Lue keskustelun säännöt.
Äidit ja isät, mitäpä jos meistä jokainen
30.01.2018 |
Aina viedessään ja hakiessaan, koululaisia ja eskarilaisia, samalla vähän tarkkailisi muita oppilaita siinä ohimennen ja jos havaitsee vähänkin jotain, mikä voi liittyä toisen lapsen kiusaamiseen, niin puututtaisiin herkästi näihin tilanteisiin ja näytettäisiin samalla lapsille, että me aikuiset välitämme. Vaikka ei omia lapsia olisikaan.
Eihän se ole keneltäkään pois, jos käy vähän kyselemässä ja jututtamassa lapsia, jos esim nahistelevat keskenään tai tapahtuu vain jotain mikä kiinnittää huomion?
Minä neljän lapsen äiti, olen aikoinaan kärsinyt rankasta koulukiusaamisesta. En kuitenkaan syytä siitä ketään ja anteeksi olen antanut kiusaajille, mutta toivoisin, että tänä päivänä kenenkään ei tarvitsisi kokea sitä, mitä ite olen joutunut kestämään.
Niinpä puutun aika herkästi, jos näen jotakin mikä voi olla kiusaamista. Ai ahan se ei ole, mutta mielestäni on parempi silti käydä jututtamassa näitä lapsosia, kuin kävellä silmät kiinni ohi.
Tuli vain tästä aamusta mieleen kun vein eskarilaisen kouluun. Poikaporukka oli pihalla, ja ensin yksi poika roikkui toisen selässä ja tämä ei näyttänyt hirveästi kuitenkaan laittavan vastaan. Kohta siinä oli kaksi poikaa roikkumassa tämän yhden selässä ja "retuuttivat" häntä siinä...
Hetken kattelin ja koska töihin olin menossa niin enhän voinut jäädä vain ihmettelemään vaan kävin kysymässä etteivät vaan kiusaa tätä poikaa.
No varmuuttahan en siitä saanut, kokiko tämä poika epämiellyttäväksi kun pojat roikkuivat hänessä kiinni, mutta tietävätpä ainakin että touhunsa on huomattu....
Ehkä kiusaamista voisi edes vähän saada vähenemään kun kaikki aikuiset olisivat silmät auki ja välittäisivät myös tuntemattomista lapsista ja nuorista. :)
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä mun mielestä voi puuttua..
Oletteko te koskaan puuttunu kiusaamistapauksiin?
Vierailija kirjoitti:
Oletteko te koskaan puuttunu kiusaamistapauksiin?
Jaa niin jos pojat painii..? En.
Hyvä pointti, mutta teen kyllä tuota samaa ihan ilman kouluun viemisiäkin. :) Kuljen lenkkini koulun ohitse ja muutaman kerran siellä pääpihalta sivummalla havainnut juuri tuollaista pikkulasten tölvimistä ja sorsimista, ja joka kerran poikennut lenkiltä siihen tilanteeseen ja kysellyt mikä on homman nimi. Eihän näistä aina tosiaan tiedä, siinä hetkessä tai sen jälkeenkään että oliko kyseessä kiusaamista vai leikkiä (sen yhden lapsen mielestä myös), mutta en vaan voi olla puuttumattakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedätkö miksi joitakuita kiusataan? Koska niistä saa aikaiseksi reaktion. Ne suuttuu helposti ja leikistä.. Kuten sinäkin.
Älä puutu tuollaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Tiedätkö miksi joitakuita kiusataan? Koska niistä saa aikaiseksi reaktion. Ne suuttuu helposti ja leikistä.. Kuten sinäkin.
Älä puutu tuollaiseen.
Ei se aina niinkään mee. Toisia kiusataan vaikka eivät reagoisi mitenkään.
Kerrotko, miksi kiusaaja luokassa repi minua hiuksista, vaikka istuin ihan hiljaa hänen eessänsä ja yritin jopa olla huomioimatta sitä, mitä teki mulle? Mutta koska se sattui niin oli pakko reagoida siihen. En vaan voinut istua ihan hiljaa kun toinen nyppii hiuksia päästä.
Mä ajattelen niin, että lapset oikeasti kokevat, että heistä välitetään, jos aikuiset huomioivat ja puuttuvat tilanteisiin, eivätkä vain ummista silmiään ja yrittää esittää kuin eivät mitään näkisi ja kuulisi. Ei heille tarvi alkaa räyhäämään heti, vaan asiallisesti mennä juttelemaan. En vihaa lapsia, vaikka kiusaamisen takia pelkäsin monia vuosia kaikenlaisia nuorisolaumoja.
En vihaa siis kiusaajiakaan, mutta kyllä kiusattuja pitää auttaa ja näyttää että he ovat tärkeitä ja kenelläkään ole oikeutta kiusata, ei ole mitään sellaista syytä joka oikeuttaisi kiusaamisen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä pointti, mutta teen kyllä tuota samaa ihan ilman kouluun viemisiäkin. :) Kuljen lenkkini koulun ohitse ja muutaman kerran siellä pääpihalta sivummalla havainnut juuri tuollaista pikkulasten tölvimistä ja sorsimista, ja joka kerran poikennut lenkiltä siihen tilanteeseen ja kysellyt mikä on homman nimi. Eihän näistä aina tosiaan tiedä, siinä hetkessä tai sen jälkeenkään että oliko kyseessä kiusaamista vai leikkiä (sen yhden lapsen mielestä myös), mutta en vaan voi olla puuttumattakaan.
Tuollaisia kuin sinä, saisi olla enemmänkin
Ap
Tuota tuota.. Ymmärrän pointin mutta ei lasten juttuihin nyt voi jokaiseen tuolla tavalla puuttua.. Ei varsinkaan noiden nahistelevien poikalasten.