Eivätkö ihmiset huomaa salkkareiden tai uudenpäivän näyttely tason eroa
En oo ikinä kattonu salkkareita koska ne näyttelee niin huonosti et tulee oikeesti myötähäpeä. Esim joskus aikoinaan kotikatu oli todella hyvin näytelty. Mistä ihmeestä johtuu et salkkareilla on todella iso fanikunta?
Kommentit (9)
Uusi Päivä ei ole ehkä se paras esimerkki, sillä siinäkin osa näyttelijöistä täysin kouluttamattomia, joiden amatööriyden huomaa kyllä yhtä lailla kuin Salatut Elämät sarjan suorituksissa.
Uskoisin, että Uusi Päivä tuotannolla on kuitenkin merkittävästi enemmän aikaa kohtausten teossa kuin Salkkareissa, jossa kohtauksia tehtäneen aika lailla liukuhihnalta tyyppisesti.
Jossain lyhyt sarjassa oli sekä Uuden Päivän vakionäyttelijöitä, että muutama nimekäs ammattinäyttelijä eikä tasoeroa voinut mitenkään olla noteeraamatta, vaikka ko. sarjassa mukana olleilla UP näyttelijöilinkin oli jo vuosien työ UP:ssa takana.
Uskon, että Salkkareiden uusintaseula on tiiviimpi, kuin oli Kotikadussa. Mirja Mäkimaa ainakaan ei antanut hetkeksikään unohtaa, että hän näyttelee.
Ei kai kukaan seuraa kumpakaan?Miksi seuraisi?
Sitä ihmettelee moni muukin. En ymmärrä, miten sitä voi katsoa edes yhden jakson.
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että Salkkareiden uusintaseula on tiiviimpi, kuin oli Kotikadussa. Mirja Mäkimaa ainakaan ei antanut hetkeksikään unohtaa, että hän näyttelee.
Salkkareita kuvataan (tai ainakin kuvattiin jokunen vuosi sitten) viisi jaksoa viikossa (4 kuvauspäivää, yhtenä päivänä harjoitellaan reploja), studiokuvaukset ja ulkokuvaukset käynnissä koko ajan eri kuvausryhmillä. Kotikatua kuvattiin kaksi jaksoa kahteen viikkoon, samalla kuvausryhmällä sekä studio- että ulkokuvat (eli siirtymiin kului aikaa).
Miksi kukaan viitsisi katsoa kumpaakaan?
Itse en koskaan huomaa näytteleekö joku hyvin vai huonosti. seuraan aina juonta
Eikai kukaan Salkkareita nyt tosissaan katso sen laadukkaan käsikirjoituksen tai upeiden näyttelijäsuoritusten vuoksi. Sehän on ihan huumoria pelkästään. Oikein odotetaan niitä toinen toistaan huonompia juonenkäänteitä ja vaivaannuttavia näyttelijäsuorituksia ja sitten myötähäpeässä kärvistellään sohvalla.