Lue keskustelun säännöt.
13-vuotiaan kännykkä takavarikossa ja sen seuraukset
13.01.2018 |
Miten ratkaisisit tilanteen? 13-vuotias poika on skeittauskauden päätyttyä vaipunut täysin älypuhelimensa lumoihin. Joululomallakin hän käytännössä makasi yötä päivää vuoteessaan ja katsoi puhelimelta skeittausvideoita. Iltaisin häntä on ollut hyvin vaikea saada irti puhelimesta ja tästä on aiheutunut yömyöhään riitoja, joista myös vanhemmat veljet ovat häiriintyneet, tietenkin.
Loman lopulla hän ehkä viikon ajan suostui tuomaan puhelimen alakertaan noin klo 23 aikaan. Tämä kariutui siihen, kun havaitsin hänen tämän jälkeen pelaavan xboxilla, arki-iltana lähes klo 24 aikaan.
Nyt puhelin on viime yöstä alkaen takavarikossa. Takaisin saamisen ehtona on, että siihen asennetaan sovellus, joka sammuttaa netin/pelit arkisin klo 22.10 ja viikonloppuna klo 24. Tästä on on nyt väännetty koko päivä. Poika on kiusannut meitä vanhempia koko päivän, nakellut keveämpiä tavaroita, lällättänyt yms pientä.
Sovellukseen hän ei suostu, eikä sitä voi ilman asentaa, koska puhelin on salasanan takana.
Älyttömän rasittavaa pitemmän päälle, kun kotona olisi aika paljon hommia. Hän on aina ollut kiltti lapsi, jonka kanssa on päästy helpolla. Nyt ilmeisesti murrosikä on alkamassa. Helpommalla olisi tietysti päästy, jos ei puututtaisi mitenkään ruudun ääressä olemiseen, mutta eihän niin voi tehdä.
Poika ei selvästikään osaa peräytyä, eikä me vanhemmatkaan voida antaa periksi siitä, että hän saisi jatkaa elämäänsä nenä kiinni ruudussa kaikki vapaa-ajat. Hän ei selvästikään keksi mitään tekemistä, kun puhelin on takavarikossa, eikä muillekaan ruuduille päästetä. Lapsi on selvästi riippuvainen.
Saa nähdä kuinka myöhään yöhön hän jaksaa meitä kiusata. Mitenpä ratkaisisit tilanteen, kun lapsi ei aio eikä osaa antaa periksi?
Kommentit (61)
Meillä kaikki jättävät puhelimet yöksi alakertaan ja toimii hyvin. Yhdessä sovittu sääntö ja meille ainakin sopii näin. Meillä onneksi urheileva poika eli tekee muutakin, kun on puhelimella.
Tutut ostivat omalle pojalleen, jonka kanssa tosi paljon hankaluuksia puhelimen liikakäytön kanssa Doro-puhelimen, jolla oikeasti voi vaan soittaa. Tämä oli heillä toimivaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä kaikki jättävät puhelimet yöksi alakertaan ja toimii hyvin. Yhdessä sovittu sääntö ja meille ainakin sopii näin. Meillä onneksi urheileva poika eli tekee muutakin, kun on puhelimella.
Tutut ostivat omalle pojalleen, jonka kanssa tosi paljon hankaluuksia puhelimen liikakäytön kanssa Doro-puhelimen, jolla oikeasti voi vaan soittaa. Tämä oli heillä toimivaa...
Nämä yhdessä sovitut säännöt kyllä tiedetään :D
Mikä siitä älykännykästä tekee niin pahan? Ja se pelien pelaaminen?
Pelejä on pelattu iät ja ajat, nyt se tehdään vain kännykällä, toisin kuin ennen, kun oli lautapelit ja muut. Samoin ratkottiin lehdistä sanaristikot.
Pelien pelaaminen on tosi hyvää aivojumpaa ja rentouttavaa ja pipokin tuntuu löysemmältä.
Joo peliriippuvaisia on ollut kaikkina aikakausina ja aina riippuvuuksia vastaan on taisteltu, jotta lapsista kasvaisia terveitä ja monipuolisia aikuisia. Muistakaa sekin!
Vierailija kirjoitti:
Mikä siitä älykännykästä tekee niin pahan? Ja se pelien pelaaminen?
Pelejä on pelattu iät ja ajat, nyt se tehdään vain kännykällä, toisin kuin ennen, kun oli lautapelit ja muut. Samoin ratkottiin lehdistä sanaristikot.
