Lue keskustelun säännöt.
Työsuhteen purkaminen koeajalla
23.01.2018 |
Olen aloittanut uudessa työssä kaksi kuukautta sitten. Olen alusta asti tunnustellut, pidänkö työstä ja voisinko viihtyä, jos tietyt asiat saataisiin korjattua. Työssä on paljon asioita, joista pidän, mutta paljon myös sellaista, mistä en pidä. Nyt olen pari viimeistä viikonloppua ollut todella ahdistunut miettiessäni töitä, ja töihin meno ahdistaa ajoittain niin paljon, että tulee fyysisesti huono olo. Esimieheni ei ole kummoinen enkä ole oikein saanut perehdytystä työhön. Tehtävässäni korostuu työparityöskentely ja vaikka työparini onkin omalla tavallaan ihan mukava, osaava ja paljon tekevä, minulle on selvää, että työsuhteemme ei ole toimiva enkä osaa sitä korjata. Minun on vaikea olla hänen seurassaan. En koe, että hän kunnioittaisi osaamistani vaan yrittää jatkuvasti painostaa minua toimimaan tietyllä tavalla ja kyseenalaistaa näkemyksiäni ja työtapaani. Vaikka työpaikan tiettyjä ongelmia saataisiin korjattua, minun on jatkossakin oltava tiiviissä yhteistyössä hänen kanssaan.
Koeaikaa on vielä muutama kuukausi jäljellä. Tiedän, että alallani minun on helppo saada uusi työpaikka ja olen katsellutkin jo tarjontaa. Kynnys työsuhteen purkamiselle on kuitenkin mielessäni valtavan korkea. Tuntuu, että luovutan liian helpolla enkä haluaisi jättää työnantajaa pulaan (vastuullani on asioita, joita kukaan ei hoida poissaollessani ja ennen uuden työntekijän aloittamista). Toisaalta ajattelen, ettei minkään työpaikan takia pitäisi/kannata kokea tällaista ahdistusta ja mielessäni on hyvin vahva näkemys siitä, etten tässä työssä pitkään viihdy. Lähinnä kyse on siitä, kuinka kauan jaksan sinnitellä. Miksi siis jatkaa tässä eikä katsoa, olisiko muualla asiat paremmin?
Onko teistä kukaan ollut vastaavassa tilanteessa ja lopettanut työt hyvin pian ne aloitettuanne? Miten teihin on suhtauduttu, jos olette purkaneet työsuhteen koeajalla? Onko uutta työtä hakiessa ihmetelty halua lähteä niin pian?
Kommentit (14)
Jos ihmetellään, miksi lähdit, voit vain sanoa ettei työ vastannut odotuksia tai ilmoitusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän tunteesi, mutta odota vielä ja etsi samalla uutta työpaikkaa. Älä irtisanoudu tyhjän päälle. Joskus sopeutuminen kestää, itse aloitin kerran työssä missä ei ollut koeaikaa ollenkaan, ja kaduin ekat 1-3kk katkerasti työn ottamista vastaan. Sitten asiat alkoivat yksi kerrallaan sujua paremmin ja viihdyinkin loppujen lopuksi tosi hyvin.
Jos koeaikapurku työnantajan suunnasta ei näin ollen pelota, niin entä jos juttelisit työparisi kanssa?
Mitä, jos tunnet seuraavassakin paikassa samalla tavalla? Vaihdat taas uuteen?
Kiitos kommenteista. Olen miettinyt paljon sitä, onko kyse vain uuden työn aloittamisesta aiheutuvasta stressistä, mutta olen ennenkin ollut vaativissa töissä ja kovassa stressissä, mutta tällaista ahdistusta en ole niissä hommissa tuntenut. Olen yrittänyt asiasta hieman työparin kanssa jutella, mutta se ei oikein ole johtanut mihinkään. Myönnän kyllä, etten ole hyvä ottamaan tätä puheeksi - ehkä sitä voisi vielä yrittää. Tyhjän päälle en aio missään nimessä heittäytyä vaan lähteä mahdollisesti pois vasta, kun uusi työ on valmiina. Ongelmana vaan on se, että kyseessä on määräaikainen työsuhde eli koeajan jälkeen en voi irtisanoutua, joten jonkinlainen päätös pitäisi tehdä pian. Pelkään, että jos odotan vielä pidempään asioiden muuttumista, huomaan olevani samassa tilanteessa ilman mahdollisuutta lähteä pois. Aiemmissa työpaikoissa työyhteisö on ollut minulle äärimmäisen tärkeä ja auttanut jaksamaan raskaissakin hommissa. Nyt meitä on käytännössä vain me kaksi eikä homma tunnu toimivan. Ap
Vaikka alallasi olisi paljon työtä on järkevää etsiä uusi työpaikka ennen kuin vanhasta lähtee. Uudessa paikassa ehkä kysytään haastattelussa miksi haluat vaihtaa ja tulla meille ? Siinä kohtaa ei missään nimessä kannata tuoda vanhan paikan ongelmia esiin, sillä on lähes varma ettei sinua valita jos teet niin. Sen sijaan kannattaa kehua uutta työnantajaa ja sanoa että olen kuullut teistä niin paljon hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka alallasi olisi paljon työtä on järkevää etsiä uusi työpaikka ennen kuin vanhasta lähtee. Uudessa paikassa ehkä kysytään haastattelussa miksi haluat vaihtaa ja tulla meille ? Siinä kohtaa ei missään nimessä kannata tuoda vanhan paikan ongelmia esiin, sillä on lähes varma ettei sinua valita jos teet niin. Sen sijaan kannattaa kehua uutta työnantajaa ja sanoa että olen kuullut teistä niin paljon hyvää.
