Kumman etu on paikallinen sopiminen?
Työnantajan vai työntekijän? Vai molempien? Ja miksi?
Kommentit (17)
Tässä tilanteessa työnantajan, ellei työntekijällä ole yrityksen kannalta elintärkeää erityisosaamista. Jos erityisosaamista ei ole, työnantaja voi sanella ehdot ja sanoa ota tai jätä, oven takana on jonoa.
Työnantajapuolihan tätä on ajanut jo pitkään ja hartaasti, joten sen täytyy olla työntekijän etu.
Itse teen myyntiedustajan työtä, tehnyt jo pitkään. Meidän alalla liitto ei neuvottele palkka-asioita, vaan jokaisen myyntimiehen/ -naisen on hoidettava asia itse.
Nykyisellä työnantajalla" ei" -linja on jatkunut nyt yli viisi suotta, vaikka budjettiinkin on ylletty. Eli etu on selvästi työnantajalla, miettikää kahdesti jos aiotte luopua joukkovoimastanne.
Miksi luulette yritysten ajavan tuota paikallista sopimista, luuletteko että ne ovat huolissaan työttömistä yms? Ne ajaa vain ja ainoastaan omaa etuaan sillä. Älkää menkö lankaan, meitä paikallisen sopimisen " herkuista" nauttivia on jo tarpeeksi., palkka ei vaan kehity normaalisti jos firman johto on nuiva.
Paikallinen sopiminen on käytännössä paikallista sanelua, jossa työnantaja sanelee millä ehdoilla ja milloin töitä tehdään. Paluu suoraan 1800-luvun työelämään.
Meillä molempien. Ta on korottanut palkkaa vähän enemmän kuin olisi tarvinnut joka korotuskerralla ja se motivoi. Lisäksi emme lähteneet mukaan työajan pidennykseen, vaan mennään entisillä ehdoilla. Tästä hyvästä en alkanut katsella uutta paikkaa, vaikka välillä mieli teki. Ta on minuun tosi tyytyväinen. (PS. palkkasi työttömän! Ts. olin työtön kun sain paikan.)
molempien, mutta eteenkin työntekijöiden. Yksi osapuoli kuitenkin häviäisi ja reippaasti.
Tämmöset ahmivat ja lihavat ay-pomot jättiliksoilla työntekijöiden selkänahasta revittyinä joilla ei ole mitään virkaa kun työntekijät osaavat itsekkin neuvotella:
Olen sinkku joka tyytyy vähään. Olen myös erittäin ahkera. Voin tehdä raskasta työtä, jos siitä jää käteen 1200euroa kuukaudessa.
951
Paikallisensopimisen avulla työnantaja pystyy säästämään pitkän pennin, häviäjä taas on työntekijä joka joutuu tarpeenmukaan joustamaan kuten luopumaan eduista tai hyväksymään pienemmän palkan. Paikallinendopiminen kuitenkin helpottaisi työnantajien asemaa ja parantaisi työllisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Paikallisensopimisen avulla työnantaja pystyy säästämään pitkän pennin, häviäjä taas on työntekijä joka joutuu tarpeenmukaan joustamaan kuten luopumaan eduista tai hyväksymään pienemmän palkan. Paikallinendopiminen kuitenkin helpottaisi työnantajien asemaa ja parantaisi työllisyyttä.
Millä tavalla parantaa työllisyyttä?
Paikallinen sopiminen voi olla myös työntekijän etu. Aikaisemman työnantajan kanssa saattoi sopia aika monesta asiasta, esimerkiksi tilapäisestä palkankorotuksesta tiettyjen tehtävien ajaksi (eli kun yksi oli porukasta poissa 1 kk ajan , muille maksettiin lisätyöstä sen sijaan, että olisi vain todettu työsopimuksen edellyttävän myös ko. töiden tekemistä). Nyt katsotaan tiukasti alan TESsiä eikä mitään joustoja ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paikallisensopimisen avulla työnantaja pystyy säästämään pitkän pennin, häviäjä taas on työntekijä joka joutuu tarpeenmukaan joustamaan kuten luopumaan eduista tai hyväksymään pienemmän palkan. Paikallinendopiminen kuitenkin helpottaisi työnantajien asemaa ja parantaisi työllisyyttä.
