Onko köyhyys vain tunne?

Nyt kun koko ajan keskustellaan tuloeroista, köyhistä ja rikkaista, niin sitä miettii missä sitä oikein mennään. Meillä uusperheessä lapset kokevat jatkuvasti olevansa köyhiä. Toki perheiden välillä on suuria eroja kuinka paljon kenelläkin on rahaa käytettävissä, mutta ovatko nuo meidän lapset sitten köyhiä? Listaan lasten elintasoa:

-molemmilla uudet 200 euron puhelimet
-polkupyörät ja skootit löytyy, vaikkakin käytettynä ostettu
-yhteinen huone
-ovat saaneet jonkin verran kalliita merkkivaatteita kun ovat koulussa nyt niin tärkeitä
-saivat jouluna ainakin 20 lahjaa per nenä
-molemmilla on maksullinen harrastus
-saavat karkkirahaa viikottain
-kotona syödään kunnon ruokia, toki kaikki pyritään syömään ettei mitään tarvitsisi heittää pois
-kerran vuodessa pääsevät ulkomaanlomalle viikoksi
-vähintään kaksi kertaa vuodessa viikonlopun kylpyläloma
-uimahalliin pääsevät niin usein kuin haluavat
-ostetaan leffaliput jos haluavat jonkun elokuvan nähdä
-käytetään vähintään kerran vuodessa jossain superparkissa ja lintsillä
-lasten huone on niin täynnä tavaraa, että hyvä kun liikkumaan mahtuu
-etävanhempi tienaa noin 40 000 vuodessa brutto
-me tienaamme yhteensä yli 60 000 vuodessa bruttona plus lapsilisät

En mitenkään suostu uskomaan lasten asuvan tai elävän minkäänlaisessa köyhyydessä. Emme edes asu pk-seudulla. Onko lapsen mielestä köyhyys silloin todellista, kun koulukaverilla on isompi talo ja enemmän tavaraa?