Voisiko äitien uupuminen edelleen johtua vaatimuksista, joita oma äiti asetti?
Siis kasvatuksesta, joka vaatii enemmän, kuin mihin lapsi kykenee. Kuten että opetetaan vaikka minkä verran "hyvä ihminen" välittää toisista, jolloin ei osata kuunnella itseä ja uuvutaan?
Kommentit (18)
Että mun mielestä ihmisille pitäisi opettaa enemmän tervettä itsekkyyttä. Osa vanhemmista on aivan sairaita vaatimuksissaan lapsilleen.
ap
Tai anoppi. Mulla ainakin uupumus, vitutus, hermoromahdus aina ennen ja jälkeen vierailun.
Ja mun lapsista kasvaa varmaan samanlaisia kun se syöttää sitä paskaa ideologiaansa niillekin. Ja sit on marttyyri jos sille sanoo. Ja kun välttelee niin loukkaantuu silti. Mikään ei oo ikinä hyvä.
Ei.
Se johtuu tasan samasta asiasta kuin 19v jannujen polvien hajoaminen intissä kasarmia ympäri kävellessä: pullamössöytymisestä.
Naiset eivät mitenkään ole immuuneja pullamössöytymiselle. Yhtä lailla se heitä koskee, vaikkei siitä koskaan puhutakaan. Nykynaiset ovat varjo entisajan naisista kestävyyden, sitkeyden yms. suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Ei.
Se johtuu tasan samasta asiasta kuin 19v jannujen polvien hajoaminen intissä kasarmia ympäri kävellessä: pullamössöytymisestä.
Naiset eivät mitenkään ole immuuneja pullamössöytymiselle. Yhtä lailla se heitä koskee, vaikkei siitä koskaan puhutakaan. Nykynaiset ovat varjo entisajan naisista kestävyyden, sitkeyden yms. suhteen.
Kyllä ois vanhempien tehtävä ohjata lapsia silloin oikeasti olemaan perustamatta perhettä, eikä vaatia lapsiltaan perhettä tai armeijaan,enoa, jos ei ole kasvatettu liikkujaa, siivoajaa jne.
ap
Olen jo pienenä päättänyt että tahdon omia lapsia, mutta en aio olla samanlainen kasvattaja heille kuin äitini on ollut minulle.
Olen ollut äitinä 15 vuotta ja silti yhä äitini arvostelee jos jätän asioita kuten hän ei jättäisi ja valitsen että menen hiihtämään lapsien kanssa ja ollaan päivä kuin ellunkanat. Hän ei voi sietää joitain asioita mitä on minulle kasvanut sellaisista muistoista joissa en itse lapsena viihtynyt. En sano etteikö lapseni voisi tehdä itse myös toisin mutta ainakin olen kehoittanut kaikkia elämään omalla tavallaan, ei minun tavallani.
Lapsena noudatetaan minun sääntöjä, mutta kun lapset kasvaa ja muuttaa pois niin he tekevät täysin itse omat elämänsä joita minä en lähde tuomitsemaan. Sen olen opettanut.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo pienenä päättänyt että tahdon omia lapsia, mutta en aio olla samanlainen kasvattaja heille kuin äitini on ollut minulle.
Olen ollut äitinä 15 vuotta ja silti yhä äitini arvostelee jos jätän asioita kuten hän ei jättäisi ja valitsen että menen hiihtämään lapsien kanssa ja ollaan päivä kuin ellunkanat. Hän ei voi sietää joitain asioita mitä on minulle kasvanut sellaisista muistoista joissa en itse lapsena viihtynyt. En sano etteikö lapseni voisi tehdä itse myös toisin mutta ainakin olen kehoittanut kaikkia elämään omalla tavallaan, ei minun tavallani.
Lapsena noudatetaan minun sääntöjä, mutta kun lapset kasvaa ja muuttaa pois niin he tekevät täysin itse omat elämänsä joita minä en lähde tuomitsemaan. Sen olen opettanut.
Huono neuvo, koska se ei kehitä heitä tietämään mitä itse haluavat.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei.