Millä tavalla parantaa työllisyyttä?
Kun työntekijäkulut saadaan pidettyä alhaalla, yrityksellä on enemmän varaa palkata useampi työntekijä. Markkinoilla on paljon tarjontaa, joten jos oalkan alennus ja etujen karsiminen ei jollekkin kelpaa otetaan jonosta se seuraava jolle se kelpaa.
Työnantajapuolen etu on paikallinen sopiminen, koska aiempikaan malli ei ole estänyt sopimasta työntekijän kannalta paremmin, esim. maksaa isompaa palkkaa tai antaa ekstravapaita tai olla menemättä mukaan kikyyn jne.
Vastustan työntekijänä ehdottomasti paikallista sopimista. Meillä sillä on ainakin pelattu vain työnantajan hyväksi.
Suomessa on kansainvälisessä vertailussa liian korkeat työvoimakustannukset kilpailukykyynnähden, siksi tarvitaan joko KiKy-sopimuksia tai paikallistasopimista jotta Suomesta saadaan globaalisti kilpailukykyinen.
Käypä katsomassa tilastot uudestaan. Suomalainen duunari on halvempi kuin saksalainen tai ruotsalainen..........ja tekee duuninsa pienemmällä palkalla, ostovoima on surkea. Näet sen esimerkiksi Euroopan vanhimpana autokantana.
Lisäksi irtisanominen on Suomessa halpaa, tarkista mitä se maksaa esim. Saksassa tai Ranskassa.
Meillä on vaan surkeat pomot, eikä tuotteita osata myydä maailmalle niin hyvin kuin sakut/svedut, turhaan siitä duunaria syytätte.
Elwis kirjoitti:
Käypä katsomassa tilastot uudestaan. Suomalainen duunari on halvempi kuin saksalainen tai ruotsalainen..........ja tekee duuninsa pienemmällä palkalla, ostovoima on surkea. Näet sen esimerkiksi Euroopan vanhimpana autokantana.
Lisäksi irtisanominen on Suomessa halpaa, tarkista mitä se maksaa esim. Saksassa tai Ranskassa.
Meillä on vaan surkeat pomot, eikä tuotteita osata myydä maailmalle niin hyvin kuin sakut/svedut, turhaan siitä duunaria syytätte.
No mitä tuotteita lähtisit myymään maailmalle sillä volyymillä että sillä olisi edes kärpäsen kakan verran vaikutusta mihinkään? Millä kilpailukyvyllä? Jos rahti ja postit täältä tulee niin kalliiksi että sillä hinnalla saa pienemmän tuotteen jo tilattua monena kappaleena jostain muualta.
Elwis kirjoitti:
Käypä katsomassa tilastot uudestaan. Suomalainen duunari on halvempi kuin saksalainen tai ruotsalainen..........ja tekee duuninsa pienemmällä palkalla, ostovoima on surkea. Näet sen esimerkiksi Euroopan vanhimpana autokantana.
Lisäksi irtisanominen on Suomessa halpaa, tarkista mitä se maksaa esim. Saksassa tai Ranskassa.
Meillä on vaan surkeat pomot, eikä tuotteita osata myydä maailmalle niin hyvin kuin sakut/svedut, turhaan siitä duunaria syytätte.
Paitsi että suomalaisen korkeakoulutetun palkka on vielä surkeampi, ja vassareiden autoveron vuoksi on paska autokanta
Pääsääntöisesti työntantajan. Työnantajan neuvotteluvoima on paljon suurempi kuin yksittaisen firman henkilöstön tai jopa yksitäisen henkilön.
Se että onko se yksilölle KO yrityksessä hyvä vai huono asia verrattuna liittosopimukseen riippuu yrityksen johdosta ja heidän motiiveistaan. Eli yksilön kannalta voidaan päästä paikallisessa sopimisessa parempaan tilanteeseen kuin liittosopimuksilla, mutta se etu on työnantajan etu.