Pelien pelaaminen on tosi hyvää aivojumpaa ja rentouttavaa ja pipokin tuntuu löysemmältä.
Älykännykällä pääsee liian helposti "aikuisten maailmaan", joka ei millään tavalla kuulu lapsen elämään.
Mitä nämä nykyvanhemmat on, kun eivät osaa kasvattaa lapsiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mä tuollaista pakottavaa sovellusta asentaisi, mutta vaatisin, että puhelin pitää iltaisin palauttaa teille lataukseen, aamulla sitten saa puhelimen takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä siitä älykännykästä tekee niin pahan? Ja se pelien pelaaminen?
Pelejä on pelattu iät ja ajat, nyt se tehdään vain kännykällä, toisin kuin ennen, kun oli lautapelit ja muut. Samoin ratkottiin lehdistä sanaristikot.
Pelien pelaaminen on tosi hyvää aivojumpaa ja rentouttavaa ja pipokin tuntuu löysemmältä.
Älykännykällä pääsee liian helposti "aikuisten maailmaan", joka ei millään tavalla kuulu lapsen elämään.
Mitä nämä nykyvanhemmat on, kun eivät osaa kasvattaa lapsiaan.
Aikuisten maailmaan eli siihen missä ihmiset puukottavat tuntemattomia kadulla tai käyttävät lapsia hyväksi? Ei siihen älykännykkää tarvita. Riittää osata katsoa uutisia ja lukea lööpit ärrän ovesta koulumatkalla. Mulle ainakin kännykkä on turva, pakokeino pois aikuisten maailmasta edes vähäksi aikaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruutuaikaa ei pidä rajoittaa ollenkaan.
Aika härpäke on tämä älypuhelin, kun se tuhoaa nuorten aivot, tekee peliriippuvaiseksi, vie yöunet ja kaikkea muuta pahuutta ja nuorten tulevaisuus on tuhoon tuomittu älypuhelimen vuosi.
Kun meille vanhoille (olen yli 70v) lääkärit toitottavat kuinka älypuhelinta pitäisi käyttää, pelata pelejä, tehdä sanaristikot, kuunnella äänikirjoja, etsiä netistä vinkkejä ruuanlaittoon, harrastuksiin, käsitöihin jne. Ja se on parasta aivojumpaa, estää dementiaa, lisää keskittymiskykyä jne. Jne. lista on loputtoman pitkä ja pelkästään hyviä asioita.
Herää vain kysymys, kuka tässä asiassa on oikeassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa ihan normaalilta teinillä. Kummallista olisi jos ei mistään kapinoisi. Hänelle pelit ja videot on elämä ja rentoutuskeino. Voitteko aluksi yhdessä keksiä jotain tilalle? Joku toinen kinuaa uusia vaatteita tai jotain muuta. Teinit jää kiinni johonkin juttuun ja siinä sitten väännetään kunnolla tahtoja. Tuo ei mene itsekseen ohi vaan siihen pitää löytyä yhdessä ratkaisu. Siis tuon asian vääntäminen.
Vierailija kirjoitti:
Joo peliriippuvaisia on ollut kaikkina aikakausina ja aina riippuvuuksia vastaan on taisteltu, jotta lapsista kasvaisia terveitä ja monipuolisia aikuisia. Muistakaa sekin!
Hehheh...Muistan tuon jo kuulleeni 50-luvulla kun tyttöjen kanssa hypättiin ruutua pihamaalla. Jo silloin vanhemmat motkottivat
meidät tuhoon tuomituksi ja kuinka riippuvaisuus tuhoaa meidät. Nykyään sitäkin pidettäisiin hyvänä liikuntamuotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä varmaan maksat kännykän liittymän, liittymä poikki vähin äänin jos sana ei kuulu:)
Minäkin muistan ne ajat kun bussissa kaikki vain lukivat sanomalehtiä ja tekivät ristikoita, bussipysäkeillä odottelevat lapset olivat kaikki naama kiinni lautapeleissä ja taaperoille annettiin televisio nenän eteen kauppareissun ajaksi että pysyvät rauhassa.
