Haittaako viiltelyarvet opettajalla?

Ei tietenkään voi olla opettaja sellainen ihminen. Ei todellakaan ole samantekevää. Ei missään nimessä voi olla ihmisten kanssa tekemisissä sellainen ihminen. En oikein tiedä, millaiseen ammattiin ylipäätänsä voi mennä. Ehkä ei mihinkään.

En tykkäisi. Toivoisin, että lapseni opettaja olisi sisäisesti tasapainoinen ihminen. Murkkuikäisenä viillellyt ei lähtökohtaisesti sellainen ole.

Periaatteessa ei, mutta ne voivat tehdä opettajasta vanhempien silmissä epäluotettavan. Nykyvanhemmat voivat olla hyvin raakoja ja hektisiä.

Muistelen tässä yhtä entistä opiskelijaani, joka opiskelee opettajaksi tätä nykyä. Ihana tyttö, hänestä tulee mahtava opettaja. On käynyt niin kovan mankelin läpi omassa elämässään ja sieltä suosta noussut. Ottaisin omilleni opettajaksi milloin vain.

Ps. Käytä pitkiä hihoja vanhempainillassa ;)

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa ei, mutta ne voivat tehdä opettajasta vanhempien silmissä epäluotettavan. Nykyvanhemmat voivat olla hyvin raakoja ja hektisiä.

Siis tuolla hektisyydellä tarkoitan sitä mitä Riitta Väisnen sanoi nykyvanhemmista. Väisänen on nähnyt, kuinka nykyään nämä vanhemmat käskevät lapsiaan hakkaamaan ja potkimaan Titinalleja saadakseen huomiota esimerkiksi.

Kai tuollaiset karsittaisiin jo opiskeluvaiheessa pois? Eihän tuollainen voi olla lasten kanssa tekemisissä. Pois vain jonnekin syrjään, missä ei ole ihmisten kanssa tekemisissä.

Miksi haluat opettajaksi? Epäkiitollisia oppilaita ja vaativia vanhempia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa ei, mutta ne voivat tehdä opettajasta vanhempien silmissä epäluotettavan. Nykyvanhemmat voivat olla hyvin raakoja ja hektisiä.

Siis tuolla hektisyydellä tarkoitan sitä mitä Riitta Väisnen sanoi nykyvanhemmista. Väisänen on nähnyt, kuinka nykyään nämä vanhemmat käskevät lapsiaan hakkaamaan ja potkimaan Titinalleja saadakseen huomiota esimerkiksi.

Itse asiassa tuon sanoi Riitta Korpela, ei Väisänen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Periaatteessa ei, mutta ne voivat tehdä opettajasta vanhempien silmissä epäluotettavan. Nykyvanhemmat voivat olla hyvin raakoja ja hektisiä.

Siis tuolla hektisyydellä tarkoitan sitä mitä Riitta Väisnen sanoi nykyvanhemmista. Väisänen on nähnyt, kuinka nykyään nämä vanhemmat käskevät lapsiaan hakkaamaan ja potkimaan Titinalleja saadakseen huomiota esimerkiksi.

Itse asiassa tuon sanoi Riitta Korpela, ei Väisänen.

No joku Riitta se kuitenkin oli.

Ei haittaa. Monilla on raskas nuoruus ja hienoa, jos sieltä haluaa nousta fiksuun ammattiin. Vaatii jo sisua opiskella opettajaksi. 

Voi olla hyvin viisas ja taitava opettaja. Lähtökohtaisesti hän ymmärtää myös lasten ja nuorten ongelmia ja pystyy ehkäisemään niiden kehittymistä sekä auttamaan ongelmaisia.

Parhaassa tapauksessa auttaa vaikkapa sinun lastasi niin, ettei hänen tarvitse viillellä itseään ahdistuksen poistamiseksi.

Ei todellakaa haittaa. Mennyt on mennyttä ja yleensä, jos on itsellä ollut rankka nuoruus ymmärtää paremmin myös muita ihmisiä kuin niitä joilla menee hyvin.

Mullakin on, tosin ei kovin näkyviä. Mutta kyllä ne viiltelyn aiheuttamiksi tunnistaa. Olen sosiaalityöntekijä ja tasapainoinen ihminen nuoruuden angstailuista huolimatta. En erityisesti jälkiä peittele, käytän paljon t-paitoja ja hihattomia toppeja vapaa-ajalla ja töissäkin paitoja vajaamittaisilla hihoilla. En siis hätkähtäisi jos näkisin viiltelyarpia lapseni opettajalla, ehkä enemmän ajattelisin olevan hienoa, että vaikeuksista huolimatta ihminen on löytänyt paikkansa vaikeuksista huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on, tosin ei kovin näkyviä. Mutta kyllä ne viiltelyn aiheuttamiksi tunnistaa. Olen sosiaalityöntekijä ja tasapainoinen ihminen nuoruuden angstailuista huolimatta. En erityisesti jälkiä peittele, käytän paljon t-paitoja ja hihattomia toppeja vapaa-ajalla ja töissäkin paitoja vajaamittaisilla hihoilla. En siis hätkähtäisi jos näkisin viiltelyarpia lapseni opettajalla, ehkä enemmän ajattelisin olevan hienoa, että vaikeuksista huolimatta ihminen on löytänyt paikkansa vaikeuksista huolimatta.

Onko kukaan kommentoinut arpiasi mitenkään työhön liittyvissä tilanteissa?

Jos mulla olisi, niin ottaisin päälle jonkun hienon tatuoinnin. Full sleeve jotain kedon kukkasia vaikka :)

Jos arpia ei ihan ole olkavarresta ranteeseen, on ne mahdollista peittää. Opettajan työssä ei tarvitse esim. hygieniasyistä pestä käsiä jatkuvasti kyynärvarsia myöten, joten rannekorut ja paidat peittävät jo paljon.

Tatuoinneilla peittämistä ehdotan minäkin.

No on sitä opettajina jotain tatuoituja kaljujakin. Sitä paitsi saahan nuo paidan alle piiloon, ellet ole kasvoja viiltänyt. Tosin viillot kasvoissa voivat olla miehellä jopa komeat. Jos nyt ei näkyvää hakaristitatuointia tai mitään jengimerkkejä ole, niin ei pitäisi olla mitään haittaa.

Miksi pitää käyttää lyhythihaisia paitoja? Käytä pitkähihaisia joissa hihoissa kalvosimet, niin hihat eivät vahingossakaan paljasta arpia. Better safe than sorry.

Mullakin, töissä varhaiskasvatuspuolella.

Teini-ikä oli raju ja ehkä se on tehnyt minusta minut. Ymmärrän lapsia ja nuoria, kunnioitan heitä täysimääräisinä ihmisinä. En vähättele heitä, heidän murheidensa pienuutta tai pidä tyhmänä.

Tosi paljonhan juuri omassa kasvussaan vaikeuksia kokeneet ihmiset hakeutuu alalle jossa voi hyödyntää omia kokemuksiaan. Nuorisotyössä on paljon entisiä angstaajia ja entisiä ongelmanuoria.

Häpeän silti käsiäni ja mieluusti peitän ne.