Lue keskustelun säännöt.
Virikehoito, -mitä, miten ja miksi?
Aloittaja -79
25.01.2018 |
Toivoisin ajankohtaista keskustelua nimimerkkien takaa siitä, kenellä on lapsia virikepaikoilla ja mitä se on, sekä miten hoito on käytännössä teillä järjestetty (tähän mielellään kaupunki, jossa hoito järjestetty, jos mahdollista) ja miksi teillä on päädytty tällaiseen hoitomuotoon.
Aloitan kommentoinnin itse, sillä harkitsen 1,2v vaahtosammuttimeni virikehoitoon laittoa.
Kommentit (15)
Autistiepäilyille tommosta ehdotetaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep jep... Meidän taloon tupsahti siis iltatähti ja niin järjettömän ihanaa kuin se onkin, niin alan olla pulassa muutaman asian kanssa liittyen ihan tavan arkeen. Jäin valitettavasti yksinhuoltajaksi, enkä pelkästään nimikkeellä "yh", vaan jäin totaalisen yksin lapsen kanssa.
Olen tässä jo pitempään miettinyt, miten ratkaista ihan tämmöinen käytännön ongelma ja hoitaa käytännön asioita, kun pikkumies on mukana. Esimerkiksi minulla juurihoidettiin hammas viime viikon perjantaina (nyt on torstai) ja seuraavana sunnuntaina hampaan runko lohkesi ja paikka irtosi, mutta en vieläkään ole saanut hoitajaa että voisin varata päivystys ajan. Lisäksi perusterveyteen liittyviä juttuja pitäisi tutkia lisää (esim.nivelpsoriasis epäily, verenpaine sydeemit jne).
Sairastuin myös raskausaikana raskausdiabetekseen ja sokeriarvot on edelleen koholla, eli minun tulisi pudottaa painoa jollain nivel ystävällisellä tavalla.
Kotihoidontuesta en haluaisi luopua, sillä joudun jo muutenkin hakemaan Kelalta täydentävää toikunnolotukea, siksi virike voisi olla meille hyvä ratkaisu. Kokeilin aiemmin sitä kotiapua, mutta hoitsut vaihtui niin paljon etten heistä lastenhoidollista apua kyllä halua... Ja kodinhoitoon en apuja ees tarvitse, joten...
En myöskään ole tällä hetkellä työkuntoinen, joten työkkäreille en halua. Enkä haluaisi muutenkaan hoidattaa poikaa enempää kuin on ihan "pakko" ja pysyisin hänen kanssaan mielellään kotona siihen 3-vuotiaaseen asti, niin tämä virikehoito-systeemi vaikuttaisi aika hyvältä ratkaisulta meidän tarpeisiimme?
Toivon siis asiallista, mielellään kokemusperäistä keskustelua aiheesta, ennenkuin teen päätöksiä suuntaan tai toiseen. Toivottavasti siitä on sitten apua muillekin vanhemmille. 😊
Meidän esikoinen on ollut virikehoidossa 3-vuotiaasta asti. Asumme 10 km keskustasta eikä täällä omalla kylällä ole leikkipuistoja tai leikkikavereita. Esikoinen meni hoitoon 2-3 päivää viikossa, kun pikkusisarus syntyi (tai ei ihan heti sen jälkeen, vaan syksyllä, kun kuopus syntyi kesällä). Hän oli virikehoidossa siihen asti, kunnes meni eskariin ja kuopus hoitoon. Isompana oli 3-4 päivää viikossa. Mä tein myös osa-aikaisesti töitä kotona, mikä onnistui juuri ja juuri yhden päiväunet nukkuvan lapsen kanssa.
Mun mielestä oli hyvä päätös. Ei meillä kyselty erityisesti päivähoitoa hakiessa. Asumme aika pienellä paikkakunnalla.
