Lue keskustelun säännöt.
Syrjäytyminen oli ennen vanhaan arvostettu ja ihailtu uravalinta
pleikkapoika vihellellen käy
28.01.2018 |
Ennen vanhaan syrjäytyneistä tehtiin lauluja, kuten vaikka
Puhelinlangat laulaa
Ja taivaalla loistaa kuu
Maantiellä vihellellen
Kun kulkijapoika käy
Puhelinlangat laulaa
Ja pilvistä katsoo kuu
Kulkijan taipaleella
Ei huolien häivää näy
Tässähän tämä "kulkijapoika" on työtön, koditon, kouluttamaton ja syrjäytynyt.
Naiset rakastivat ja ihailivat syrjäytyneitä peräkammarin poikia. Toisin on nykyään.
Nykyisin ei onnistuisi, vaan heti kimppuun hyökkää sosiaalitoimisto, etsivä nuorisotyö, TE-keskus aktivointimalleineen, KELA jne. Ja päivärahaa ja kuntoutusrahaa ja asumistukea ja harkinnanvaraista tukea työnnetään joka luukusta niin ettei taskuihin mahdu.
Miksei syrjätyminen ole enää arvostettu uravalinta?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kulkijapojat eivät olleet työttömiä, eikä syrjäytyneitä. ”Kulkijapojat”, englanniksi journeymen, olivat arvostetumpiin käsityöläisammatteihin kouluttautuvia, koulutuksessaan jo pitkällä olevia nuoria miehiä, jotka kiersivät harjoittlupaikasta toiseen oppimassa mahdollisimman monipuolista ammattitaitoa. Heistä oli tulossa yhteiskunnan tukipylväitä ja keskushahmoja.