Miksi ekoihmiset eivät ymmärrä, että on ekologisinta asua tiiviisti kaupungissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missäköhän ne pahimmin saastuneet hengitysilmat on? eiköhän kaikki maapallon pahiten saastuneet alueet ole pääasiassa kaupunkeja? Eikö kaupunkilaiset osaa elää ekologisesti kun jatkuvasti varoitellaan huonosta ilmanlaadusta?

Kokonaisekologiaa ajatteleva ihminen pitää tärkeämpänä kokonaiskuormituksen vähentämistä, ei omaa terveyttään.

Luomua ostetaan siksi, että sen tuottaminen on pienempi kuormitus, ei oman kehon mahdollisesti kokemien terveysvaikutusten vuoksi.

Suurin osa ekologiaa ajattelevista todellakin ymmärtää asua kaupungissa.

Ei myrkkyjä omaan kehoon luomuhipit maalla jättävät sen rumimman päästöjäljen.

Niiden luomutilallisten toki kuuluu siellä maalla asuakin tuottamassa ruokaa meille isoille massoille. Ruoan tuotanto kaupungeissa ei voi olla kuin marginaalista. Mutta sitäkin tulee kehittää.

Omat valinnat muun muassa: luomuruoka, pienesti asuminen keskustan lähellä (44 neliötä kahdelle hlölle), lapsen hankkimisen lykkääminen niin pitkälle kuin voi, lapsiluvun jättäminen yhteen, ei koskaan lentäen lomalle, julkinen liikenne. Ei täydellistä, mutta se, mihin mä pystyn.

Et ole selvästikkään kuullut vertikaalisesta viljelystä tai aquabonics kiertovesi systeemistä, suurissa kaupu geissa maatilat voidaan rakentaa pilvenpiirtäjiksi. Tulevaisuudessa proteiinia saadaan muumuassa kalasta, levästä, soijasta ja kotisirkoista. Näissä pilvenpiirtäjissä vallitsisi tiukka suljettu ekosysteemi kuten kasvihuoneissa.

Kerrostalojen rakentaminen ja materiaalit aiheuttaa isomman hiilijalanjäljen, kuin puisen pientalon.

Toki sijoittajille ja investointirahalle tuottoisampi, siksi lobbaavat kaikkia kerrostaloon pääkaupunkiseudulle. Että asuntojen hinnat ja samalla voitot on pilvissä.

Vierailija kirjoitti:

Tiiviisti kaupu gissa asuminen lisää huomattavasti autollaliikkumista ja kulutusta. Kaupungissa asuvien hiilijalanjälki on jopa kolminkertainen maalla asuvien jalanjälkeen nähden. Siksi on ekologisempaa asua harvaan kuin uskoa niihin newurponisti-hihhuleiden valheisiin tiiviistä kaupunkiasumisesta. Se on vain ympäristön ja luonnon kannalta parempi.

Täällä Helsingissä yli puolella kotitalouksista ei edes ole autoa. Miten maaseudulla? Ehkä joku mummo asuu ilman autoa, mutta muuten harvinaista. 

Kaupunkiasumisen suurempi kuormittavuus ympäristölle tulee ihan muista tekijöistä, joita täällä on jo mainittu. 

Siksi että tuo on ihan liian yksisilmäinen näkökulma asiaan. Ihan yhtä typerä kuin väittää, että maalla asuminen on ekologinen vaihtoehto. Jokaisen omat valinnat tekevät asumisesta ekologista tai ei-ekologista. Pieni asunto kaupungin keskustassa voi olla hieno ratkaisu, mutta raskas lihansyönti ja pari ulkomaanmatkaa tekee siitä paljon huonomman kokonaisuuden kuin maalla asuvan ja päivittäin vaikka 10 km työmatkan kulkevan kasvissyöjän ja kotimaassa viihtyvän ihmisen elämästä. Eli muuttujia on niin paljon, että tuollaiset väittämät ovat yksinkertaisesti typeriä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Viljelläänkö ruokakin sitten ekologisesti kaupungissa vai?

Kyllä, koska on jo muutamia toteutuksia vihertaloista jotka kasvattavat ruuan omavaraisesti vesiviljelyllä ja toisekseen lihan syönti on turhaa ja siinä on huono hyötysuhde joten sitäkään ei tarvitse miettiä. Yksisoluisia leviä saa kasvatettua ikkunan pinnoilla, vaikka avaruudessa😉

Maailmassa on noin 2000 neliömetriä viljeltyä maata per ihminen, josta 55 % menee ihmisen ruoaksi (loput elukoille, vaatteisiin yms), joten aika monta ylimääräistä kerrosta tarvitset kerrostaloon, jotta sen asukit saavat ruokansa. Modernissa talousjärjestelmässä tuskin on kovinkaan helppoa laajentaa 40 neliöinen asuintila per henkilö 1040 neliöön, eivätkä ne LEDitkään siellä ilmaisia olisi. Tai no, kaipa niitä kasveja voisi mahtua jopa 3 päällekäin, koska tuskin tarvitsevat 2,5 metrin huonekorkeutta, mutta silti puhutaan noin kymmenkertaisesta neliömäärästä.