Aloittaja -79 kirjoitti:
Jep jep... Meidän taloon tupsahti siis iltatähti ja niin järjettömän ihanaa kuin se onkin, niin alan olla pulassa muutaman asian kanssa liittyen ihan tavan arkeen. Jäin valitettavasti yksinhuoltajaksi, enkä pelkästään nimikkeellä "yh", vaan jäin totaalisen yksin lapsen kanssa.
Olen tässä jo pitempään miettinyt, miten ratkaista ihan tämmöinen käytännön ongelma ja hoitaa käytännön asioita, kun pikkumies on mukana. Esimerkiksi minulla juurihoidettiin hammas viime viikon perjantaina (nyt on torstai) ja seuraavana sunnuntaina hampaan runko lohkesi ja paikka irtosi, mutta en vieläkään ole saanut hoitajaa että voisin varata päivystys ajan. Lisäksi perusterveyteen liittyviä juttuja pitäisi tutkia lisää (esim.nivelpsoriasis epäily, verenpaine sydeemit jne).
Sairastuin myös raskausaikana raskausdiabetekseen ja sokeriarvot on edelleen koholla, eli minun tulisi pudottaa painoa jollain nivel ystävällisellä tavalla.
Kotihoidontuesta en haluaisi luopua, sillä joudun jo muutenkin hakemaan Kelalta täydentävää toikunnolotukea, siksi virike voisi olla meille hyvä ratkaisu. Kokeilin aiemmin sitä kotiapua, mutta hoitsut vaihtui niin paljon etten heistä lastenhoidollista apua kyllä halua... Ja kodinhoitoon en apuja ees tarvitse, joten...
En myöskään ole tällä hetkellä työkuntoinen, joten työkkäreille en halua. Enkä haluaisi muutenkaan hoidattaa poikaa enempää kuin on ihan "pakko" ja pysyisin hänen kanssaan mielellään kotona siihen 3-vuotiaaseen asti, niin tämä virikehoito-systeemi vaikuttaisi aika hyvältä ratkaisulta meidän tarpeisiimme?
Toivon siis asiallista, mielellään kokemusperäistä keskustelua aiheesta, ennenkuin teen päätöksiä suuntaan tai toiseen. Toivottavasti siitä on sitten apua muillekin vanhemmille. 😊
Sinulla on nyt käsitteet hukassa.
Jos laitat lapsesi kunnalliseen päivähoitoon, se kotihoidontuki menee.
Vaihtoehdoksi toki jää yksityinen, mutta se on jäätävän hintaista ilman Kelan yksityisen hoidon tukea jota et tietenkään voi saada, jos saat kotihoidontukea.
Minä olen ollut miljoonat kerrat lääkärissä, hammaslääkärissä, labrassa, magneettikuvauksessa lapsi tai kaksi mukana... Husin labrassa kuuden tunnin jonossa alettiin räytyä kyllä kaikki.
Mulla on kyllä se kuva, että kotihoidontukea ei voi saada, jos lapsi on kunnallisessa päivähoidossa edes osan viikkoa.
#4
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kyllä se kuva, että kotihoidontukea ei voi saada, jos lapsi on kunnallisessa päivähoidossa edes osan viikkoa.
#4
Juurikin näin.
Kerhossa voi olla mutta ne on vasta kolmevuotiaille.
Menetät kotihoidontuen jos laitat lapsesi kunnalliseen päivähoitoon. Vaikka se olisi osapäiväistä virikehoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on subjektiivinen päivähoito-oikeus, joka oikeuttaa väh 20 hoitotuntiin viikossa. Vaikka olisi siis työelämän ulkopuolella.
Mutta jos laittaa päivähoitoon, ei tietenkään voi saada kotihoitoon tukea.
Meillä ei ole sukulaisia apuna, miehellä pitkät päivät ja usein työmatkoja.
Siksipä olen yleensä aina esim labrassa lapset mukanani... hammaslääkärissä olin aikoinani niin että vähän yli vuoden vanha esikoinen istui sylissäni sen hoidon ajan. Tomografiassa oli mukana kuopus niin että se lääkäri otti lapsen mulaansa sinne ”ohjaamoon kuvaamaan äitiä”...
Huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites oisko srk:n kerho mahdollisuus? Lapsemme käyvät srk:n päiväkerhossa kolme kertaa viikossa pari tuntia päivässä. On lähes ilmaista ja vähemmän rajoittavaa kunnallisiin päivähoitohommeleihin verrattuna. Huonona puolena on, että hoitoaikaa ei voi valita plus tietenkin pakollinen uskontokasvatus.
Vierailija kirjoitti:
Mites oisko srk:n kerho mahdollisuus? Lapsemme käyvät srk:n päiväkerhossa kolme kertaa viikossa pari tuntia päivässä. On lähes ilmaista ja vähemmän rajoittavaa kunnallisiin päivähoitohommeleihin verrattuna. Huonona puolena on, että hoitoaikaa ei voi valita plus tietenkin pakollinen uskontokasvatus.
Kolmen vuoden ikäraja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites oisko srk:n kerho mahdollisuus? Lapsemme käyvät srk:n päiväkerhossa kolme kertaa viikossa pari tuntia päivässä. On lähes ilmaista ja vähemmän rajoittavaa kunnallisiin päivähoitohommeleihin verrattuna. Huonona puolena on, että hoitoaikaa ei voi valita plus tietenkin pakollinen uskontokasvatus.
Ahaa, no eipä olekaan mahdollisuus, kun lapsi on noin pieni. Meillä ainakin otetaan vasta 3-vuotiaita kerhoon ilman vanhempia.
Varsinaista virikehoitoa ei tavallinen 1-vuotias tarvitse, jos kontakteja muihin ikätovereihin kuitenkin on. Päivähoitojärjestelyt vanhempien oman ajan järjestämisen kannalta on eri juttu.
Vaihtoehdot on suunnilleen ilmoittautua työttömäksi ja panna lapsi puolipäivähoitoon.
Tai jatkaa kotona ja ottaa ns tuki lastensuojelusta. Tässä ei välttis edes saa sitä hoitajaa, vaan rutkasti keskusteluja vanhemmuudesta...
Tai sitten etsii jonkun joka voi korvausta vastaam hoitaa mukulaa.
Tai etsii hammaslääkärin tms jostain kauppakeskuksesta tms jolloin sen lapsen saa sinne kauppakeskuksen leikkipaikkaan maksua vastaan. Tosin niissäkin taitaa olla ikärajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksista. Mulla tosiaan taitaa olla käsitteet hukassa. Toivoin että virike-paikka antaisi mahiksen pitää kotihoidontuen ettei tarvi olla sossun (Kelan) kanssa tekemisissä yhtään enemmän kuin on pakko.
Tämä on tosi ahdistavaa. Mökkiinnytään kotiin kahdestaan. En tunne täältä ketään ja kun koetin verkostoitua parikymppisten kanssa, he osoittautui aivan hirveiksi, juoruileviksi ja tuomitseviksi selkään puukottajiksi. Autolla huristelu liian kallista, vaunuista jarrut säpäleinä ja niiden kanssa matkustelu vain tiettyinä aikoina ilmaista.
En voi syödä verenpainelääkkeitäni, sillä äly menee ihan ämpäriin niistä. Maha on ihan kuralla kun rouskin buranaa päivittäin nivelsärkyjen vuoksi (muuten ei pysy toiminta kykyisenä).
Ilmeisesti mun kannattaa siis kitkutella kotona niin kauan, et ei enää pysty olee päivääkään, ilmoittautua sit työkkäriin ja laittaa poju puol päiväiseen totuttelee hoitoon, päätyä työkkärin päätöksellä tutkittavaksi ja kuntoutuksen kautta sitten uuteen ammattiin.
Ei tommosta ikää olekaan. Se on 1 v ja 2 kk. Eikä tuonikäinen tarvitse vielä mitään sen kummempia virikkeitä tai kaveriseuraa.
Leikkipuiatoon ja liikkeelle vaan!