Kun molemmat vanhemmat ovat ainoita lapsia

Ainakin tutkimusten mukaan ainoat lapset osaavat keskimäärin jakaa omia lelujaan ja herkkujaan paremmin toisten lasten kanssa kuin monilapsisten perheiden lapset. Esikoiset pärjäävät keskimäärin parin yksikön verran paremmin älykkyystesteissä, kun taas kuopuksien koettu mielenterveys on hitusen verran parempi esikoisia. Eli voisi ajatella, että perheen ainoa lapsen kanssa ollaan enemmän yhteydessä ja jutellaan ja puuhaillaan erilaisia asioita, mikä kehittää kognitiivisia taitoja . Ja jos pikkusisarusta ei synny eikä tule, hankalat kateuden tunteet yms. eivät ole yhtä kuormittavia kuin monilapsisessa perheessä tai perheessä, missä seuraava lapsi syntyy ennenkuin edellinen on 4 vuotta (muistaakseni ikäero pitää olla tuon verran, jotta negatiivisiltä vaikutuksilta psyykkiseen hyvinvointii vältytään). Mutta aika pieniähän nuo erot ovat joka tapauksessa. 

Ihan tunnepohjalta vastaan että ainokaisen kanssa joka asiasta tehdään helvetillinen show ja asiat vaikeimman kautta. Erityisesti jos ne vanhemmatkin ovat sisaruksettomia. En tiedä mistä johtuu. Näin omassa tuttavapiirissä.