Miten hyväksyä oma kelpaamattomuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En usko näihin tarinoihin, että kunnollinen, töissäkäyvä mies ei mukamas saisi naista. Joku on pakko olla vialla ja yleisemmin vialla on joko, että miehellä on liian suuret odotukset naisesta, eli yrittää saada jotain mitä ei varmasti saa tai että on joku niin paha persoonallisuushäiriö, että naiset juoksevat karkuun. 

Minä kyllä uskon.  Ja onko rima todella korkealla jos etsii jopa itseään kaksikymmentä vuotta vanhempia grannyja jopa. Eipä kelpaa mummoillekkaan meikäpoika. Turhaa väittää, että naisten nirsoilu loppuu kun tarpeeksi vanhaksi tulee. 

kyllä sinä varmasti uskot, koska sinulle on helpomi syyttää muita kuin tajua itsessä se ongelma. Monesti nämä "kiltti miehet" ovat oikeasti niitä tosisikoja, joiden kanssa ei kukaan nainen halua olla. Ja johan tuo sinun asenteesi näyttää päätä, kun kutsut noita kahtakymmentä vuotta vanhempia naisia "mummoiksi".

No miksi pitäsi kutsua kun itsekin olen jo 50v. Leideiksikö? Kyllä seistemänkymppinen aika mummo jo on.

Kerropa itsestäsi vähän. Oliko sinulla nuorempana naisia? Oletko seurustellut kertaakaan, ollut kihloissa tai asunut joskus jonkun naisen kanssa? Kuinka pitkiä mahdolliset suhteet olivat?

Tunnen aika monta 48-55 vuotiasta sinkkumiestä, joilla on kyllä ollut nuorempana naissuhteita, mutta joskus 35 vuotiaana ne suhteet ovat loppuneet. Itse en näe heidän ulkonäössään ja elämässään mitään vikaa, päinvastoin heillä on todella hyvin asiat kaikilla. On omakotitalot, hyviät työpaikat, harrastuksia ja huumorintajua, mutta ei sitä naista.

Hei, voisitko vinkata missäpäin nuo mainitsemasi sinkkumiehet asuvat?

Täällä olisi kysyntää. ;-)

Pääkaupunkiseudulla kaikki. Yhden miehen bravuuri ovat itse leivotut sämpylät ja pullat. Hän on kuitenkin itse urheilullinen ja fiksu. :)