikalla on minulle ainakin niin suuresti merkitystä, että tuntuisi kummalliselta lähteä tapaamaan ketään netissä tavattua millään romanttisella ajatuksella. Olisihan aivan kauheaa rakastua johonkuhun kirjoitusten tai jonkun hämärän videon perusteella päätäpahkaa ja sitten huomata, että tosielämässä enemmänkin kuvottaa.

Täällä ihan samat ongelmat enkä kestä enää nettideittejä. :(

Voisiko joku nyt rautalangasta vääntää että missä niitä miehiä on mahdollisuus tavata livenä? Millaisiin baareihin kannattaa mennä, mihin aikaan, miten kannattaa pukeutua, miten siellä toimitaan? Yksinäisenä naisena on väkisinkin vähän outo lintu jota ei lähestytä, ryhmässä olevat naiset ovat paljon "normaalimpia".

Millaiset harrastukset, millaiset tapahtumat? Ei todellakaan ole mahdollista kassajonossa/pysäkillä/julkisissa ketään tavata kun sitten vasta joutuukin silmätikuksi jos epäsuomalaisesti yrittää tuntemattomien kanssa jutustella.