Se johtuu tasan samasta asiasta kuin 19v jannujen polvien hajoaminen intissä kasarmia ympäri kävellessä: pullamössöytymisestä.
Naiset eivät mitenkään ole immuuneja pullamössöytymiselle. Yhtä lailla se heitä koskee, vaikkei siitä koskaan puhutakaan. Nykynaiset ovat varjo entisajan naisista kestävyyden, sitkeyden yms. suhteen.Kyllä ois vanhempien tehtävä ohjata lapsia silloin oikeasti olemaan perustamatta perhettä, eikä vaatia lapsiltaan perhettä tai armeijaan,enoa, jos ei ole kasvatettu liikkujaa, siivoajaa jne.
ap
Aamen. Kasvatetaan sillein että oma minuus ja kyky toimia itsenäisesti tuhotaan mutta samaan aikaan vaaditaan kaikenlaista ja vedotaan siihen että no kyllä mekin silloin... Tietysti unohdetaan se tosiasia kuinka erilainen maailma se silloin oli.
Mun äiti ei vedonnut siihen, mitä itse pystyi, vaan johonkin moralistien ohjekirjaan siitä, mikä on aina kaikkeen se enemmistön(?) valinta ja ratkaisu, ja jos se ei miellyttänyt minua, tuomitsi. Eihän siinä yhtään oppinut itseään.
ap
Esim. välittäminenkin oli äidille ilmeisesti velvollisuus, ei sitä, että välitettäisiin. En tajua tuollaista itse-epärehelllisyyttä. Mitä sitten, jos joku näkee, ettet välitä jostain asiasta? Äidistä oli väärin välittää omasta mukavuudestaan, minusta se taas on just järkevää. Se ei meinaa sitä, että pitää polkea kenenkään varpaille.
ap
Ja koska äidistä oli väärin välittää omasta mukavuudestaan oma elämäni on ainakin täysin helvetistä.
ap
Kuinka tyhmä on ihminen joka ei osaa ajatella omilla aivoillaan vaan syyttää äitiään kaikesta?
Äidinkin elämä on ihan paskaa, mutta kuulemma kun ei sille vain voi mitään. Toki teeskentelee itselleen, että on ihan kivaa. Mitä nyt joskus satunnaisesti menee huonosti. Mutta ei muka minään kokonaisuutena, vaikka todellakin on niin ankea ja ahdasmielinen elämä, että hyi vee.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kuinka tyhmä on ihminen joka ei osaa ajatella omilla aivoillaan vaan syyttää äitiään kaikesta?
Mitenköhän paljon ne Kalifornian aikuiset olivat vain niin tyhmiä, etteivät karanneet porukasta Disneyssä?
ap
Vierailija kirjoitti:
Terve taas äitihullu.
No hänpä hyvinkin.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo pienenä päättänyt että tahdon omia lapsia, mutta en aio olla samanlainen kasvattaja heille kuin äitini on ollut minulle.
Olen ollut äitinä 15 vuotta ja silti yhä äitini arvostelee jos jätän asioita kuten hän ei jättäisi ja valitsen että menen hiihtämään lapsien kanssa ja ollaan päivä kuin ellunkanat. Hän ei voi sietää joitain asioita mitä on minulle kasvanut sellaisista muistoista joissa en itse lapsena viihtynyt. En sano etteikö lapseni voisi tehdä itse myös toisin mutta ainakin olen kehoittanut kaikkia elämään omalla tavallaan, ei minun tavallani.
Lapsena noudatetaan minun sääntöjä, mutta kun lapset kasvaa ja muuttaa pois niin he tekevät täysin itse omat elämänsä joita minä en lähde tuomitsemaan. Sen olen opettanut.
Mutta ehkä tällainen kasvatusmalli antaa lapsillesi valheellisen kuvitelman, että ihan itse valitsivat asiat, jotka käyvät vastenmielisiksi.
ap
Ja sitten nämä, joiden äidit eivät ole kasvattaneet asettamalla lapsilleen vaatimuksia, vaan ovat sallineet kaikenlaista vapautta tulevat haukkumaan suorittajat vielä.