No JOS on mahdollisuus saada uusi työpaikka. niin ilman muuta. On niin rasittavaa olla työpaikassa jossa ei yksinkertaisesti viihdy, pikkuhiljaa se alkaa vaikuttamaan sitten koko elämään.
Kyllä se vaan niin on, että ei meistä kukaan ole työpaikan omaisuutta, ja se on sitten työpaikan oma ongelma jos työntekijä lähtee. Ja se on ihan tavallinen kiertokulku työelämässä muutenkin, ihmiset vaan vaihtavat työpaikkoja, eikä siinä ole mitään sen kummempia. Toki työpaikasta on hyvä lähteä hyvässä hengessä, eikä poltella siltoja takana. Keksit vaan jonkun hyvän selityksen, tyyliin, olet aina halunnut siihen uuteen työpaikkaan, ja palkkakin on parempi, ja jos työmatka on lyhyempi, niin sekin.. kyllä kohteliaita syitä löytyy aina.
Itsekkin tässä mietin työpaikan vaihtamista. 6 vuotta tullut oltua firmassa, pyöröovi käynyt aikamoisella vaudilla firmassa. Työ on ihan parasta, mutta firman toiminta saa ihmiset lähtemään, ja työtyytyväisyys nollissa, ratkaisuna he ovat pähkäilleet lisää raippaa ja selän takana vahtaamista. No, tämä yhtälö ei vaan toimi, kun koko ajan selän takana vahdataan ja vauhkotaan. En ymmärrä miten tää on tällaiseksi päässyt menemään... luulis että jossain vaiheessa olisivat heränneet, kun porukka suorastaan pakenee talosta.. mutta syyhän ei tietenkään ole johdossa ja heidän toiminnassaan... Kyllä on pari kilpailevaa firmaa hieronut karvaisia kämmeniään, kun koulutettua asiansa hyvin työnsä hyvin osaava henkilökunta vaihtaa suoraan heidän leipiinsä... Ei voi kuin nauraa.. että pitäsköhän minunkin pikkuhiljaa tehdä se hakemus kilpailevaan firmaan..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko ajan pitäisi olla kivaa? Jos ikuista sunnuntaita ei ole masennutaan? Mikä siinä on, että nykyihminen ei kestä normaalia työelämään? Jo päiväkodissa kuitenkin opitaan taito tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, vaikka heistä ei niin pidäkään. Työpaikka ei ole kaverikerho, jossa jaetaan niitä sydämiä vaan sopeutumista muiden ihmisten erilaisuuteen.
Käy asiallinen kehityskeskustelu pomosi ja ehkä hänen pomonsa kanssa. Jos sinulla on hyviä alotteita firman ja työ(oloje)si kehittämiseksi, ne kannattaa esittää. Elleivät asiat parane, voit irtisanoa itsesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävin viime viikolla pitkän keskustelun esimieheni kanssa ja toin esiin havaitsemiani epäkohtia (nämä eivät siis millään tavalla liity työpariini, ne ovat erillinen asia muun lisäksi). Puhuin myös siitä, etten tällä hetkellä viihdy työssäni ja tarvitsen lisää perehdytystä. Esimies ei osannut tarjota minulle oikeastaan mitään apua tai ottaa kantaa näkemyksiini. Tämä vahvisti asian ja päätin alkaa etsiä uutta työpaikkaa. Laitoin viikonlopulla heti muutaman hakemuksen vetämään ja keskiviikolle on jo sovittuna työhaastattelu. Olo on niin helpottunut nyt, kun olen tehnyt päätöksen lähteä!
Ap
Hyvällä tuurilla sun työsuhde irtisanotaan jo koeaikana ihan työnantajan puolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvällä tuurilla sun työsuhde irtisanotaan jo koeaikana ihan työnantajan puolelta.
Koeaikana ei irtisanota.
Hienoa AP! Olen itse tehnyt saman ratkaisun, mutta vasta määräaikaisuuden jälkeen. Työ olisi jatkunut. Asiat eivät olleet loksahtaneet paikoilleen, työ ei muuttunut mukavaksi, minusta ei tullut osaajaa ja kärsin fyysisistä stressioireista koko ajan. Mikään "kokoaikaduuni on lottovoitto prkl" ei ollut sen arvoista.
Karenssi on suurin ongelma. Itse hakisin koko ajan uutta työpaikkaa, koska irtisanomisaika on lyhyt.