Aika huolestuttavaa lukea näitä kommentteja jossa vähätellään tätä ruutujen tuijottelua. Pelaan itse tietokoneella paljon vielä nelikymppisenä ja tiedän kyllä miten koukuttavia nämä nykylaitteet ovat. Tykkäsin lapsena lukea myös tietosanakirjoja mutta jotenkin en muista että olisin niiden takia valvonut pikkutunneille koulupäivinä niinkuin nämä omat lapset mielellään tekevät älykännyjen ja tietokoneiden kanssa jos mitään rajoja ei aseteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä En ainakaan ymmärrä miksi loma-aikoina pitäisi rajoittaa nuorten pelaamista tai puhelimen käyttöä. Puhelimessa kun on kaikki mahdollinen sosiaalinen elämä Mitä nuorella on hyvin useassa tapauksessa. Vanhempi sukupolvi käyttää jo kohtuullisen hyvin WhatsAppia ja Facebookia mutta olisi aikuisten hyvä tutustua myös näihin muihinkin mukaviin ajan vietteisiin joita sosiaalinen media ja älylaitteet tarjoavat.
Nyt on käyty koulua jo viikko.
Nuoren sosiaalinen elämä lienee tosiaan kokonaan kännykässä, kun ei useimpina päivinä pistänyt nenäänsä ulos lainkaan. Sängystä nousi sen verran että vessaan ja syömään.
ap
Vierailija kirjoitti:
No kohta se koulukin rupeaa kärsimään, jos poika on kaikki valveillaoloaikansa ruudun ääressä. Tätä on jatkunut jostain lokakuusta, kun hän loukkasi jalkansa ja skeittaukseen tuli tauko. Sen jälkeen tuli lumi. Skeittaus on vuosia ollut tosi tärkeä harrastus, mutta täytyisihän jotain muutakin mielenkiinnon kohdetta löytää, asutaan pohjoisessa ja täällä on pitkä talvi, eikä sisäskeittausmahdollisuutta.
Kiltti lapseni on maannut varmaan pari tuntia sohvalla ja laulaa jollottanut "minä haluan sen kännykän, minä halua..." Laitoin kuulokkeista musiikkia itselleni, en jaksanut enää kuunnella. :P
ap
Miksei mene lumilautailemaan?
Ja p.s Kai tiedät että monet skeittaajat polttelevat pilveä? Saattaa olla huonolla tuulella, kun ei pääse skeittaamaan ja polttelemaan. Älä anna periksi, kännykkäriippuvuus on todellinen asia.
Olet todella pulassa, kun poika alkaa oikeassa teini-iässä tekemään pahojaan- JOS et yhtä kännykkää pysty takavarikoimaan 13-vuotiaalta!! Kiukutkoon vaikka kuinka paljon, pidä rajat. Vaikka saattaa jo olla liian myöhäistä. EN ymmärrä kuinka vaikeaa on ottaa teiniltä puhelin pois illoiksi ja öiksi. Pelaaminen ja addiktio kulkevat käsi kädessä, mutta tätä suomalaiset eivät vielä ymmärrä.
Mä kertosin pojalle vaihtoehdot:A,puhelin tuodaan arki-iltoina klo.x ja viikonloppuisin ja lomilla klo.x keittiöön parkkiin.B,ostetaan kännykkä millä voi soittaa ja lähettää tekstareita.Voipi valita ihan itse mieluisen vaihtoehdon.Kuuluu ikään kapinoida vanhempien sääntöjä mutta vanhempien kuuluu pitää säännöistä kiinni.Monesti tulee nuorilta että oot tyhmä jne....Mä oon ruvennut toteamaan niin aikuisen tehtävä on olla tyhmä silloin kun lapsi ei tottele.Kerron myös miten toimimalla ei mun tarvii olla tyhmä.On muuten toiminu yllättävän hyvin.Ei ne nuoret tyhmiä oo 😁
Kännykän pois ottaminen minusta on älytöntä, jos vanhemmat eivät tue tai anna muuta vaihtoehtoa lapsen ajankäytölle tai harrastuksille.
Jos et hyväksy kännykän käyttöä, sinun tulee äitinä tarjota joku muu vaihtoehto lapselle.
Jostakin syystä, vanhemmat käyvät saman taistelun jokaisen sukupolven kohdalla, eivätkä hyväksy sitä, mitä nuoret haluaisivat aikansa viettää, omalla aikakaudellaan. Älykännyköitä ennen oli liiallinen TV katselu, musiikin soittaminen, videoiden ja kasettien katselu, palapelit, kirjat jne. jne. josta vanhemmat olivat huolissaan ja yrittivät estää sen nuorilta.
Ja tähän aikaan vain kuuluu älykännykät, eikä pelkästään nuorille, vaan myös aikuisille, ap. mukaan lukien, kun senkin ajan voisi olla läsnä lapsensa elämässä.