Mut joo, toki ruoka tulevaisuudessa tehdään jollain aivan muulla järjestelmällä kuin pellolla, mutta ei kodeissa. Eipä ole kummoinenkaan temppu geeniteknologialla ohjelmoida vaikka sormenpään soluja valmistamaan ihmisen tarvitsemia vitamiineja, rasvahappoja ja aminohappoja verenkiertoon, mineraalit voidaan ottaa pillereinä ja tarvittavat kalorit siirretään vaikka langattomasti induktiolla sähköverkosta ihon alle sijoitettuun vastaanottimeen. Ruoan aiheuttama mielihyväkin voitaneen hormoneilla ja sähköärsykkeillä simuloida.

Tai sitten voi olla, että ruokiin tarvittavat molekyylit yksinkertaisesti kasvatetaan bioreaktoreissa ja biotulostin ne lopulta kokoaa tutuiksi ruokatuotteiksi.

Vierailija kirjoitti:

Pieni asunto kaupungin keskustassa voi olla hieno ratkaisu, mutta raskas lihansyönti ja pari ulkomaanmatkaa tekee siitä paljon huonomman kokonaisuuden kuin maalla asuvan ja päivittäin vaikka 10 km työmatkan kulkevan kasvissyöjän ja kotimaassa viihtyvän ihmisen elämästä.

10 km työmatkaa harva vain pystyy valitsemalla valitsemaan. Keskimääräinen suomalainen ajelee kuitenkin 46 kilometriä päivässä. Kaupunkilainen todennäköisemmin voi ottaa töihin/kauppaan/kaverille bussin/metron/ratikan/kävelymatkan kuin maalainen.

Kotimaassa viihtyminen ei tässä asiassa paljoakaan paina. Esimerkiksi edes-takaisin lento Helsingistä Kanarialle aiheuttaa kuitenkin vain 690 kiloa hiilidioksidipäästöjä, joka vastaa 5750 km matkaa uudella autolla, joten olennaisempaa onkin, että ajaako sen vuosittaisen 17 000 km vai suosiiko ennemmin julkisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missäköhän ne pahimmin saastuneet hengitysilmat on? eiköhän kaikki maapallon pahiten saastuneet alueet ole pääasiassa kaupunkeja? Eikö kaupunkilaiset osaa elää ekologisesti kun jatkuvasti varoitellaan huonosta ilmanlaadusta?

Kokonaisekologiaa ajatteleva ihminen pitää tärkeämpänä kokonaiskuormituksen vähentämistä, ei omaa terveyttään.

Luomua ostetaan siksi, että sen tuottaminen on pienempi kuormitus, ei oman kehon mahdollisesti kokemien terveysvaikutusten vuoksi.

Suurin osa ekologiaa ajattelevista todellakin ymmärtää asua kaupungissa.

Ei myrkkyjä omaan kehoon luomuhipit maalla jättävät sen rumimman päästöjäljen.

Niiden luomutilallisten toki kuuluu siellä maalla asuakin tuottamassa ruokaa meille isoille massoille. Ruoan tuotanto kaupungeissa ei voi olla kuin marginaalista. Mutta sitäkin tulee kehittää.

Omat valinnat muun muassa: luomuruoka, pienesti asuminen keskustan lähellä (44 neliötä kahdelle hlölle), lapsen hankkimisen lykkääminen niin pitkälle kuin voi, lapsiluvun jättäminen yhteen, ei koskaan lentäen lomalle, julkinen liikenne. Ei täydellistä, mutta se, mihin mä pystyn.

Et ole selvästikkään kuullut vertikaalisesta viljelystä tai aquabonics kiertovesi systeemistä, suurissa kaupu geissa maatilat voidaan rakentaa pilvenpiirtäjiksi. Tulevaisuudessa proteiinia saadaan muumuassa kalasta, levästä, soijasta ja kotisirkoista. Näissä pilvenpiirtäjissä vallitsisi tiukka suljettu ekosysteemi kuten kasvihuoneissa.

Olen toki kuullut ja tulevaisuudessa näin onkin, jos tähän kehitykseen satsataan.

Kuvasin tässä nykyhetkeä. En nähtävästi ollut kyllin selkeä sanavalinnoissani.