Työssäkäyvä, kadehdituttaako koskaan työttömän laiskanpulskea elämäntyyli?

Työmyyrä kirjoitti:

Kyllä joskus väsyneenä käy kateeksi se vapaa-ajan määrä. Toisaalta tiedän, että itselleni (kun en halua olla työttömänä), vapaa-aikakaan ei tuntuisi lopulta ihanalta, kun sitä olisi loputtomiin. Ja raha olisi aina tiukilla. Eli siten en kadehdi, todellakaan, vaan olen onnellinen, että on töitä.

-oikeasti enemmänkin musta elämäntapatyöttömyys on hirmu noloa ja myös väärin. Yhteiskunnan ei pitäisi sallia sellaista. Hyvä että tulee aktivointimalli, ja uskon sen olevan alku vielä tehokkaammille aktivointitoimille.

Minäpä taas toivon että se "aktivointi" tarkoittaa sitä että minut laitetaan tekemään sinun hommasi ja sinulle annetaan kalossin kuva takalistolle.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä joskus on käynyt mielessä varsinkin kun kauniilla kesäilmalla ajelen töihin paikallisen, erittäin hyvin toimeen tulevan, pubin terassin ohi. Siellä on paljon iloista porukkaa huureteisella jo aamusta. Kyllä, osa on varmasti kesälomalaisia mutta tunnen aika paljon alueen pitäaikaistyöttömiä ja siellähän hekin ovat. Ei huolen häivää, eikä kiirettä tai aikataulua.

Tiedätkös, suurin osa työttömistä ei haaveile rappioalkoholistin urasta, kuten sinä.

Olen minä työttömönä ollut ja tiedän mitä se on. Ei todellakaan kadehdituta pätkääkään. 

Muuten kyllä, muttei tilipäivänä.

Tämä on provo, jonka on kirjoittanut joku työssäkäyvä ääliö, joka haluaa esittää työttömät laiskassa ja ylimielisessä valossa.

Vierailija kirjoitti:

Kadehdin sitä vapaa-aikaa ja täysiä yöunia, mutta sitä en että ei ole rahaa käytännössä mihinkään, niin sillä vapaa-ajalla tee mitään.

Minulla ei kyllä työttömänä ollessa ollut täysistä yöunista tietoakaan. Masennus piti hereillä.

Työttömänä viihtyminen vaatii tietynlaisen persoonan, jolla ei tule tylsää yksin ollessaan ja aika kuluu rattoisasti vaatimattomammissakin aktiviteeteissa (ei tarvita mitään kalliita reissaamisia tai shoppailuja yms.).

Vierailija kirjoitti:

Jos jätetään pois nukkumiseen menevä aika niin kokopäiväduunari käyttää valveillaoloajastaan kolmasosan työn tekemiseen, 2/3 ajasta saa käyttää muuhun.

Työmatkat ruuhkassa ovat harvoin sitä, mitä ihminen mieltää rentouttavaksi "omaksi ajaksi". Jos on tunti suuntaansa + aamulla valmistautumiset lähtöön, niin päivässä menee helposti 10-11 tuntia työhön. Minun vuorokaudessa ei ole 30 tuntia.

Vaikka sinä et nukkumista laskekaan mukaan, niin minä lasken. Toisin sanoen:

10h + 8h = 18h, ja omaa aikaa jää 6h. Talviaikaan ei aurinkoa eikä edes pilvistä päivänvaloa pääse kovin paljon näkemää.

Ensin pitäisi olla tuttavapiirissä joku laiskanpulskeaa elämää viettävä työtön, jotta voisi verrata omaa elämäänsä heihin. Kaikki tuntemani työttömät ovat kuitenkin vähävaraisia, viettävät unettomia öitä miettiessään, mistä rahat rästivuokriin, ruokaan, ylimääräisiin lääkekustannuksiin ja lapsen harrastuksiin. Aika moni on myös masentunut. Eli sellaisia mukavaa ja leppoisaa elämää viettäviä huolettomia työttömiä en tunne. Olisi kyllä kiva tutustua. 

Rupean heti työttömäksi,kun saan lottovoiton. Tai no työkkärin kirjoilta minut viimeseksi löytää siinä vaiheessa.

