Lue keskustelun säännöt.
Britanniassa pääsee huippuvirkoihin jos on valmistunut Oxfordista tai Cambridgesta - pääaineella ei edes väliä
22.01.2018 |
Jos on valmistunut huippuyliopistosta hyvin arvosanoin, niin suurin piirtein sama vaikka olisi lukenut kirjallisuutta ja taidehistoriaa. Paikat moniin huippuvirkoihin ovat silti auki. Suomessa ei vastaavalla aineyhdistelmällä suurin piirtein mitään mahdollisuuksia. Mistäköhän ero johtuu?
Kommentit (14)
Britanniassa katsotaan että huippututkinto jo sinänsä kertoo jostain ja tällainen henkilö pystyy oppimaan käytännön asiat erikseen. Suomessa taas koulutukselle tai tutkinnolle ei anneta suurta arvoa ellei se osu juuri yksiin työpaikan vaatimusten kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Britanniassa arvostetaan ns. klassista sivistystä erittäin korkealle vielä nykyisinkin, Suomessa ei juuri yhtään.
Vanhoina hyvinä aikoina (Koivisto, Ahtisaari, Halonen) Suomessa riitti, että on SDP:n jäsenkirja. Erkki Liikanen pääsi jäsenkirjalla EU-komissaariksi ja kun sieltä potkittiin epäpätevyyden takia pois, niin toverit järjestivät Suomen pankin johtajan viran.
Vierailija kirjoitti:
Britanniassa arvostetaan ns. klassista sivistystä erittäin korkealle vielä nykyisinkin, Suomessa ei juuri yhtään.
Eikä ainoastaan Britanniassa. Esim MIT:ssa on maailman tasokkainta klassisen sivistyksen tutkimusta ja opetusta.
Olisi kiva nähdä tälle väittämälle lähde - joka perustuu muuhunkin kuin anekdootteihin.
Toinen on tämä huippuvirkakäsite. Mitä ne on? Jos taidemuseonjohtaja on huippuvirassa, niin kyllä ne Suomessakin on humanisteja.
Lisäksi Britannia toki on luokkayhteiskunta. Oikeassa koulussa opit tuntemaan oikeat ihmiset ja nuo ns. huippuyliopistot on kuitenkin aika pieniä verrattuna koko maan työmarkkinoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1) Suomi on insinöörimaa, jossa klassillinen sivistys ei oikeastaan koskaan ole ollut samanlainen meriitti kuin briteissä.
2) Mainitsemiisi yliopistoihin ei noin vain kävellä sisään, vaan ne ovat maailman huippua. Opiskelijajoukko on siis aika valikoitunut ja opetus tasokasta. Suomessa vähän eri meininki ja ei, se että joku pyrkii 6 vuotta putkeen lukemaan taidehistoriaa ei tee yliopistosta tasokasta.
3) On näitä Suomessakin, oman firman HR-johtaja taitaa olla lukenut ranskaa yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Britanniassa arvostetaan ns. klassista sivistystä erittäin korkealle vielä nykyisinkin, Suomessa ei juuri yhtään.
Eikä ainoastaan Britanniassa. Esim MIT:ssa on maailman tasokkainta klassisen sivistyksen tutkimusta ja opetusta.
Aina ihmetyttää tämä vänkääminen siitä, miten Suomessa ei arvosteta ja muualla arvostetaan ja sitten todistusvoima on suunnilleen se, että yhdessä tai kahdessa yliopistossa sitä tai tätä.
On totta, että MIT:ssa on humanistisia aineista ja taidetta (vai mitähän tämä klassinen sivistys sitten on), mutta on Suomessakin yliopistoja, joissa on humanistisia aineita.
Jotenkin ihmeellistä, että "sivistyneistö" perustelee kantansa todella usein juuri kontekstista irtirevityillä esimerkeillä, jotka eivät kerro kohdeilmiöstä juuri mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Britanniassa arvostetaan ns. klassista sivistystä erittäin korkealle vielä nykyisinkin, Suomessa ei juuri yhtään.
Eikä ainoastaan Britanniassa. Esim MIT:ssa on maailman tasokkainta klassisen sivistyksen tutkimusta ja opetusta.
Aina ihmetyttää tämä vänkääminen siitä, miten Suomessa ei arvosteta ja muualla arvostetaan ja sitten todistusvoima on suunnilleen se, että yhdessä tai kahdessa yliopistossa sitä tai tätä.
On totta, että MIT:ssa on humanistisia aineista ja taidetta (vai mitähän tämä klassinen sivistys sitten on), mutta on Suomessakin yliopistoja, joissa on humanistisia aineita.
Jotenkin ihmeellistä, että "sivistyneistö" perustelee kantansa todella usein juuri kontekstista irtirevityillä esimerkeillä, jotka eivät kerro kohdeilmiöstä juuri mitään.
Niin ne ovat noissa yliopistoissa integroitu osaksi esim. talouden tai insinööritieteiden tutkintoja. Eivät ne ole irrallisia yksikköjä.
Englannissa esim. investointipankkiin saatat päästä analyytikoksi esim.hissan opinnoilla, kunhan oikeasta yliopistosta paperit, Töissä sitten opit asiat. Suomessa jo bäkkäriin tallennustehtäviin vaaditaan rahoitus pääaineena, vaikka niitä samoja hommia tekee mummot tarjoilijatutkinolla kun pakattiin 80-uvun nousukaudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisi kiva nähdä tälle väittämälle lähde - joka perustuu muuhunkin kuin anekdootteihin.
Toinen on tämä huippuvirkakäsite. Mitä ne on? Jos taidemuseonjohtaja on huippuvirassa, niin kyllä ne Suomessakin on humanisteja.
Lisäksi Britannia toki on luokkayhteiskunta. Oikeassa koulussa opit tuntemaan oikeat ihmiset ja nuo ns. huippuyliopistot on kuitenkin aika pieniä verrattuna koko maan työmarkkinoihin.
No vaikkapa MI5/MI6 tai muut hallinnolliset huippuvirat, voi olla paikkoja myös yksityisellä sektorilla. Ja vieläpä suoraan koulun penkiltä esimiestehtäviin.
Ei todellakaan rajoitu joihin taidemusejohtajien paikkoihin. On tässä selvä ero Suomeen, ihan erilainen kulttuuri.
Vierailija kirjoitti:
Britannia on vielä Suomeakin enemmän luokkayhteiskunta. Suomea ollaan toki viemässä samaan suuntaan. Osaamisella ei ole merkitystä, kalliin koulun leima papereissa on se mikä merkitsee, ja sitä et saa ellei rahaa löydy.
En ole koskaan kuullut että Oxfordista tai Cambridgesta valmistuneet humanistit olisivat olleet erityisen epäpäteviä työelämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa ei ole huippuyliopistoja eikä huippututkintoja.
Eiköhän Suomessakin Oxfordin tai Stanfordin papereilla työllisty. Turun tai Lappeenrannan "yliopiston" papereilla voi olla toinen juttu.
Britannia on vielä Suomeakin enemmän luokkayhteiskunta. Suomea ollaan toki viemässä samaan suuntaan. Osaamisella ei ole merkitystä, kalliin koulun leima papereissa on se mikä merkitsee, ja sitä et saa ellei rahaa löydy.