Minä en tunne muita kuin stressaantuneita ja ahdistuneita työttömiä, jotka on yt:issä potkittu pihalle yli viisikymppisenä.

Meillä on monella vielä sama kohtalo edessämme, että kannattaa pitää suu supussa ja olla sahaamatta omaa oksaansa yhtään enempää haukkumalla työttömiä. Voipi karma potkaista persuksiin.

No ei käy. 

Olen ollut elämässäni puoli vuotta työttömänä ja oli elämäni kauheinta aikaa: turhauttavaa ja alentaavaakin. 

Äitiyslomilla ehti ihan tarpeeksi kaikkiin päivärientoihin, jotka ovat päivätyöläisille vähän hankalia. 

Nyt kun ei ole mitään iltavelvoitteita eli lapseni ovat jo omillaan, niin ihan on tarpeeksi lomapäiviä, viikonloppuja ja kaikki arki-illatkin aikaa ihan omiin juttuihin. 

Mutta ymmärrän, että joku toinen tarvitsee enemmän ns omaa aikaa. Osapäivätyö varmasti sopisi heille. En tunne yhtä ainutta kokonaan työtöntä ihmistä, joka olisi tilanteeseensa tyytyväinen. 

En silti epäile, etteikö heitäkin olisi. 

Kyllä mä oikeasti kadehdin. Nämä työttömät sankarit vetää fiiliksen mukaan pe - la-iltaisin muutaman tunnin pimeää taksikeikkaa. Tästä tulee tonni päälle nettorahaa työkkärikorvauksen päälle. Sitten nämä voivat kytätä äkkilähtötarjouksia netissä ja käyvät monta kertaa vuodessa ulkomailla, kun voivat milloin tahansa lähteä. Ostavat esim. Dubaihin menopaluu liput 90 euroa. Äkkilähtö kreetalle huomenna 145 euroa jne. Sitten face täynnä näitä lomakuvia. Oikeasti ovat loisia, joiden elämisen maksaa yhteiskunta.

On lainat maksettavana ja tykkään matkustella, en kadehdi työtöntä.

Ei. Olen ollut työtön ja se on jatkuvaa selviytymistä. Ei ole rahaa kunnon ruokaan. Ei pysty ostamaan vaatteita 10 vuotta vanhojen tilalle. Matkat joutuu kävelemään. Ei ole harrastuksia. Ei ulkomaanmatkoja. Helvetin turhauttavaa tuhlata elämänsä tekemättä mitään.

En pystyisi olemaan työtön, se ei sopisi millään tavoin luonnolleni. Olen ollut nyt yrittäjänä kymmenisen vuotta ja tykkään työstäni paljon. Eilenkin sunnuntaina oikein odotin, että pääsen taas aamulla töihin! Työni on minulle kuin hyvä harrastus, mutta saan siitä myös ihan mukavasti rahaa. Teen arkisin töitä noin klo 8-15 välillä, viikonloput ja illat ovat vapaata ja lomaa pidin viimekin vuonna viisi viikkoa. Muutamana iltana kuukaudessa teen paperitöitä, mutta se tietää vain rahaa. Olen tekevä ja kätevä, en voisi siis vain olla.

Olen ollut työtön. Ei todellakaan kiinnosta olla juoppo sossupummi, vaikka olin täysin raitis myös työttömässä ja sossussa kävin kerran, viemässä työhakemuksen!

Ei sitä jokaisella kokopäivätyöläiselläkään ole varaa ostella uusia autoja jne. 

Eli kummallinen rinnastus tämä. Keskituloisessakin kahden ansaitsija perheessä voivat rahat olla tiukilla. 

Ja miksi kadehtia sellaista, jonka voi helpostkin itse saavuttaa. Sanoo vain pomolle, että heippa....

Työttömyydenkin kokeneena, ei käy. Sen sijaan lyhyempää päivää voisin tehdä.

Olen työtön (12/2015): elämä on nyt mukavaa. Suomessa on paljon ilmaista tai hyvin kohtuuhintaista tekemistä (kirjastot, opistot, luennot, ulkoilu jne), joten aika ei käy pitkäksi -päinvastoin. Minulla on ihana perhe ja paljon ystäviä. Olen tilanteeseeni erittäin tyytyväinen.